lauantai 18. kesäkuuta 2022

Aluevaltuuston aloituksesta


Ryhmän kuva vasemmalta: Tanja Aidanjuuri, Janne Hartikainen, Suvi Karhu, Teemu Purojärvi, Tuukka Saimen, Erika Veltheim, Kai-Ari Lundell, Mika Niikko. Kuvasta puuttuu sihteeri Aapo Happonen.

Otimme yhteiskuvan aluevaltuuston kokouksen yhteydessä Vantaan kaupungintalolla.

Ryhmän järjestäytymiskokouksessa päätimme, että ryhmän puheenjohtajana toimii Suvi Karhu. Aluehallitukseen valittiin Tanja Aidanjuuri ja Teemu Purojärvi. 

Saimme hienosti jaettua tehtäviä, roolitimme aluevaltuustossa tehtävät eri henkilöille kuin kaupunginvaltuustossa. Esim. eri henkilöt ovat jäseninä aluehallituksessa ja kaupunginhallituksessa, mikä on työnjaon kannalta järkevää, kun työt eivät kasaudu liikaa samoille henkilöille eikä liikakuormitusta pitäisi syntyä kenellekään.

Olen pettynyt hyvinvointialueen toiminnan aloitukseen. Ennen pärjättiin yhdellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla ja yhdellä sen alaisella jaostolla. Nyt on peräti viisi lautakuntaa ja kuusi jaostoa, vaikka hyvinvointialueen tehtävät ovat lähes samat kuin kaupungilla oli. 

Minut nimitettiin lähidemokratia- ja osallisuuslautakuntaan. Äkkiseltään tuntuu oudolta, miksi ko. lautakunta nimitettiin juuri hyvinvointialueelle, mutta tarvetta on, sillä aluevaalien Vantaa-Keravan äänestysprosentti oli maan heikoin, ällistyttävä 39,2.

Vaikka aluevaltuuston kokoonpano on erilainen kuin kaupunginvaltuuston, enemmistö aluevaltuustoista on naisia ja joukossa on uusia kasvoja Keravalta, muuten kokoukset sujuvat tuttuun malliin. 

Istun samassa pulpetissakin kuin kaupunginvaltuuston kokouksissa.

tiistai 8. helmikuuta 2022

Suomen suurin puolue?


Olen leikitellyt ajatuksissani fuusiolla jo pitkään, mutta asiaa voisi vakavasti pohtiakin. Hyvin monissa asioissa on äänestetty yhtä jalkaa sekä eduskunnassa että mm. Vantaan kaupunginvaltuustossa, jossa olen valtuutettuna.

Nyt voima hajaantuu osiin. 

Keskustaoikeistolaisia puolueita on liikaa, Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.

Fuusio selkeyttäisi kenttää. 

Olisi kaksi isoa keskustaoikeistolaista puoluetta, ja agraaripuolue Keskusta hiipuisi pikkuhiljaa pois tai sitten se yhdistyy jompaankumpaan isompaan keskustaoikeistolaiseen puolueeseen.

Suomessa on nyt niin monta puoluetta, että johan siinä äänestäjätkin hämmentyvät.

#puolueet #politiikka #perussuomalaiset #kristillisdemokraatit #liikenyt

sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Äänten keskittämistä ja VaKea


Pohjanmaalla asuva ystäväni soitti minulle viikolla. Hän onnitteli pääsystäni aluevaltuustoon. Keskustelimme aluevaalien tuloksesta ja äänestysprosentista.

Hän kertoi, että ympäri maakuntaa pienissä kunnissa keskistettiin ääniä keskustalaisille ehdokkaille. Sunnuntai-Hesarissa käsiteltiin äänestämisen keskittämistä myös. Liitin oheen artikkelin mielenkiintoisimman osan.

* * *

HS 30.1.

Aluevaaleista tuli pienkuntavaalit –ja siksi someräyhä Mikko Kärnä jäi rannalle

Pienissä kunnissa keskitettiin ääniä oikein urakalla. Timo Peisa sai peräti 75 prosenttia Ranuan äänistä.

Viime sunnuntain vaaleissa näille isommille alueille äänestettiin aluevaltuustot. Kiinnostava piirre vaalissa oli kuitenkin se, että vaikka kyse oli leveämmistä hartioista, käytännössä kyseessä oli mitä suurimmassa määrin kuntavaali.

Tai oikeastaan pienkuntavaali. Ääniä keskitettiin nimittäin etenkin pienissä kunnissa oikein urakalla.

Aluevaalien muuttumisesta pienkuntavaaleiksi voi syyttää keskustaa. Puolueen keskeisin vaalilupaus oli nimittäin se, että jokaisessa kunnassa pitää säilyä sote-asema.

Keskustan lupaus oli siinä mielessä hassu, että se kytki asian tiiviisti kuntarajoihin.

Lähipalvelut ovat ihmisille tärkeitä. Mutta kuntarajoja olennaisempaa lienee kuitenkin se, että palvelut säilyvät mahdollisimman lähellä.

Toisaalta asiasta taitaa olla turha liikaa syyttää keskustaa, sillä todennäköisesti pienten kuntien äänestäjät olisivat keskittäneet äänensä joka tapauksessa. Sen verran suuri on monella alueella huoli palveluiden kaikkoamisesta kauemmaksi.

Näissä vaaleissa ehdokkaan asuinpaikka taisikin olla monelle äänestäjälle kaikkein tärkein valintakriteeri.

* * *

Keskustalle aluevaalit oli elämän ja kuoleman kysymys. Se halusi betonoida maakuntavallan ja se onnistui siinä hyvin.

Toisin kuin muille puolueille Keskustalle äänten keskittäminen on arkikauraa. Tupaillat maaseudulla ovat aina olleet puolueelle toimiva ratkaisu. Tupaillat ovat suora jatkumo kinkeripiireille, joita on järjestetty maaseudulla iät ja ajat.

On selvää, että artikkelissa esimerkkinä käytetty Ranuan Timo Peisa, joka sai kunnan äänistä huimat 75 prosenttia, ei voinut saada ääniä muulla tavalla kuin keskittämällä.

Onnittelut Keskustalle onnistuneesta keskittämistaktiikasta.

Olin ehdolla ja pääsin läpi Vantaa-Kerava -alueelta. Vantaalla keskittäminen oli mahdotonta, koska puolueita ja ehdokkaita oli kuin vikkilässä kissoja. Äänestäjillä oli varaa valita.

Alueen toinen kaupunki on pieni ja kasvava Korson kokoinen Kerava, jonka asukasluku lähenee neljääkymmentätuhatta. Kerava onnistui vaaleissa erittäin hyvin, äänestysprosentti oli 46,8, kun taas Vantaalla se oli maan matalin 38. Keravalta ehdokkaita meni läpi yhdeksän.

Tunnetuin Keravan läpimenneistä ehdokkaista on Keskustan Timo Laaninen, joka on todellinen politiikan konkari. Hän toimi puoluesihteerinä vuosina 2010-2016.

* * *

Vantaan Sanomat 23.1.

Keravalaiset vantaalaisia huomattavasti ahkerammin uurnilla – keskustan Timo Laaninen näkee tässä lähtevän vahvan viestin hyvinvointialueelle Keravan oman terveysaseman puolesta

– Onneksi ei niin paha kuin mitä pahimmillaan ennustettiin. Pieniähän äänestysluvut ovat, mutta olen iloinen että Keravalla käytiin kohtuullisen ahkerasti äänestämässä.

Keravalaisten äänestysinnon nousuun vaikutti huoli omasta hyvin toimivasta terveysasemasta.

– Vaaliteltoilla lähestulkoon ainoa keskustelunaihe oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan. Tässä lähti nyt vahva viesti hyvinvointialueelle. Olen varma, että kykenemme tekemään siitä vahvan pohjoisen alueen keskuksen.

* * *

Laanisen sanoma, että lähestulkoon ainoa keskustelunaihe teltoilla oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan on hyvin mielenkiintoinen.

Yksikään vantaalainen puolue tai virkamies ei ole ehdottanut, että Keravan terveysasema lopetettaisiin. Kyllä Keravalla olisi pitänyt olla muitakin vaaliteemoja kuin hypoteettinen terveysaseman lopettaminen.

Keravalla asuu lähes 40 000 ihmistä. Keravan terveysaseman lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Junallako sairaat ihmiset pitäisi rahdata Korsoon tai Tikkurilaan?

Vantaalaisissa vaalikeskusteluissa ylivoimainen ykköspuheenaihe oli palvelujen sujuvoittaminen. Lääkärin pakeille on päästävä paljon nopeammin kuin nyt.

Jos kaikki puolueet haluavat sujuvoittaa palveluita, silloin palveluja on sujuvoitettava. nyt on näytön paikka.

Keravan terveysasema tulee säilymään. Vantaan suuralueiden terveysasemat tulevat säilymään. Uusille suuralueille Kivistö ja Aviapolis tullaan rakentamaan kunnon terkkarit.

Tikkurilan vanha terkkari puretaan jossain vaiheessa. VaKe-alueen suurin ponnistus tulee olemaan ison Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentaminen vuosikymmenen lopulla.

Tänään on ryhmäni järjestäytymiskokous piirin puheenjohtajan johdolla. Siitä se osaltamme lähtee.

perjantai 28. tammikuuta 2022

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila: Pientaloja Vantaalle

Vantaan uuden maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan avaus on tärkeä. Viime vuosina Vantaalla on panostettu rajusti radanvarsien ja aluekeskusten kerrostalojen rakentamiseen. Suuntaus on yksipuolistanut vantaalaista asuinrakennuskantaa. Kerrostaloihinkin olisi pitänyt ujuttaa enemmän perheasuntoja.

Harva Vantaan ulkopuolella asuva tietää, että kaupungissamme on perinteisiä pientaloalueita kuten Hiekkaharju-Tikkurilan pientaloalue, joka on maan laajin. Muita isoja alueita ovat Ilola-Ruskesanta, Rekola-Päiväkumpu, Rajakylä-Vaarala, Korson Leppäkorpi ja Vierumäki sekä Koillis-Vantaan Hämeenkylä-Hämevaara-Linnainen. Pienempiä alueita ovat Askisto, Kuusikko, Itä-Hakkila tai sitten Vapaala (ent. Friherss), jossa asun.

Ongelma on, että pientalotontteja on vaikea löytää. Kaupungin tontit ovat usein viheralueilla. Tontit pitäisi löytyä muualta. Viimeeksi hävisimme kaupunkivaltuustossa äänestyksen Linnaisten osalta. Alue on Hämevaaran ja Linnaisten välissä oleva viherväylä, joka liittyy Leppävaaran urheilupuiston ulkoilumaastoihin.

Paraikaa suunnitellaan Ylästön Smedsin kaavoittamista omakotitaloille. Smedsin metsä sijaitsee Silvolan tekojärveen ja Vantaanjokeen. Smedsin metsä on osa Pitkäkosken ulkoilualuetta ja liittyy oleellisesti Helsingin Keskuspuistoon.

Myös Pähkinärinteen Lammaslammen länsireunalle kaavaillaan omakotialuetta. Lammaslampi siihen kytkeytyvine viheralueineen on Länsi-Vantaan helmi. Alueella risteilee upeita ulkoilureittejä ja siellä on myös hieno viljelyalue kaupunkilaisille. 

Sekä Smedsin metsä että Lammaslammen reuna on säilytettävä sellaisinaan.

Variston upeat, mutta ikävä kyllä homeiset, luhtitalot purettiin. Nyt irvistävään aukkoon Vantaan omistava vuokra-asuntoyhtiö VAV suunnittelee keskellä pientaloaluetta kerrostaloja. Hanke on ehdottomasti torpattava, koska kaupunginvaltuuston tekemä linjaus on, ettei pientaloalueille rakenneta kerrostaloja.

Onnistunut ratkaisu on suunnitteilla oleva Havukosken Rosenlund, joka sijaitsee pääradan varressa Hiekkaharjun ja Koivukylän välissä olevalla peltosaarekkeella. 

Hiekkaharjun aseman itäpuolella Koivukylään päin on valtaisa peltoaukea aina Hakkilan sorarinteille saakka. Alue on saavutettavuudeltaan Suomen parasta neitseellistä pientalorakentamiseen soveltuvaa maata. Ei ole mitään järkeä, että keskellä kasvaavaa kaupunkia on noin laajoja peltomaita.

Aivan radanvieressä on golfkenttä, joka rajoittuu Rekolanpuroon ja Harakkasaari-nimiseen peltosaarekkeeseen. Rakennuttaisin golfkentän uudelleen Keravanjoen itäpuolelle joen ja Hakkilan sorarinteiden väliin.

Viime vuosikymmenten onnistunein pientaloalue on Kartanonkoski, joka on monelle tuttu Risto Räppääjä -elokuvista. Kartanonkoski on hyvin viehättävä seutua, kun hiljalleen puut ovat tavoittaneet talojen korkeuden. 

Suuri ongelma on, että Vantaa ei vedä asukkaikseen hyviä veronmaksajia kuten naapurikaupunki Espoo tekee. Kartanonkoski on vetovoimainen. Se on ainoa Vantaan kaupunginosista, joka mahtuu asukkaittensa veronmaksukyvyn perusteella pääkaupunkiseudun kympin sakkiin.

Toinen ongelma on, että Vantaalta on vaikea löytää pientalorakentamiseen soveltuvia tontteja, mutta kyllä kaupungilla keinonsa on tonttimaan saamiseksi. Yksi vähän käytetty keino on niinkin yksinkertainen kuin maan ostaminen.

Jos tiedetään, että Kartanonkoski on vetovoimainen alue, suunnitellaan Vantaalle Kartsiakin laadukkaampia asuinalueita. Palkataan asialle Pohjoismaiden parhaat arkkitehdit ja yhdyskuntasuunnittelijat vaikka vain projektiluonteisesti.

Rakennetaan Hiekkaharjuun radan itäpuolelle unelmien pientaloalue.

* * *

28.1. HS

Vantaan uusi apulais­kaupungin­johtaja Tero Anttila toivoo lisää omakotitaloja – ”Mahdollisuudet elämän mittaiseen asumiseen”

Vantaan maankäytön johtoon Anttila siirtyi HSL:n joukkoliikennejohtajan paikalta.

Vantaalaista asuntotuotantoa uusi apulaiskaupunginjohtaja haluaa kehittää sellaiseen suuntaan, että ihmiset voisivat asua Vantaalla eri elämäntilanteissa.

”Vantaalla on ollut maine eräänlaisena astinlautana eli pääkaupunkiseudulle muutetaan ensin vantaalaiseen yksiöön. Haluan, että Vantaalla on mahdollisuudet elämän mittaiseen asumiseen”, Anttila sanoo.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin on huolehdittava perheasuntojen ja omakotitalotonttien tarjonnasta. Juuri siihen tähtää myös uusi kaupunkistrategia, joka tulee valtuuston käsittelyyn vielä tammikuussa.

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Vantaan rujo äänestysprosentti

Vantaa-Keravan alueen tulos, klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Vaalien jälkeisenä aamuna minulle soitettiin Vantaan Sanomista ja pyydettiin kertomaan tunnelmista, jotka vaalitappion jälkeen eivät olleet korkealla. Alla olevan artikkelin otsikkolinkin kautta pääset lukemaan koko jutun, oman osuuteni liitin oheen kokonaan.

Vantaan pitkäaikainen valta-akseli KOK-SDP voitti vaalit selvästi. Vihreät pärjäsivät odotetusti, PS kyykähti. Muut jo vakiintuneet puolueet pärjäsivät tavanomaisen odotetusti. Vaalien kuluessa tuli jo selväksi, että häviämme vaalit, realistinen odotus meille oli 8-10 paikkaa. Itse veikkasin yhdeksää, mutta en odottanut, että VKK nappaisi meiltä sen yhdeksännen pois.

Vaikka vaalitulos ei ollut sellainen kuin odotin, eniten minua hämmästyttää Vantaan maan matalin äänestysprosentti 38, kun muun maan prosentti oli lähes 10 prosenttia korkeampi. Keravalla oltiin aktiivisempia.

Taistelin kadulla kaksi viikkoa viisi-kuusi tuntia päivässä, jaoin vaalikortteja ja keskustelin ihmisten kanssa. Heti alussa huomasin, että aluevaalit eivät kiinnosta kaikkia. Moni totesi minulle suoraan, että aluevaalit ei kiinnosta pätkääkään. Usein sanottiin, että mikään ei muutu. Jotkut sanoivat, että en ymmärrä, mistä on kyse.

Yritin selittää ihmisille, että aluevaaleilla on iso merkitys. Ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa VaKe-alueelle uuden sotemallin. Painotin, että kaksikolmasosaa kuntaverosta koukkaa valtion kautta takaisin alueelle, joten aluevaltuusto päättää isoista rahoista, sinun rahoistasi.

Kokoomus sai jälleen kerran liikkeelle äänestäjänsä, vaikka suuri osa heidän äänestäjistään käyttää yksityisiä terveysfirmoja tai työterveyspalveluja. Sanoin monelle, että jos käyt terkkarissa, juuri silloin sinun kannattaakin äänestää

Aluevaalit oli naisten vaalit. VaKe-alueen valtuustossa kaksikolmasosa on naisia. Karkean arvion mukaan Vantaalla miehistä sellaiset 70-80 prosenttia ei käynyt vaaliuurnilla. 

Vantaalla joka viides asukas on vieraskielinen, tuskin läheskään kaikki vieraskieliset äänioikeutetut äänesti. Espoossa asuu lähes saman verran vieraskielisiä, ja silti äänestysprosentti oli lähes kymmenen prosenttia korkeampi kuin Vantaalla. Espoon Kokoomuksen prosentti 40,8 oli käsittämättömän korkea, espoolaiset ovat koulutetumpaa ja varakkaampaa väkeä kuin vantaalaiset.

Kansanvaltaa 38 prosenttia ei hivele, ei ollenkaan.

* * *

26.1.22 Vantaan Sanomat

Vaalien jälkipuinti: Kokoomus vei voiton, äänestysprosentti puhuttaa – "Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet miehiä hevon heinää"

Pahiten aluevaaleissa kuntavaaleihin verrattuna kyykähti Vantaan ja Keravan alueella perussuomalaiset.

Tuli rujo tappio, mieliala on matala, perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Kai-Ari Lundell (ps.) toteaa.

Lundell katsoo vaalitulosta hämmentyneenä ja surullisena. Äänestämättä jätti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella peräti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestysprosentti ei ole mistään kotoisin. Demokratian kannalta tämä on huolestuttavaa. Miehetkin olisi pitänyt saada liikkeelle. Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet heitä hevon heinää.

Aluevaaleissa oli kyse sote-palveluista.

Kokoomuksen suosion perusteella äänestämässä kävivät ihmiset, jotka käyttävät yksityisiä terveyspalveluja ja työterveyshuoltoa. Ihmettelen kovasti sitä, että ihmiset, jotka tarvitsevat julkisia palveluja eivät lähteneet joukolla puolustamaan niitä.

Vaikka mieli on aluevaalien kannatuksen tavoin matala, Lundell kertoo katseen olevan jo tulevassa.

Olemme täyttä häkää valmistautumassa eduskuntavaaleihin. Odotamme vuoden päästä huomattavasti parempaa tulosta.

tiistai 25. tammikuuta 2022

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Suomalaisen demokratian korjaussarja

HS 23.1.2022
Napauta suuremmaksi,jos haluat lukea.

Hesarin Kaius Niemeltä loistava kirjoitus tänään – hyvin lohduttavaa oli huomata, että ennakkoääniä on annettu yli miljoona kappaletta. Pitää muistaa, että helsinkiläisten äänet puuttuvat tuosta ennakkoäänipotista.

Äänestysprosentti voi sittenkin nousta lohdulliseksi. Ehkä minun  vaaliyönä ei sittenkään tarvitse repiä pelihousujani.

Kaius Niemi nosti esiin Ruotsin mallin, jossa vaaleja on yhdistetty. Ruotsissa äänestysprosentti huiteleekin 80 prosentin liepeillä aivan eri lukemissa kuin meillä.

Pahimmissa skenaarioissa olisimme aluevaaleissa jäämässä puoleen väliin Ruotsin äänestysprosenteista. Jos meillä nyt äänestysprosentti jää alle neljänkymmenen, voidaan puhua jo harvainvallasta.

Olen pitkään pohtinut vaalien yhdistämisiä:

  1. Euro- ja eduskuntavaalit samana päivänä
  2. Kunta- ja aluevaalit samana päivänä

Eduskunta valitsisi presidentin. Ääripopulistista henkilöön painottuvaa nykyisen kaltaista presidentinvaalia ei tarvittaisi.

Suomessa olisi vaalit joka toinen vuosi. Ihmiset innostuisivat äänestämään. Ehdokkaat ja puolueet jaksaisivat kampanjoida.

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Jos aluevaalit olisivat eduskuntavaalit


Kuntalehti teki upean grafiikan aluevaalien paikkajaosta eduskuntavaalien tuloksen perusteella. Perussuomalaiset olisivat tässä leikissä paikkamäärissä mitattuna ykkösiä.

Johtopäätös: Äänestämisellä on merkitystä. Perussuomalaisten kannattajat - menkää sunnuntaina vaaliuurnille.

Perussuomalaisia äänestämällä vaikutat.

#aluevaalit #perussuomalaiset #Vantaa #Kerava #Uusimaa

maanantai 17. tammikuuta 2022

Vaketuttaako?

 

Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)

Koko maan tilanne 0n 16,3 %.

Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.

Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.

Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.

Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.

Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.

Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.

tiistai 11. tammikuuta 2022

Vallan rohmuamisesta


Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuulun lisäksi kaupunginhallituksen alaiseen konsernijaokseen ja toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkitilalautakunnassa. 

Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.

Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.

Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.

Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.

1. Aluevaalit ei vedä.

Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.

Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.

2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.

Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon. 

Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.

Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?

3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.

Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana. 

Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.

Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.

Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja. 

* * *

10.11. Vantaan Sanomat

Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.

22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Hiekkaharjun urheilukentästä

 
Välillä jotain muuta kuin politiikkaa, kiva kuva ja tarina Hiekkiksen kentästä - asuin ja kävin kouluni Hiekkaharjussa. Urheilutien toisella puolella sijaitsi Tikkurilan yhteiskoulu.
Tuohon aikaan muuttoliike Vantaalle oli suhteellisesti suurempaa kuin nyt. Helsingin maalaiskunta kasvoi rohisten. Kerrostalo Hiekkaharjuntie 16, jossa asuin, oli nelirappuinen, täynnä kaksioita tai kolmioita. Talo valmistui v. 1964, huoneistoissa oli ajan mittapuun mukaan hienot keittiöt ja kylpyhuoneet sekä parveke. Tyypillisessä kaksiossa asui nelihenkinen perhe, meillä vanhemmat ja kolme poikaa. Pihoilla oli lapsia kuin vikkilässä kissoja.
Hiekkiksen kenttä oli kuin toinen olohuone, siellä urheiltiin ja pelattiin kesät talvet. Hyvin harvalla tytöllä oli kuvan kaltaiset taitoluisteluvaatteet. Jos perheellä oli rahaa, pojalla oli mahdollisuus mennä pelaamaan lätkää Tikkurilan Jääveikkoihin. TJV:n matseja katseltiinkin usein kaukalon reunalta. Jotkut pelaajat kuten multiurheilija Timo Latvasalo oli Hiekkiksen sankari. Hiekkiksen kaukalossa pelasi myös luokkatoverini Pertti Savolainen, joka pelasi pakkina HIFK:n miesten edustusjoukkueessa. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila pelasi TJV:ssä veskarina.
Pipolätkää eri-ikäisten ja - tasoisten poikien kanssa pelattiin tuhottomasti, joskus aamusta iltaan niin, että äiti hermostui, kun poikia ei kuulunut kotiin syömään ajallaan. Suurin osa ajan pojista oli laihoja, mutta jänteikkäistä luikkuja.
Joskus kentsulla järkättiin rusettiluistelua. Osallistuin niihin vain kerran pikkupoikana. Parikseni arvottiin selvästi minua vanhempi tyttö, joka vain tuhahti kuin sai minut parikseni, Nopeat pyörähdykset ja se oli siinä, tytöllä oli luistelun suhteen luonnollisesti toisenlaiset aatokset kuin minulla n. 10-vuotiaalla pojalla.
Luistelukausi Hiekkiksen kentällä loppui keväisin aina legendaarisiin jääspeedway-ajoihin, olin melkein aina paikalla. Kisojen jälkeen kenttä oli täysin pilalla, eikä sitä sen jälkeen enää jäädytetty.
Suurin jengi oli Tikkurilan Palloseura eli TiPS, jossa moni kaveri pelasi futista. Myös yli parimetrinen pikkubroidini Lars pelasi Tipsissä, pelottava puolustajakolossi, joka hallitsi ilmatilan täysin.
Kentällä urheili kaksi yleisurheiluseuraa, SVUL:n legendaarinen KU -58, tuttavallisesti kusiuunot sekä TUL:n Kajastus. KU -58:n legendaarisin urheilija on tietysti Jouko Kuha. Toinen tunnettu oli kolmiloikkaaja Markku Rokala, maajoukkuetason urheilija, jonka uraa haittasivat jatkuvat urheiluvammat.
Hiekkiksen ja Tiksin kovia lajeja olivat pingis, nyrkkeily ja uimahyppy, joissa oltiinkin sitten Suomen huipulla. Vantaalla motocross on aina ollut iso laji.
Futiksessa ja lätkässä olin iso pujottelukeppi, mutta pingistä hakkasin pirusti aamusta iltaan. Tip -70 seuraan en koskaan lähtenyt, koska olin lajiin ylipitkä. Myöhemmin siirryin tennikseen ja lentikseen, jota pelasin hetken Friherssin Toiveessa.

Pelaan vieläkin säännöllisesti tennistä Variston Tenniskeskuksessa.

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Aamujakoa Myyrmäen kaduilla

Street Fighting Man taas tositoimissa - ihmisillä vaaliväsymystä, ei käy kala koukkuun kuten alkukesän kuntavaaleissa. Paraikaa haen katumotivaatiota kahvilan kautta.

#aluevaalit #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa #Uusimaa

Tunnelmia:

Sää ei ollut paha, yhdestä kahteen astetta miinusta. Jossain määrin mukavampaa oli kuin alkukesän kuntavaalien joinain päivinä, jolloin oli tukahduttavan kuumaa. Viitisen tuntia tein katutyötä.

Kivaa oli nähdä muutama äänestäjä, joka totesi, että ei tartte lappua antaa, kyllä minä muistan sinut. En ole siis turhaan edellisissä vaaleissa samoilla kulmilla pyörinyt. Ja kyllä minä olen pyörinytkin.

maanantai 3. tammikuuta 2022

Aluevaaleista

 
Mainos Vantaan Sanomiin

Aluevaalikampanjointi alkaa toden teolla tällä viikolla, sillä ennakkoäänestys pidetään 12.-18.1. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.

Ensimmäiset aluevaalit eivät ainakaan vielä ole herättänyt suuria intohimoja. Vantaa-Kerava -alueella (VaKe) emme saaneet täyttä listaa niin kuin odotimme. Täysi lista olisi ollut 86 ehdokasta, saimme kasaan 64 ehdokasta. VaKe-aluevaltuuston valitaan 69 valtuutettua.

Vaalien suurin jännitysmomentti tulee olemaan äänestysprosentti. Vantaan kuntavaaliäänestysprosentti valahti alkukesän vaaleissa 48,4 prosenttiin. Osa Perussuomalaisten kannattajista ei äänestänyt ollenkaan, mikä näkyi vaalituloksessa. Odotimme enemmän, saimme 12 valtuutettua. Veikkasin alkutalvesta, että haarukka on 12-16 valtuutettua, joten tulos oli juuri ja juuri tyydyttävä.

Pessimistisimmät arvioijat olettavat, että historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti voisi VaKe-alueella jäädä jopa alle 40:n prosentin. Silloin selvä voittaja tullee olemaan Kokoomus, koska puolueen äänestyskunta koostuu aktiivisista äänestäjistä.

Olen ihmetellyt kovasti kiirettä, millä vauhdilla uusia hyvinvointialueita nyt aletaan rakentaa. Kiireen syy on aivan selvä. Keskusta lähti eduskuntavaalien 2019 veret seisauttavan vaalitappion jälkeen hallitusvastuuseen vain varmistaakseen, että sote-uudistus runnotaan väkisin ja vauhdilla läpi. Itse olisin siirtänyt aluevaalit v. 2025 kuntavaalien yhteyteen. 

En ole maakuntamallin kannattaja. En jaksa uskoa, että terveydenhoito tehostuu uuden mallin myötä. Ainoa, mikä on varmaa, että hallinto kasvaa.

Lähden aluevaaleihin tutulla sloganilla Päätä pidempi. Myyrmäen kaduilla kampanjoidessani moni muistaa minut paremmin sloganin nimellä kuin oikealla nimelläni. Kun menen ostoksille Myyrmanniin, joku voi huikata, että mitä päätä pidempi. Kai-Ari Lundell nimeä on ilmeisen vaikea muistaa kunnolla. Varsinkin etunimeni on ensikuulemalla aina herättänyt kummastusta, moni kuulee sen kajarina eli kaiuttimena. Kajari onkin yksi monista kutsumanimistäni.

Yleisteemani on Asukkaiden hyvinvointi on tärkeintä. On selvää, kun kyse on hyvinvointialueesta, tavoite pitää olla koko ajan kirkkaana mielessä. Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää sekä asukkaiden että hyvinvointialueen tasoilla. 

Koska olen armoitettu peruskoulumies, ensimmäinen alateemani liittyy kouluun, Turvallinen koulupolku. Koulukiusaamiselle on saatava stoppi. Kouluihin on opettajien tueksi ja oppilaiden avuksi palkattava riittävä määrä koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Lasten ja nuorten on päästävä nopeasti purkamaan tuntojaan, kun on hätä.

Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin tarkastuksia pitäisi tiivistää. Lapset kasvavat nopeasti, esim. selkäsairaudet voivat jäädä huomaamatta, kun tarkastusväli on liian pitkä.

Ilman muuta selvää on, että enää yhtään homekoulua ei Vantaalle ei saa rakentaa. Olin viime valtuustokauden sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa. Saimme paljon hyvää aikaan, esim. palkattiin pari asiantuntijaa lisää ratkomaan sisäilmaongelmia. Tällä valtuustokaudella neuvottelukuntaa ei enää ole.

Toinen teemani on Vanhuksille hoivaa. Parasta olisi, että vanhukset olisivat mahdollisimman pitkään kotona, mikä tarkoittaa, että vanhusten kotipalveluja on tehostettava. Omaishoidon tukeen on saatava selkeä korotus, kotihoito on monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito.

Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla, eikä hoivapaikkojen rakentamisessa pysytä millään perässä. Siksi on ostettava palveluja yksityisiltä hoivayrityksiltä. Esim. dementoituva äitini sai kaupungilta hoivapaikan Attendolta.

Vanhusten liikkuminen on tärkeää. Vierivä kivi ei sammaloidu. Sporttikortin ikäraja on alennettava 65-vuoteen.

Kolmas teemani on Vantaan ratikka jäihin. Vantaa on velkaa noin 2 miljardia euroa, kun kaupungin konsernivelka lasketaan mukaan. Vantaan kuntaveroprosentti on 19, josta valtion kautta tullaan kierrättämään 13,26 % hyvinvointialueille. Kaupungin on pärjättävä lopuilla rahoilla, hoidettava koulutus ja maksettava velka pois.

Ratikkahanke on ylettömän kallis, mieluummin kannattaa hankkia ekologisia ja edullisia sähkönivelbusseja.

Säästyneillä rahoilla voidaan rakentaa esim. kouluja ja päiväkoteja kasvavan kaupungin lapsille. Vehkalaan rakennetaan Varian ammattioppilaitos, Tikkurilaan iso oppimiskampus.