EU:n alueiden komitea päivitys 13. - sukellusveneiden Cartagena

 

Viime viikolla osallistuin EU:n alueellisen komitean puolustustyöryhmän (Working Group of Defence) kokoukseen Cartagenassa. Finnair ei lennä Alicanteen joka päivä, joten tällä kertaa jäi aikaa kokouskaupunkiin tutustumiseenkin. 

Puolustustyöryhmään kuuluu vain seitsemän jäsentä, ja siksi meitä kohdellaan kokouksissa kuin kukkaa kämmenellä. Cartagenalle ja koko Murcian maakunnalle kokous oli tärkeä. Kokousjärjestelyt olivat viimeisen päälle, ja paikalla oli monia median edustajia aina televisiota myöten.

Kokouksen ykkösaiheena oli pk-yritykset innovaation ja kasvun moottorina EU:n puolustusteollisuuden toimitusketjuissa: rajat ylittävän yhteistyön merkitys.

Asiantuntijapuheenvuoroja pitivät mm. Euroopan parlamentin jäsen Nicolás Pascual de la Parte ja Teemu Seppälä, Teknologia - ja innovaatiojohtaja, Defence Innovation Network Finland (DEFINE) -ekosysteemi. 

Oli hienoa, että mukana oli toinenkin suomalainen. Teemun kanssa vietimme pari kivaa tapas-iltaa paikallisissa ravintoloissa. Yleensä puolustustyöryhmän kokouksissa saan toimia yksin ainoana suomalaisena. Brysselin kokouksissa tukenani on onneksi ECR-ryhmämme asiantuntija Teemu Karhapää.

Teemu Seppälä

Oma puheenvuoroni englannista tekoälyllä käännettynä:

ECR-ryhmä on ollut yksi vahvimmista Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamisen kannattajista. EU:n turvallisuus- ja puolustusteollisuuden kehittäminen tulisi olla yksi EU:n tärkeimmistä prioriteeteista.

Tuemme vahvasti aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan pk-yritysten roolia EU:n puolustusteollisuudessa. Kehotamme ottamaan paikallisviranomaiset ja alueiden väliset innovaatioekosysteemit tiiviisti mukaan, jotta EU:n ohjelmien onnistunut täytäntöönpano voidaan varmistaa.

Alueellinen erikoistuminen ja alueiden välinen yhteistyö voivat olla ratkaisevassa asemassa innovaatioiden edistämisessä sekä alueellisiin erityispiirteisiin räätälöityjen uusien puolustusteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa – arktisen alueen kylmänkestävistä laitteista EU:n itärajojen drone-muuriin.

Korostamme, kuinka tärkeää on minimoida yritysten EU-rahoituksen saantia koskevat sääntelyrajoitukset, kuten ympäristö- tai kestävyysvaatimukset. EU:n puolustusteollisuuden tuen on oltava tulossuuntautunutta, ja sen on varmistettava helppo pääsy yrityksille, mukaan lukien pk-yrityksille, jotka ovat keskeisiä sidosryhmiä.

Tässä suhteessa pidämme tervetulleena lainsäätäjien alustavaa sopimusta puolustusalan Omnibus-paketista*, joka muun muassa yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja puolustusvalmiutta on nopeuttaa vahvistettava lupien myöntämistä. EU:n kiireellisesti , minimoida aikaa vievät sääntely ja on välttämätöntä.

*Omnibus-paketti tarkoittaa Euroopan unionissa sellaista laajaa lainsäädäntöhanketta, jossa muutetaan useita eri direktiivejä tai asetuksia yhdellä kertaa. Tavoitteena on yleensä sääntelyn selkeyttäminen, virtaviivaistaminen ja yritysten hallinnollisen taakan keventäminen.

Tutustuimme kokouksen jälkeen Navantian sukellusvenetehtaaseen, jossa tehdään moderneja S-80 luokan sukellusveneitä. S-80 Espanjan laivaston uusin ja edistyksellisin diesel-sähköinen hyökkäyssukellusveneluokka. 

Sukellusveneitä on vaikea myydä ulkomaille, ainoa tilaaja on Espanjan valtio. Nykyaikaiset sukellusveneet ovat järjettömän kalliita, S-80 luokan sukellusveneen hinta noin miljardi euroa kappaleelta.

Vierailimme myös sukellusvenemuseossa. Kuvassa seisomme Isaac Peralin sukellusvenemonumentin edessä.

Espanjalaiset kehittivät 1800-luvulla maailman ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ja ilmatiiviin sukellusveneen. Isaac Peral rakensi ensimmäisen täysin sähkökäyttöisen torpedosukellusveneen v. 1988.

Cartagenassa on n. 217 000 asukasta ja kaupungin metropolialueella n. 410 00 asukasta. Kaupunki kuuluu Murcian maakuntaan.

Cartagenan perustivat, kuten nimestäkin voi päätellä, kartahagolaiset. Roomalaisten valloitettua kaupungin nimeksi tuli Carta Nova. Siksi kaupungissa on paljon historiallista nähtävää. Tärkein on iso roomalainen teatteri, joka on kaivettu esiin historiallisten kerrostumien alta.

Cartagenan on Espanjan laivaston (Armada Española) tärkein tukikohta Välimerellä, henkilöstön kokonaismäärä huitelee 5000 työntekijän paikkeilla.

Kaupunki on mukava, koska se ei ole täyteen tupattu turisteilla. Rantojakin löytyy. Lähin lentokenttä on parin tunnin ajomatkan päässä Alicantessa.

Ratikka on Vantaan historian suurin virhe

HS 11.6.2026 

Viime viikolla Helsingin Sanomien paikallistoimittaja Joakim Westren-Doll haastatteli minua, Keskustan Petri Roinista ja Kristillisten Loviisa Kaartokalliota Aviapoliksessa. Kuvat otettiin ratikkatyömaan kohdasta, jossa ratikan ensimmäiset raiteet ovat jo paikoillaan. Hakunilassa haastateltiin Kokoomuksen Mika Kasosta ja Paula Lehmuskalliota.

Me kaikki viisi olemme olleet sitä mieltä, että ratikan rakentaminen on Vantaan taloudelle valtaisa riski. Olemme synkässä talouskurimuksessa, ja ratikan kustannukset ovat kovaa vauhtia menemässä yli miljardin euron. Perussuomalaiset on jo kahdeksan vuotta sitten, kun ratikan suunnittelupäätös tehtiin, varoitellut siitä, että ratikan kokonaiskustannukset tulevat pomppaamaan yli miljardin euron.

Kaupunki on jo nyt velkaa miljardin euron verran, kaupungin tytäryhtiöt toisen mokoman, Velan yhteissumma tulee menemään yli kolmen miljardin euron, joten koroissa ja lainan lyhennyksissä on kaupungilla kovasti punnertamista. 

Yritimme vielä viime keväänä siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin, mutta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa hävisimme äänestyksen. Kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti rakentamisen siirron puolesta, loput eivät, vaikka viime keväänä oli kristallinselvää, että Vantaa on kovassa talouskurimuksessa. Hesarin jutussa totesin, että kyseessä oli tyhmänrohkea päätös. 

Niin siinä kävi, että ollaan lirissä, jatkaa Lundell.

Pitää ottaa huomioon myös, että Vantaalla on työttömiä noin 20 000. Puolet heistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työttöminä jo kymmenen vuotta ja heidän työllistämisensä on käytännössä jo mahdotonta.

Kaupunki odottaa maanvoittotuloja lähes 800 miljoonaa euroa seuraavien 40 vuoden aikana. Se siis myy ja vuokraa tontteja reitin varrelta.

Petri Roininen totesi, että tuottolaskelmat ovat pehmeitä. 40 vuotta on järjetön aika tuotto-odotusten suhteen. Muutenkaan ratikkaa ei pidä ajatella tuottavana investointina, vaan liikenneinvestointina.

Kaiken lisäksi ratikka kulkee alueiden läpi, kuten Tikkurila, Kehä kolmosen liepeet ja Aviapolis. Alueet rakennettaisiin 40 vuoden aikana takuuvarmasti ilman ratikkaakin. 

Totesin, että jatkossa kaikki rakentaminen sataa ratikan laariin. Nyt jokainen tönö katsotaan ratikan tuotoksi.

Olen samaa mieltä kuin Paula Lehmuskallio, joka totesi ihan tarkoituksella ei kerrottu, kuinka korkeaksi hinta oli muodostumassa. 

Onhan yleisesti tiedossa, että päätösvaiheessa hankkeet myydään päättäjille monesti alihinnalla. Tyypillinen esimerkki on Apotti. HUS parhaillaan selvittää, kuinka päästään törkykalliista Apotista säädyllisesti irti.

Ratikasta ei päästä enää irti, koska kuokat on lyöty maahan, mm. kallista Tikkurilan alikulkutunnelia rakennetaan paraikaa.

Petri Roininen totesi osuvasti, että juuri tässä hetkessä kaupunki kietaisee myllynkiven kaulaansa.

Toivottavasti onnistumme talouden tervehdyttämisessä niin, ettei kaupunki pulahda Vantaanjoen pinnan alle. Nyt käymme läpi toimialojen säästölistoja ja syksyllä teemme ratkaisut. Leikkaukset tulevat olemaan kovia.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet, että heille kyllä käy veronkorotukset. SDP ratkaisee Vantaan veronkorotusten kohtalon. Muut puolueet ovat korotuksia vastaan.

Summa summarum, ratikka on Vantaan historian suurin investointi. Hesarin artikkelin otsikko kertoo ytimekkäästi kaiken ratikan suhteen, se on Vantaan historian suurin virhe.

Hesarin artikkelin kommenteissa sekä Vantaan Puskaradioissa moni ajattelee ratikkaa vain liikennevälineenä, mikä se onkin. Meille ratikka on ennen kaikkea uhkarohkea taloudellinen riski nykyisessä Vantaan kurjassa taloustilanteessa.

Vantaa on tehnyt pahimman virheensä, sanovat ratikan vastustajat | HS.fi