Kiitän
valtuustoryhmien puheenjohtajia komeista puheistanne, joissa korostitte koulutusta
ja kouluruokaa ja niiden merkitystä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehityksessä. En
muista, että täällä olisi koskaan pidetty näin hienoja koulutuspuheita.
Ryhmämme
puheenjohtaja Kärki omassa puheessaan jo totesi, että hän on tyytyväinen, että
saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen, jossa todetaan ykskantaan, että Vantaalla
pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin.
Ruotsista ei
mallia kannata ottaa, eikä napeilla kannata pelata.
Perussuomalaiset
on vahvasti sitä mieltä, että valtion on tultava mukaan segregaation
ehkäisytalkoisiin. Vantaata ja pääkaupunkiseutua ei saa jättää yksin.
Opetusministeri
Li Andersson julkisuudessa ehtikin jo vaatimaan ensi hallituskaudelle kahta
sataa miljoonaa euroa lisää rahaa koulujen inkluusion ongelmien eli oppimisen
tukeen liittyvien ongelmien ratkomiseen. Ajatus on kannatettava, mutta tosin on
todettava, että itse Andersson ei välttämättä istu seuraavassa hallituksessa.
Budjettineuvotteluissa
esitimme, että segregaatioalueiden peruskoulujen luokkien luokkakoko
pienennettäisiin kuuteentoista oppilaaseen.
Silloin
luokan- ja aineenopettajilla olisi enemmän aikaa opettaa per oppilas.
Kiusaamistakin esiintyisi todennäköisesti vähemmän. Opettajat eivät väsyisi
kuten nyt liian moni opettaja väsyy.
Esityksen
kustannusvaikutus olisi ollut kahdeksan miljoonaa euroa. Tiesimme, että
ehdotuksemme ei menisi läpi sellaisenaan sen hintalapun takia, mutta esitys oli
tarkoitettu pelinavaukseksi.
Olemme iloisia,
että kumminkin me kaikki yhdessä saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen kohtaan
Perusopetuksen palvelualueen keskeiset tavoitteet.
Lisäys kuuluu
näin:
Toimiala
valmistelee selvityksen nykyisestä myönteisen erityiskohtelun ohjelman
mukaisesta ja muusta positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesta
rahoituksesta koulutukseen. Selvityksen pohjalta jatketaan keskustelua sekä
laaditaan tulevaisuuden linjauksia segregaatiokehityksen estämiseksi ja
koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi.
Tästä meidän
on hyvä jatkaa.
Hyvät koulut
ovat mitä parhainta veto- ja pitovoimaa.
Kiitos.
Ensin ryhmät esittivät kysymyksensä toimialoille. Sitten ryhmät toivat ensin omat esityksensä, joita muut ryhmät myöhemmin kommentoivat. Lopuksi neuvottelijat istuivat valtuustosaliin aamu yhdeksästä lähes puoleen yöhön, ja neuvottelutulos saatiin aikaiseksi.
Perussuomalaisten neuvottelijat olivat valtuustoryhmän pj Niilo ja kaupunginhallitusryhmän pj Kai-Ari Lundell. Lisäksi mukana oli kaupunginhallituksen 2. vpj Mika Niikko.
Lopputulos oli maltillinen ja sellainen, että kaikki ryhmät saivat esitykseen jotakin.
Lopullisesti valtuusto hyväksyy budjettiesityksen.
Vantaan Sanomat haastatteli valtuustoryhmien edustajia. Kannattaa lukea koko artikkeli klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
* * *
5.11.2022 Vantaan Sanomat
Perussuomalaiset ovat monta vuotta pyrkineet saamaan
segregaatiolausuman budjettiin. Nyt siinä onnistuttiin. Lausumalla luvataan,
että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin. Mallia
katsotaan myös muista maista.
Kai-Ari Lundell (ps.) lisää perussuomalaisten
ehdottaneen lisäksi luokkakoon rajaamista 16 oppilaaseen segregaatioalueiden
kouluissa. Hinnaksi olisi tullut kahdeksan miljoonaa euroa. Perussuomalaisten
mielestä osan summasta olisi voinut kattaa myönteisen erityiskohtelun ohjelman
rahoista. Ehdotus ei mennyt suoraan läpi, mutta Lundell toivoo siihen vielä
palattavan.
Myöskään kaikkia määrärahalisäyksiä ei hyväksytty.
– Jos kaikki puolueiden toivomat eurolisäykset
toteutettaisiin, kaupunki menisi konkkaan, Lundell (ps.) tiivistää.
Kai-Ari Lundell edustaa perussuomalaisia niin kaupunginvaltuustossa kuin aluevaltuustossa. Vaikka hän pohti myös Hämeenkylän huomen -ryhmää, hänen valintansa oli Kokoava seurakunta, jossa on kokoomuslaisia ja perussuomalaisia.
– Siihen vaikuttivat minulle keskeiset, perinteiset arvot: koti, uskonto ja isänmaa.
Seurakuntaneuvostossa ryhmäeroilla ei Lundellin mukaan ole niin suurta merkitystä. Asioihin haetaan yhdessä ratkaisuja kuten partiossa. Kirkkovaltuustossa toimitaan sen sijaan enemmän kuin politiikassa.
Ratkaistavat asiat liittyvät usein hänen mukaansa tavalla tai toisella suuriin trendeihin, joilla on vaikutusta kirkon jäsenmäärään ja talouteen. Näitä trendejä ovat esimerkiksi ihmisten yhä yksilöllisemmät ratkaisut ja maahanmuutto. Kiinteistöihin vaikuttavat sisäilmaongelmat.
– Kirkkovaltuustossa on selkeä jako vasemmistoon ja oikeistoon. Vaikka joukossa on poliittisesti sitoutumattomia, jutellessa selviää, että moni kuuluu johonkin puolueeseen. Liberaali–konservatiivijaossa kuulun konservatiiveihin, eli minulle tärkeää on säilyttää nykyisiä arvoja ja rakenteita, Lundell sanoo.
Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua – ”Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä…”
Kirjoittajat eivät pidä Vantaan kasvuvauhtia kestävänä.
Vihreiden Timo Huhta ja Sirpa Kauppinen kirjoittivat Vantaan Sanomissa, että edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Perussuomalaiset keskittyivät lähinnä esittämään rajoituksia Vantaan asukasmäärän kasvulle.
Lue myös: Mielipide | Perustelut pinta-alasääntelyn torppaamiselle ontuivat pahasti
Vantaan kasvu on ollut hurjaa. Väestönkasvu on ollut useana vuonna 2,5 prosentin tuntumassa. Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä. Asukkaat eivät pidä Myyrmäen ja Tikkurilan uusia, isoja ja ahtaita kerrostaloalueita viihtyisinä. Asemanseuduilla koetaan turvattomuutta.
Kuntatutkija Timo Aro totesi (VS 8.9.), että suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti.
Poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Muista kunnista vuosina 2015–2021 Vantaalle muuttaneista peräti 95 prosenttia on vieraskielisiä. Toisaalta poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.
Tammi-elokuussa Kelan vantaalaisille myöntämästä työttömyystuesta 48 prosenttia meni vieraskielisille. Perustoimeentulosta 37 prosenttia meni vieraskielisille. (VS 23.9).
Perussuomalaiset on johdonmukaistesti halunnut, että kaupunki pitää hyvää huolta nykyisistä pientaloalueistaan, ja että uusia vetovoimaisia pientaloalueita on rakennettava lisää. Asuinalueiden liepeillä olevia viheralueita ei saa nyrhiä enää yhtään.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pian Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Vantaan on nyt kaikin voimin keskityttävä koulujen kehittämiseen.
Segregaatioalueiden koulujen luokkakokoa on pienennettävä, jotta opettajilla on kunnolla aikaa vieraskielisten lasten opettamiseen. Yhteiskuntaan sopeutumisessa tärkeintä on vahva suomen kielen taito.
Tulevissa budjettineuvotteluissa olemme esittämässä merkittävää euromäärän lisäystä kouluruuan tason nostamiseksi. Maittava ja maksuton kouluruoka on yksi tasa-arvon kulmakivistä.
Niilo Kärki (ps.)
Valtuustoryhmän pj
Kai-Ari Lundell (ps.)
Valtuustoryhmän vpj
.jpg)
Nyt voima hajaantuu osiin.
Keskustaoikeistolaisia puolueita on liikaa, Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.
Fuusio selkeyttäisi kenttää.
Olisi kaksi isoa keskustaoikeistolaista puoluetta, ja agraaripuolue Keskusta hiipuisi pikkuhiljaa pois tai sitten se yhdistyy jompaankumpaan isompaan keskustaoikeistolaiseen puolueeseen.
Suomessa on nyt niin monta puoluetta, että johan siinä äänestäjätkin hämmentyvät.
#puolueet #politiikka #perussuomalaiset #kristillisdemokraatit #liikenyt
Hän kertoi, että ympäri maakuntaa pienissä kunnissa keskistettiin ääniä keskustalaisille ehdokkaille. Sunnuntai-Hesarissa käsiteltiin äänestämisen keskittämistä myös. Liitin oheen artikkelin mielenkiintoisimman osan.
* * *
HS 30.1.
Aluevaaleista tuli pienkuntavaalit – ja siksi someräyhä Mikko Kärnä jäi rannalle
Pienissä kunnissa keskitettiin ääniä oikein urakalla. Timo Peisa sai peräti 75 prosenttia Ranuan äänistä.
Viime sunnuntain vaaleissa näille isommille alueille äänestettiin aluevaltuustot. Kiinnostava piirre vaalissa oli kuitenkin se, että vaikka kyse oli leveämmistä hartioista, käytännössä kyseessä oli mitä suurimmassa määrin kuntavaali.
Tai oikeastaan pienkuntavaali. Ääniä keskitettiin nimittäin etenkin pienissä kunnissa oikein urakalla.
Aluevaalien muuttumisesta pienkuntavaaleiksi voi syyttää keskustaa. Puolueen keskeisin vaalilupaus oli nimittäin se, että jokaisessa kunnassa pitää säilyä sote-asema.
Keskustan lupaus oli siinä mielessä hassu, että se kytki asian tiiviisti kuntarajoihin.
Lähipalvelut ovat ihmisille tärkeitä. Mutta kuntarajoja olennaisempaa lienee kuitenkin se, että palvelut säilyvät mahdollisimman lähellä.
Toisaalta asiasta taitaa olla turha liikaa syyttää keskustaa, sillä todennäköisesti pienten kuntien äänestäjät olisivat keskittäneet äänensä joka tapauksessa. Sen verran suuri on monella alueella huoli palveluiden kaikkoamisesta kauemmaksi.
Näissä vaaleissa ehdokkaan asuinpaikka taisikin olla monelle äänestäjälle kaikkein tärkein valintakriteeri.
* * *
Keskustalle aluevaalit oli elämän ja kuoleman kysymys. Se halusi betonoida maakuntavallan ja se onnistui siinä hyvin.
Toisin kuin muille puolueille Keskustalle äänten keskittäminen on arkikauraa. Tupaillat maaseudulla ovat aina olleet puolueelle toimiva ratkaisu. Tupaillat ovat suora jatkumo kinkeripiireille, joita on järjestetty maaseudulla iät ja ajat.
On selvää, että artikkelissa esimerkkinä käytetty Ranuan Timo Peisa, joka sai kunnan äänistä huimat 75 prosenttia, ei voinut saada ääniä muulla tavalla kuin keskittämällä.
Onnittelut Keskustalle onnistuneesta keskittämistaktiikasta.
Olin ehdolla ja pääsin läpi Vantaa-Kerava -alueelta. Vantaalla keskittäminen oli mahdotonta, koska puolueita ja ehdokkaita oli kuin vikkilässä kissoja. Äänestäjillä oli varaa valita.
Alueen toinen kaupunki on pieni ja kasvava Korson kokoinen Kerava, jonka asukasluku lähenee neljääkymmentätuhatta. Kerava onnistui vaaleissa erittäin hyvin, äänestysprosentti oli 46,8, kun taas Vantaalla se oli maan matalin 38. Keravalta ehdokkaita meni läpi yhdeksän.
Tunnetuin Keravan läpimenneistä ehdokkaista on Keskustan Timo Laaninen, joka on todellinen politiikan konkari. Hän toimi puoluesihteerinä vuosina 2010-2016.
* * *
Vantaan Sanomat 23.1.
– Onneksi ei niin paha kuin mitä pahimmillaan ennustettiin. Pieniähän äänestysluvut ovat, mutta olen iloinen että Keravalla käytiin kohtuullisen ahkerasti äänestämässä.
Keravalaisten äänestysinnon nousuun vaikutti huoli omasta hyvin toimivasta terveysasemasta.
– Vaaliteltoilla lähestulkoon ainoa keskustelunaihe oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan. Tässä lähti nyt vahva viesti hyvinvointialueelle. Olen varma, että kykenemme tekemään siitä vahvan pohjoisen alueen keskuksen.
* * *
Laanisen sanoma, että lähestulkoon ainoa keskustelunaihe teltoilla oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan on hyvin mielenkiintoinen.
Yksikään vantaalainen puolue tai virkamies ei ole ehdottanut, että Keravan terveysasema lopetettaisiin. Kyllä Keravalla olisi pitänyt olla muitakin vaaliteemoja kuin hypoteettinen terveysaseman lopettaminen.
Keravalla asuu lähes 40 000 ihmistä. Keravan terveysaseman lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Junallako sairaat ihmiset pitäisi rahdata Korsoon tai Tikkurilaan?
Vantaalaisissa vaalikeskusteluissa ylivoimainen ykköspuheenaihe oli palvelujen sujuvoittaminen. Lääkärin pakeille on päästävä paljon nopeammin kuin nyt.
Jos kaikki puolueet haluavat sujuvoittaa palveluita, silloin palveluja on sujuvoitettava. nyt on näytön paikka.
Keravan terveysasema tulee säilymään. Vantaan suuralueiden terveysasemat tulevat säilymään. Uusille suuralueille Kivistö ja Aviapolis tullaan rakentamaan kunnon terkkarit.
Tikkurilan vanha terkkari puretaan jossain vaiheessa. VaKe-alueen suurin ponnistus tulee olemaan ison Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentaminen vuosikymmenen lopulla.
Tänään on ryhmäni järjestäytymiskokous piirin puheenjohtajan johdolla. Siitä se osaltamme lähtee.
Vantaan uuden maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan avaus on tärkeä. Viime vuosina Vantaalla on panostettu rajusti radanvarsien ja aluekeskusten kerrostalojen rakentamiseen. Suuntaus on yksipuolistanut vantaalaista asuinrakennuskantaa. Kerrostaloihinkin olisi pitänyt ujuttaa enemmän perheasuntoja.
Harva Vantaan ulkopuolella asuva tietää, että kaupungissamme on perinteisiä pientaloalueita kuten Hiekkaharju-Tikkurilan pientaloalue, joka on maan laajin. Muita isoja alueita ovat Ilola-Ruskesanta, Rekola-Päiväkumpu, Rajakylä-Vaarala, Korson Leppäkorpi ja Vierumäki sekä Koillis-Vantaan Hämeenkylä-Hämevaara-Linnainen. Pienempiä alueita ovat Askisto, Kuusikko, Itä-Hakkila tai sitten Vapaala (ent. Friherss), jossa asun.
Ongelma on, että pientalotontteja on vaikea löytää. Kaupungin tontit ovat usein viheralueilla. Tontit pitäisi löytyä muualta. Viimeeksi hävisimme kaupunkivaltuustossa äänestyksen Linnaisten osalta. Alue on Hämevaaran ja Linnaisten välissä oleva viherväylä, joka liittyy Leppävaaran urheilupuiston ulkoilumaastoihin.
Paraikaa suunnitellaan Ylästön Smedsin kaavoittamista omakotitaloille. Smedsin metsä sijaitsee Silvolan tekojärveen ja Vantaanjokeen. Smedsin metsä on osa Pitkäkosken ulkoilualuetta ja liittyy oleellisesti Helsingin Keskuspuistoon.
Myös Pähkinärinteen Lammaslammen länsireunalle kaavaillaan omakotialuetta. Lammaslampi siihen kytkeytyvine viheralueineen on Länsi-Vantaan helmi. Alueella risteilee upeita ulkoilureittejä ja siellä on myös hieno viljelyalue kaupunkilaisille.
Sekä Smedsin metsä että Lammaslammen reuna on säilytettävä sellaisinaan.
Variston upeat, mutta ikävä kyllä homeiset, luhtitalot purettiin. Nyt irvistävään aukkoon Vantaan omistava vuokra-asuntoyhtiö VAV suunnittelee keskellä pientaloaluetta kerrostaloja. Hanke on ehdottomasti torpattava, koska kaupunginvaltuuston tekemä linjaus on, ettei pientaloalueille rakenneta kerrostaloja.
Onnistunut ratkaisu on suunnitteilla oleva Havukosken Rosenlund, joka sijaitsee pääradan varressa Hiekkaharjun ja Koivukylän välissä olevalla peltosaarekkeella.
Hiekkaharjun aseman itäpuolella Koivukylään päin on valtaisa peltoaukea aina Hakkilan sorarinteille saakka. Alue on saavutettavuudeltaan Suomen parasta neitseellistä pientalorakentamiseen soveltuvaa maata. Ei ole mitään järkeä, että keskellä kasvaavaa kaupunkia on noin laajoja peltomaita.
Aivan radanvieressä on golfkenttä, joka rajoittuu Rekolanpuroon ja Harakkasaari-nimiseen peltosaarekkeeseen. Rakennuttaisin golfkentän uudelleen Keravanjoen itäpuolelle joen ja Hakkilan sorarinteiden väliin.
Viime vuosikymmenten onnistunein pientaloalue on Kartanonkoski, joka on monelle tuttu Risto Räppääjä -elokuvista. Kartanonkoski on hyvin viehättävä seutua, kun hiljalleen puut ovat tavoittaneet talojen korkeuden.
Suuri ongelma on, että Vantaa ei vedä asukkaikseen hyviä veronmaksajia kuten naapurikaupunki Espoo tekee. Kartanonkoski on vetovoimainen. Se on ainoa Vantaan kaupunginosista, joka mahtuu asukkaittensa veronmaksukyvyn perusteella pääkaupunkiseudun kympin sakkiin.
Toinen ongelma on, että Vantaalta on vaikea löytää pientalorakentamiseen soveltuvia tontteja, mutta kyllä kaupungilla keinonsa on tonttimaan saamiseksi. Yksi vähän käytetty keino on niinkin yksinkertainen kuin maan ostaminen.
Jos tiedetään, että Kartanonkoski on vetovoimainen alue, suunnitellaan Vantaalle Kartsiakin laadukkaampia asuinalueita. Palkataan asialle Pohjoismaiden parhaat arkkitehdit ja yhdyskuntasuunnittelijat vaikka vain projektiluonteisesti.
Rakennetaan Hiekkaharjuun radan itäpuolelle unelmien pientaloalue.
* * *
28.1. HS
Vantaan uusi
apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila toivoo lisää omakotitaloja – ”Mahdollisuudet elämän mittaiseen asumiseen”
Vantaan maankäytön
johtoon Anttila siirtyi HSL:n joukkoliikennejohtajan paikalta.
Vantaalaista
asuntotuotantoa uusi apulaiskaupunginjohtaja haluaa kehittää sellaiseen
suuntaan, että ihmiset voisivat asua Vantaalla eri elämäntilanteissa.
”Vantaalla on
ollut maine eräänlaisena astinlautana eli pääkaupunkiseudulle muutetaan ensin
vantaalaiseen yksiöön. Haluan, että Vantaalla on mahdollisuudet elämän
mittaiseen asumiseen”, Anttila sanoo.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin on huolehdittava perheasuntojen ja omakotitalotonttien tarjonnasta. Juuri siihen tähtää myös uusi kaupunkistrategia, joka tulee valtuuston käsittelyyn vielä tammikuussa.
Vaalien jälkeisenä aamuna minulle soitettiin Vantaan Sanomista ja pyydettiin kertomaan tunnelmista, jotka vaalitappion jälkeen eivät olleet korkealla. Alla olevan artikkelin otsikkolinkin kautta pääset lukemaan koko jutun, oman osuuteni liitin oheen kokonaan.
Vantaan pitkäaikainen valta-akseli KOK-SDP voitti vaalit selvästi. Vihreät pärjäsivät odotetusti, PS kyykähti. Muut jo vakiintuneet puolueet pärjäsivät tavanomaisen odotetusti. Vaalien kuluessa tuli jo selväksi, että häviämme vaalit, realistinen odotus meille oli 8-10 paikkaa. Itse veikkasin yhdeksää, mutta en odottanut, että VKK nappaisi meiltä sen yhdeksännen pois.
Vaikka vaalitulos ei ollut sellainen kuin odotin, eniten minua hämmästyttää Vantaan maan matalin äänestysprosentti 38, kun muun maan prosentti oli lähes 10 prosenttia korkeampi. Keravalla oltiin aktiivisempia.
Taistelin kadulla kaksi viikkoa viisi-kuusi tuntia päivässä, jaoin vaalikortteja ja keskustelin ihmisten kanssa. Heti alussa huomasin, että aluevaalit eivät kiinnosta kaikkia. Moni totesi minulle suoraan, että aluevaalit ei kiinnosta pätkääkään. Usein sanottiin, että mikään ei muutu. Jotkut sanoivat, että en ymmärrä, mistä on kyse.
Yritin selittää ihmisille, että aluevaaleilla on iso merkitys. Ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa VaKe-alueelle uuden sotemallin. Painotin, että kaksikolmasosaa kuntaverosta koukkaa valtion kautta takaisin alueelle, joten aluevaltuusto päättää isoista rahoista, sinun rahoistasi.
Kokoomus sai jälleen kerran liikkeelle äänestäjänsä, vaikka suuri osa heidän äänestäjistään käyttää yksityisiä terveysfirmoja tai työterveyspalveluja. Sanoin monelle, että jos käyt terkkarissa, juuri silloin sinun kannattaakin äänestää.
Aluevaalit oli naisten vaalit. VaKe-alueen valtuustossa kaksikolmasosa on naisia. Karkean arvion mukaan Vantaalla miehistä sellaiset 70-80 prosenttia ei käynyt vaaliuurnilla.
Vantaalla joka viides asukas on vieraskielinen, tuskin läheskään kaikki vieraskieliset äänioikeutetut äänesti. Espoossa asuu lähes saman verran vieraskielisiä, ja silti äänestysprosentti oli lähes kymmenen prosenttia korkeampi kuin Vantaalla. Espoon Kokoomuksen prosentti 40,8 oli käsittämättömän korkea, espoolaiset ovat koulutetumpaa ja varakkaampaa väkeä kuin vantaalaiset.
Kansanvaltaa 38 prosenttia ei hivele, ei ollenkaan.
* * *
26.1.22 Vantaan Sanomat
Pahiten aluevaaleissa kuntavaaleihin verrattuna kyykähti
Vantaan ja Keravan alueella perussuomalaiset.
– Tuli rujo tappio, mieliala on
matala, perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuustoryhmän
varapuheenjohtaja Kai-Ari Lundell (ps.) toteaa.
Lundell katsoo vaalitulosta hämmentyneenä ja surullisena.
Äänestämättä jätti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella peräti 61 prosenttia
äänioikeutetuista.
– Äänestysprosentti ei ole mistään kotoisin. Demokratian kannalta tämä on huolestuttavaa. Miehetkin olisi pitänyt saada liikkeelle. Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet heitä hevon heinää.
Aluevaaleissa oli kyse sote-palveluista.
– Kokoomuksen suosion perusteella äänestämässä
kävivät ihmiset, jotka käyttävät yksityisiä terveyspalveluja ja
työterveyshuoltoa. Ihmettelen kovasti sitä, että ihmiset, jotka tarvitsevat
julkisia palveluja eivät lähteneet joukolla puolustamaan niitä.
Vaikka mieli on aluevaalien kannatuksen tavoin matala, Lundell
kertoo katseen olevan jo tulevassa.
– Olemme täyttä häkää valmistautumassa eduskuntavaaleihin. Odotamme vuoden päästä huomattavasti parempaa tulosta.
Hesarin Kaius Niemeltä loistava kirjoitus tänään – hyvin lohduttavaa oli huomata, että ennakkoääniä on annettu yli miljoona kappaletta. Pitää muistaa, että helsinkiläisten äänet puuttuvat tuosta ennakkoäänipotista.
Äänestysprosentti voi sittenkin nousta lohdulliseksi. Ehkä minun vaaliyönä ei sittenkään tarvitse repiä pelihousujani.
Kaius Niemi nosti esiin Ruotsin mallin, jossa vaaleja on yhdistetty. Ruotsissa äänestysprosentti huiteleekin 80 prosentin liepeillä aivan eri lukemissa kuin meillä.
Pahimmissa skenaarioissa olisimme aluevaaleissa jäämässä puoleen väliin Ruotsin äänestysprosenteista. Jos meillä nyt äänestysprosentti jää alle neljänkymmenen, voidaan puhua jo harvainvallasta.
Olen pitkään pohtinut vaalien yhdistämisiä:
Eduskunta valitsisi presidentin. Ääripopulistista henkilöön painottuvaa nykyisen kaltaista presidentinvaalia ei tarvittaisi.
Suomessa olisi vaalit joka toinen vuosi. Ihmiset innostuisivat äänestämään. Ehdokkaat ja puolueet jaksaisivat kampanjoida.
Johtopäätös: Äänestämisellä on merkitystä. Perussuomalaisten kannattajat - menkää sunnuntaina vaaliuurnille.
Perussuomalaisia äänestämällä vaikutat.
#aluevaalit #perussuomalaiset #Vantaa #Kerava #Uusimaa
Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)
Koko maan tilanne 0n 16,3 %.
Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.
Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.
Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.
Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.
Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.
Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.
Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.
Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.
Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.
Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.
1. Aluevaalit ei vedä.
Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.
Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.
2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.
Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon.
Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.
Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?
3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.
Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana.
Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.
Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.
Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja.
* * *
10.11. Vantaan Sanomat
Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen
Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.
Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.
39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.
22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.
Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.
– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.
Street Fighting Man taas tositoimissa - ihmisillä vaaliväsymystä, ei käy kala koukkuun kuten alkukesän kuntavaaleissa. Paraikaa haen katumotivaatiota kahvilan kautta.
#aluevaalit #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa #Uusimaa
Tunnelmia:
Sää ei ollut paha, yhdestä kahteen astetta miinusta. Jossain määrin mukavampaa oli kuin alkukesän kuntavaalien joinain päivinä, jolloin oli tukahduttavan kuumaa. Viitisen tuntia tein katutyötä.
Kivaa oli nähdä muutama äänestäjä, joka totesi, että ei tartte lappua antaa, kyllä minä muistan sinut. En ole siis turhaan edellisissä vaaleissa samoilla kulmilla pyörinyt. Ja kyllä minä olen pyörinytkin.
Aluevaalikampanjointi alkaa toden teolla tällä viikolla, sillä ennakkoäänestys pidetään 12.-18.1. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.
Ensimmäiset aluevaalit eivät ainakaan vielä ole herättänyt suuria intohimoja. Vantaa-Kerava -alueella (VaKe) emme saaneet täyttä listaa niin kuin odotimme. Täysi lista olisi ollut 86 ehdokasta, saimme kasaan 64 ehdokasta. VaKe-aluevaltuuston valitaan 69 valtuutettua.
Vaalien suurin jännitysmomentti tulee olemaan äänestysprosentti. Vantaan kuntavaaliäänestysprosentti valahti alkukesän vaaleissa 48,4 prosenttiin. Osa Perussuomalaisten kannattajista ei äänestänyt ollenkaan, mikä näkyi vaalituloksessa. Odotimme enemmän, saimme 12 valtuutettua. Veikkasin alkutalvesta, että haarukka on 12-16 valtuutettua, joten tulos oli juuri ja juuri tyydyttävä.
Pessimistisimmät arvioijat olettavat, että historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti voisi VaKe-alueella jäädä jopa alle 40:n prosentin. Silloin selvä voittaja tullee olemaan Kokoomus, koska puolueen äänestyskunta koostuu aktiivisista äänestäjistä.
Olen ihmetellyt kovasti kiirettä, millä vauhdilla uusia hyvinvointialueita nyt aletaan rakentaa. Kiireen syy on aivan selvä. Keskusta lähti eduskuntavaalien 2019 veret seisauttavan vaalitappion jälkeen hallitusvastuuseen vain varmistaakseen, että sote-uudistus runnotaan väkisin ja vauhdilla läpi. Itse olisin siirtänyt aluevaalit v. 2025 kuntavaalien yhteyteen.
En ole maakuntamallin kannattaja. En jaksa uskoa, että terveydenhoito tehostuu uuden mallin myötä. Ainoa, mikä on varmaa, että hallinto kasvaa.
Lähden aluevaaleihin tutulla sloganilla Päätä pidempi. Myyrmäen kaduilla kampanjoidessani moni muistaa minut paremmin sloganin nimellä kuin oikealla nimelläni. Kun menen ostoksille Myyrmanniin, joku voi huikata, että mitä päätä pidempi. Kai-Ari Lundell nimeä on ilmeisen vaikea muistaa kunnolla. Varsinkin etunimeni on ensikuulemalla aina herättänyt kummastusta, moni kuulee sen kajarina eli kaiuttimena. Kajari onkin yksi monista kutsumanimistäni.
Yleisteemani on Asukkaiden hyvinvointi on tärkeintä. On selvää, kun kyse on hyvinvointialueesta, tavoite pitää olla koko ajan kirkkaana mielessä. Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää sekä asukkaiden että hyvinvointialueen tasoilla.
Koska olen armoitettu peruskoulumies, ensimmäinen alateemani liittyy kouluun, Turvallinen koulupolku. Koulukiusaamiselle on saatava stoppi. Kouluihin on opettajien tueksi ja oppilaiden avuksi palkattava riittävä määrä koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Lasten ja nuorten on päästävä nopeasti purkamaan tuntojaan, kun on hätä.
Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin tarkastuksia pitäisi tiivistää. Lapset kasvavat nopeasti, esim. selkäsairaudet voivat jäädä huomaamatta, kun tarkastusväli on liian pitkä.
Ilman muuta selvää on, että enää yhtään homekoulua ei Vantaalle ei saa rakentaa. Olin viime valtuustokauden sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa. Saimme paljon hyvää aikaan, esim. palkattiin pari asiantuntijaa lisää ratkomaan sisäilmaongelmia. Tällä valtuustokaudella neuvottelukuntaa ei enää ole.
Toinen teemani on Vanhuksille hoivaa. Parasta olisi, että vanhukset olisivat mahdollisimman pitkään kotona, mikä tarkoittaa, että vanhusten kotipalveluja on tehostettava. Omaishoidon tukeen on saatava selkeä korotus, kotihoito on monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito.
Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla, eikä hoivapaikkojen rakentamisessa pysytä millään perässä. Siksi on ostettava palveluja yksityisiltä hoivayrityksiltä. Esim. dementoituva äitini sai kaupungilta hoivapaikan Attendolta.
Vanhusten liikkuminen on tärkeää. Vierivä kivi ei sammaloidu. Sporttikortin ikäraja on alennettava 65-vuoteen.
Kolmas teemani on Vantaan ratikka jäihin. Vantaa on velkaa noin 2 miljardia euroa, kun kaupungin konsernivelka lasketaan mukaan. Vantaan kuntaveroprosentti on 19, josta valtion kautta tullaan kierrättämään 13,26 % hyvinvointialueille. Kaupungin on pärjättävä lopuilla rahoilla, hoidettava koulutus ja maksettava velka pois.
Ratikkahanke on ylettömän kallis, mieluummin kannattaa hankkia ekologisia ja edullisia sähkönivelbusseja.
Säästyneillä rahoilla voidaan rakentaa esim. kouluja ja päiväkoteja kasvavan kaupungin lapsille. Vehkalaan rakennetaan Varian ammattioppilaitos, Tikkurilaan iso oppimiskampus.
