maanantai 17. tammikuuta 2022

Vaketuttaako?

 

Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)

Koko maan tilanne 0n 16,3 %.

Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.

Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.

Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.

Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.

Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.

Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.

tiistai 11. tammikuuta 2022

Vallan rohmuamisesta


Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuulun lisäksi kaupunginhallituksen alaiseen konsernijaokseen ja toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkitilalautakunnassa. 

Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.

Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.

Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.

Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.

1. Aluevaalit ei vedä.

Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.

Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.

2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.

Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon. 

Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.

Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?

3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.

Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana. 

Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.

Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.

Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja. 

* * *

10.11. Vantaan Sanomat

Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.

22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Hiekkaharjun urheilukentästä

 
Välillä jotain muuta kuin politiikkaa, kiva kuva ja tarina Hiekkiksen kentästä - asuin ja kävin kouluni Hiekkaharjussa. Urheilutien toisella puolella sijaitsi Tikkurilan yhteiskoulu.
Tuohon aikaan muuttoliike Vantaalle oli suhteellisesti suurempaa kuin nyt. Helsingin maalaiskunta kasvoi rohisten. Kerrostalo Hiekkaharjuntie 16, jossa asuin, oli nelirappuinen, täynnä kaksioita tai kolmioita. Talo valmistui v. 1964, huoneistoissa oli ajan mittapuun mukaan hienot keittiöt ja kylpyhuoneet sekä parveke. Tyypillisessä kaksiossa asui nelihenkinen perhe, meillä vanhemmat ja kolme poikaa. Pihoilla oli lapsia kuin vikkilässä kissoja.
Hiekkiksen kenttä oli kuin toinen olohuone, siellä urheiltiin ja pelattiin kesät talvet. Hyvin harvalla tytöllä oli kuvan kaltaiset taitoluisteluvaatteet. Jos perheellä oli rahaa, pojalla oli mahdollisuus mennä pelaamaan lätkää Tikkurilan Jääveikkoihin. TJV:n matseja katseltiinkin usein kaukalon reunalta. Jotkut pelaajat kuten multiurheilija Timo Latvasalo oli Hiekkiksen sankari. Hiekkiksen kaukalossa pelasi myös luokkatoverini Pertti Savolainen, joka pelasi pakkina HIFK:n miesten edustusjoukkueessa. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila pelasi TJV:ssä veskarina.
Pipolätkää eri-ikäisten ja - tasoisten poikien kanssa pelattiin tuhottomasti, joskus aamusta iltaan niin, että äiti hermostui, kun poikia ei kuulunut kotiin syömään ajallaan. Suurin osa ajan pojista oli laihoja, mutta jänteikkäistä luikkuja.
Joskus kentsulla järkättiin rusettiluistelua. Osallistuin niihin vain kerran pikkupoikana. Parikseni arvottiin selvästi minua vanhempi tyttö, joka vain tuhahti kuin sai minut parikseni, Nopeat pyörähdykset ja se oli siinä, tytöllä oli luistelun suhteen luonnollisesti toisenlaiset aatokset kuin minulla n. 10-vuotiaalla pojalla.
Luistelukausi Hiekkiksen kentällä loppui keväisin aina legendaarisiin jääspeedway-ajoihin, olin melkein aina paikalla. Kisojen jälkeen kenttä oli täysin pilalla, eikä sitä sen jälkeen enää jäädytetty.
Suurin jengi oli Tikkurilan Palloseura eli TiPS, jossa moni kaveri pelasi futista. Myös yli parimetrinen pikkubroidini Lars pelasi Tipsissä, pelottava puolustajakolossi, joka hallitsi ilmatilan täysin.
Kentällä urheili kaksi yleisurheiluseuraa, SVUL:n legendaarinen KU -58, tuttavallisesti kusiuunot sekä TUL:n Kajastus. KU -58:n legendaarisin urheilija on tietysti Jouko Kuha. Toinen tunnettu oli kolmiloikkaaja Markku Rokala, maajoukkuetason urheilija, jonka uraa haittasivat jatkuvat urheiluvammat.
Hiekkiksen ja Tiksin kovia lajeja olivat pingis, nyrkkeily ja uimahyppy, joissa oltiinkin sitten Suomen huipulla. Vantaalla motocross on aina ollut iso laji.
Futiksessa ja lätkässä olin iso pujottelukeppi, mutta pingistä hakkasin pirusti aamusta iltaan. Tip -70 seuraan en koskaan lähtenyt, koska olin lajiin ylipitkä. Myöhemmin siirryin tennikseen ja lentikseen, jota pelasin hetken Friherssin Toiveessa.

Pelaan vieläkin säännöllisesti tennistä Variston Tenniskeskuksessa.

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Aamujakoa Myyrmäen kaduilla

Street Fighting Man taas tositoimissa - ihmisillä vaaliväsymystä, ei käy kala koukkuun kuten alkukesän kuntavaaleissa. Paraikaa haen katumotivaatiota kahvilan kautta.

#aluevaalit #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa #Uusimaa

Tunnelmia:

Sää ei ollut paha, yhdestä kahteen astetta miinusta. Jossain määrin mukavampaa oli kuin alkukesän kuntavaalien joinain päivinä, jolloin oli tukahduttavan kuumaa. Viitisen tuntia tein katutyötä.

Kivaa oli nähdä muutama äänestäjä, joka totesi, että ei tartte lappua antaa, kyllä minä muistan sinut. En ole siis turhaan edellisissä vaaleissa samoilla kulmilla pyörinyt. Ja kyllä minä olen pyörinytkin.

maanantai 3. tammikuuta 2022

Aluevaaleista

 
Mainos Vantaan Sanomiin

Aluevaalikampanjointi alkaa toden teolla tällä viikolla, sillä ennakkoäänestys pidetään 12.-18.1. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.

Ensimmäiset aluevaalit eivät ainakaan vielä ole herättänyt suuria intohimoja. Vantaa-Kerava -alueella (VaKe) emme saaneet täyttä listaa niin kuin odotimme. Täysi lista olisi ollut 86 ehdokasta, saimme kasaan 64 ehdokasta. VaKe-aluevaltuuston valitaan 69 valtuutettua.

Vaalien suurin jännitysmomentti tulee olemaan äänestysprosentti. Vantaan kuntavaaliäänestysprosentti valahti alkukesän vaaleissa 48,4 prosenttiin. Osa Perussuomalaisten kannattajista ei äänestänyt ollenkaan, mikä näkyi vaalituloksessa. Odotimme enemmän, saimme 12 valtuutettua. Veikkasin alkutalvesta, että haarukka on 12-16 valtuutettua, joten tulos oli juuri ja juuri tyydyttävä.

Pessimistisimmät arvioijat olettavat, että historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti voisi VaKe-alueella jäädä jopa alle 40:n prosentin. Silloin selvä voittaja tullee olemaan Kokoomus, koska puolueen äänestyskunta koostuu aktiivisista äänestäjistä.

Olen ihmetellyt kovasti kiirettä, millä vauhdilla uusia hyvinvointialueita nyt aletaan rakentaa. Kiireen syy on aivan selvä. Keskusta lähti eduskuntavaalien 2019 veret seisauttavan vaalitappion jälkeen hallitusvastuuseen vain varmistaakseen, että sote-uudistus runnotaan väkisin ja vauhdilla läpi. Itse olisin siirtänyt aluevaalit v. 2025 kuntavaalien yhteyteen. 

En ole maakuntamallin kannattaja. En jaksa uskoa, että terveydenhoito tehostuu uuden mallin myötä. Ainoa, mikä on varmaa, että hallinto kasvaa.

Lähden aluevaaleihin tutulla sloganilla Päätä pidempi. Myyrmäen kaduilla kampanjoidessani moni muistaa minut paremmin sloganin nimellä kuin oikealla nimelläni. Kun menen ostoksille Myyrmanniin, joku voi huikata, että mitä päätä pidempi. Kai-Ari Lundell nimeä on ilmeisen vaikea muistaa kunnolla. Varsinkin etunimeni on ensikuulemalla aina herättänyt kummastusta, moni kuulee sen kajarina eli kaiuttimena. Kajari onkin yksi monista kutsumanimistäni.

Yleisteemani on Asukkaiden hyvinvointi on tärkeintä. On selvää, kun kyse on hyvinvointialueesta, tavoite pitää olla koko ajan kirkkaana mielessä. Ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää sekä asukkaiden että hyvinvointialueen tasoilla. 

Koska olen armoitettu peruskoulumies, ensimmäinen alateemani liittyy kouluun, Turvallinen koulupolku. Koulukiusaamiselle on saatava stoppi. Kouluihin on opettajien tueksi ja oppilaiden avuksi palkattava riittävä määrä koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Lasten ja nuorten on päästävä nopeasti purkamaan tuntojaan, kun on hätä.

Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin tarkastuksia pitäisi tiivistää. Lapset kasvavat nopeasti, esim. selkäsairaudet voivat jäädä huomaamatta, kun tarkastusväli on liian pitkä.

Ilman muuta selvää on, että enää yhtään homekoulua ei Vantaalle ei saa rakentaa. Olin viime valtuustokauden sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa. Saimme paljon hyvää aikaan, esim. palkattiin pari asiantuntijaa lisää ratkomaan sisäilmaongelmia. Tällä valtuustokaudella neuvottelukuntaa ei enää ole.

Toinen teemani on Vanhuksille hoivaa. Parasta olisi, että vanhukset olisivat mahdollisimman pitkään kotona, mikä tarkoittaa, että vanhusten kotipalveluja on tehostettava. Omaishoidon tukeen on saatava selkeä korotus, kotihoito on monin verroin edullisempaa kuin laitoshoito.

Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla, eikä hoivapaikkojen rakentamisessa pysytä millään perässä. Siksi on ostettava palveluja yksityisiltä hoivayrityksiltä. Esim. dementoituva äitini sai kaupungilta hoivapaikan Attendolta.

Vanhusten liikkuminen on tärkeää. Vierivä kivi ei sammaloidu. Sporttikortin ikäraja on alennettava 65-vuoteen.

Kolmas teemani on Vantaan ratikka jäihin. Vantaa on velkaa noin 2 miljardia euroa, kun kaupungin konsernivelka lasketaan mukaan. Vantaan kuntaveroprosentti on 19, josta valtion kautta tullaan kierrättämään 13,26 % hyvinvointialueille. Kaupungin on pärjättävä lopuilla rahoilla, hoidettava koulutus ja maksettava velka pois.

Ratikkahanke on ylettömän kallis, mieluummin kannattaa hankkia ekologisia ja edullisia sähkönivelbusseja.

Säästyneillä rahoilla voidaan rakentaa esim. kouluja ja päiväkoteja kasvavan kaupungin lapsille. Vehkalaan rakennetaan Varian ammattioppilaitos, Tikkurilaan iso oppimiskampus.