Vantaan rujo äänestysprosentti

Vantaa-Keravan alueen tulos, klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Vaalien jälkeisenä aamuna minulle soitettiin Vantaan Sanomista ja pyydettiin kertomaan tunnelmista, jotka vaalitappion jälkeen eivät olleet korkealla. Alla olevan artikkelin otsikkolinkin kautta pääset lukemaan koko jutun, oman osuuteni liitin oheen kokonaan.

Vantaan pitkäaikainen valta-akseli KOK-SDP voitti vaalit selvästi. Vihreät pärjäsivät odotetusti, PS kyykähti. Muut jo vakiintuneet puolueet pärjäsivät tavanomaisen odotetusti. Vaalien kuluessa tuli jo selväksi, että häviämme vaalit, realistinen odotus meille oli 8-10 paikkaa. Itse veikkasin yhdeksää, mutta en odottanut, että VKK nappaisi meiltä sen yhdeksännen pois.

Vaikka vaalitulos ei ollut sellainen kuin odotin, eniten minua hämmästyttää Vantaan maan matalin äänestysprosentti 38, kun muun maan prosentti oli lähes 10 prosenttia korkeampi. Keravalla oltiin aktiivisempia.

Taistelin kadulla kaksi viikkoa viisi-kuusi tuntia päivässä, jaoin vaalikortteja ja keskustelin ihmisten kanssa. Heti alussa huomasin, että aluevaalit eivät kiinnosta kaikkia. Moni totesi minulle suoraan, että aluevaalit ei kiinnosta pätkääkään. Usein sanottiin, että mikään ei muutu. Jotkut sanoivat, että en ymmärrä, mistä on kyse.

Yritin selittää ihmisille, että aluevaaleilla on iso merkitys. Ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa VaKe-alueelle uuden sotemallin. Painotin, että kaksikolmasosaa kuntaverosta koukkaa valtion kautta takaisin alueelle, joten aluevaltuusto päättää isoista rahoista, sinun rahoistasi.

Kokoomus sai jälleen kerran liikkeelle äänestäjänsä, vaikka suuri osa heidän äänestäjistään käyttää yksityisiä terveysfirmoja tai työterveyspalveluja. Sanoin monelle, että jos käyt terkkarissa, juuri silloin sinun kannattaakin äänestää. 

Aluevaalit oli naisten vaalit. VaKe-alueen valtuustossa kaksikolmasosa on naisia. Karkean arvion mukaan Vantaalla miehistä sellaiset 70-80 prosenttia ei käynyt vaaliuurnilla. 

Vantaalla joka viides asukas on vieraskielinen, tuskin läheskään kaikki vieraskieliset äänioikeutetut äänesti. Espoossa asuu lähes saman verran vieraskielisiä, ja silti äänestysprosentti oli lähes kymmenen prosenttia korkeampi kuin Vantaalla. Espoon Kokoomuksen prosentti 40,8 oli käsittämättömän korkea, espoolaiset ovat koulutetumpaa ja varakkaampaa väkeä kuin vantaalaiset.

Kansanvaltaa 38 prosenttia ei hivele, ei ollenkaan.

* * *

26.1.22 Vantaan Sanomat

Vaalien jälkipuinti: Kokoomus vei voiton, äänestysprosentti puhuttaa – "Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet miehiä hevon heinää"

Pahiten aluevaaleissa kuntavaaleihin verrattuna kyykähti Vantaan ja Keravan alueella perussuomalaiset.

– Tuli rujo tappio, mieliala on matala, perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Kai-Ari Lundell (ps.) toteaa.

Lundell katsoo vaalitulosta hämmentyneenä ja surullisena. Äänestämättä jätti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella peräti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

– Äänestysprosentti ei ole mistään kotoisin. Demokratian kannalta tämä on huolestuttavaa. Miehetkin olisi pitänyt saada liikkeelle. Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet heitä hevon heinää.

Aluevaaleissa oli kyse sote-palveluista.

– Kokoomuksen suosion perusteella äänestämässä kävivät ihmiset, jotka käyttävät yksityisiä terveyspalveluja ja työterveyshuoltoa. Ihmettelen kovasti sitä, että ihmiset, jotka tarvitsevat julkisia palveluja eivät lähteneet joukolla puolustamaan niitä.

Vaikka mieli on aluevaalien kannatuksen tavoin matala, Lundell kertoo katseen olevan jo tulevassa.

– Olemme täyttä häkää valmistautumassa eduskuntavaaleihin. Odotamme vuoden päästä huomattavasti parempaa tulosta.

Suomalaisen demokratian korjaussarja

HS 23.1.2022

Napauta suuremmaksi,jos haluat lukea.

Hesarin Kaius Niemeltä loistava kirjoitus tänään – hyvin lohduttavaa oli huomata, että ennakkoääniä on annettu yli miljoona kappaletta. Pitää muistaa, että helsinkiläisten äänet puuttuvat tuosta ennakkoäänipotista.

Äänestysprosentti voi sittenkin nousta lohdulliseksi. Ehkä minun  vaaliyönä ei sittenkään tarvitse repiä pelihousujani.

Kaius Niemi nosti esiin Ruotsin mallin, jossa vaaleja on yhdistetty. Ruotsissa äänestysprosentti huiteleekin 80 prosentin liepeillä aivan eri lukemissa kuin meillä.

Pahimmissa skenaarioissa olisimme aluevaaleissa jäämässä puoleen väliin Ruotsin äänestysprosenteista. Jos meillä nyt äänestysprosentti jää alle neljänkymmenen, voidaan puhua jo harvainvallasta.

Olen pitkään pohtinut vaalien yhdistämisiä:

1. Euro- ja eduskuntavaalit samana päivänä
2. Kunta- ja aluevaalit samana päivänä

Eduskunta valitsisi presidentin. Ääripopulistista henkilöön painottuvaa nykyisen kaltaista presidentinvaalia ei tarvittaisi.

Suomessa olisi vaalit joka toinen vuosi. Ihmiset innostuisivat äänestämään. Ehdokkaat ja puolueet jaksaisivat kampanjoida.

Vaketuttaako?

 

Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)

Koko maan tilanne 0n 16,3 %.

Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.

Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.

Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.

Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.

Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.

Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.

Vallan rohmuamisesta

Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuulun lisäksi kaupunginhallituksen alaiseen konsernijaokseen ja toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkitilalautakunnassa. 

Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.

Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.

Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.

Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.

1. Aluevaalit ei vedä.

Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.

Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.

2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.

Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon. 

Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.

Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?

3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.

Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana. 

Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.

Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.

Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja. 

* * *

10.11. Vantaan Sanomat

Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.

22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.

Perussuomalaiset on pohjoismainen demokraattinen puolue

En muista, milloin kuntavaalikampanjointi on alkanut vastaavanlaisella törkykampanjoinnilla kuin nyt. Yhdysvaltojen sisäpolitiikalla ratsastetaan ennennäkemättömillä ja hyvin vastenmielisillä tavoilla. Puurot ja vellit ovat aivan sekaisin.

Etenkin Antti Rinteen lausunnot ovat pöyristyttävyyden huippu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b90e4358-3941-4296-877b-042e67222a7e

Antti Rinteelle on todettava, että PS on hyvin demokraattinen puolue. Puoluekokoukseemme pääsevät osallistumaan kaikki puolueemme jäsenet, jotka kaikki ovat puhe- ja äänivaltaisia. PS on todellinen kansanpuolue, kun taas SDP on perinteisesti ollut politrukkien puolue.

Ei ihme, että SDP vaihtoi puheenjohtajansa, Rinne olisi ollut SDP:lle tuhon tie käsittämättömillä lausunnoillaan.

Ei Petteri Orponkaan lausunnot vihjailevuudessaan jääneet juurikaan Antti Rinteen lausunnoista jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-11729959

Sori vaan Antti Rinne ja Petteri Orpo, kertauksen vuoksi:

- PS on kansanvaltainen, pohjoismaista demokratiaa kannattava puolue

- PS kannattaa sananvapautta

- PS ei ole murentamassa oikeusvaltiota

- PS ei ole ryysäämässä Arkadianmäelle muutoin kuin demokraattisin keinoin

Jos muuta väittää, kyse on pöpöjen näkemisestä tai sitten vainoharhaisesta politiikan tekemisestä.

Syy törkykampanjointiin on aivan selvä, PS:n gallup-lukemat pelottavat.

Jos haluat muutosta, äänestä muutosta

Netissä kiertää hieno pilapiirros, jossa pohditaan syytä yhteiskunnallisten ongelmien pahenemiselle. Ollaan demokratian ytimessä.

Kuntavaalit2012 Vantaan äänestysprosentti oli vain 51, joka oli Suomen alhaisin. Kuntavaalit2017 Vantaan äänestysprosentti oli 52,3. Siis suurin piirtein hiukan yli joka toinen äänestyskelpoinen vantaalainen äänesti ko. vaaleissa.

Tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuuden kaava toimii näin: Hyvin koulutetut äänestävät aktiivisemmin kuin muut, perinteinen työväestö äänestää vähemmän kuin muut. Köyhät ja syrjäytyneet äänestävät vähemmän kuin muut.

Äänestyskaava kirpaisee ns. työväenpuolueita eli perinteistä vasemmistoa sekä Perussuomalaisia, joka on suurin työväenpuolue kannattajien ja äänestäjien perusteella.

Seuraus on, että esim kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen keskinmääräinen koulutustausta on noussut lähes vaali vaalilta. Koulutustaustan nousun toinen syy on, että käsiteltävät asiat ovat tulleet monimutkaisemmiksi vuosi vuodelta. Silloin korkeasta koulutustustaustasta on hyötyä.

Anekdootti: Ei ole kauaa siitä, kun suuri osa kansanedustajia sotki lukuyksiköt miljoona ja ja miljardi toisiinsa. Ja samaan aikaan tehtiin kustannusvaikutuksiltaan isoja päätöksiä.

Vantaankin kaupunginvaltuustossa isot hankkeet kuten vaikkapa äärikalliit Apotti ja Vantaan ratikka menivät kivuttomasti läpi. Kustannusten loppupää ei ole edes tiedossa, voi olla, että yhteisloppusumma hiponee lähes miljardia eli tuhatta miljoonaa euroa. Todettakoon, että Vantaan Perussuomalaiset olivat äänestyksissä molempia hankkeita vastaan. Ratikan sijaan kannatimme lähes puolta halvempaa nivelsähköbussiratkaisua, joka esim. reitityksen suhteen on joustavampi kuin mikään raideratkaisu.

Perustelu minä en äänestänyt, koska ääneni ei kuitenkaan vaikuta mihinkään on järjetön, koska demokratiassa äänestäminen on tärkein tapa vaikuttaa. Jokaisella on yksi ääni, kymmenellä tuhannella ihmisellä on jo kymmenen tuhatta ääntä. Vantaan kokoisessa kaupungissa kymmenellä tuhannella äänellä voi tehdä lähes vallankumouksen.

Äänestyspäivinä ei kannata jäädä kotiin makoilemaan.

Vantaalainen, jos haluat muutosta, äänestä muutosta. 

Kuntademokratian olemuksesta

HS 18.5.2020

Luonnonsuojelijoiden haave yli 20 vuoden ajalta saattaa toteutua - Poliitikot saattavat myöntyä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen Helsinkiin (HS 18.5.2020)

En ota kantaa kaupunkipuistoasiaan, koska asiasta päättäminen on helsinkiläisten asia. Jos kaupunkipuisto kiinnostaa, kannattaa lukea koko Hesarin artikkeli.

Minua kavahdutti artikkelin aloitus: 

Kaupunki ei seiso hankkeen takana, mutta joidenkin ryhmien poliitikoilla on halua toteuttaa aloite kaupungin esityksen vastaisesti.

Hesari sohaisi kuntademokratian ytimeen.

Kaupunginvaltuusto on Helsingissäkin kaupungin ylin päättävä elin. Selvää on, että kaupunkilaiset yrittävät vaikuttaa valtuuston jäseniin, niin pitääkin olla. Kaupunkilaiset ovat valtuustonsa valinneet. Jos valtuuston enemmistö päättää, että kaupunkipuisto perustetaan, silloin se on perustettava. 

Kun kirjoitetaan kaupunki ei seiso hankkeen takana, minulle jää täysin epäselväksi, mistä on kysymys. Onko kyse kaupungin virkamiehistä vai peräti kaupungin pormestarista?

Kaupungin toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko ja kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Kun päätös on tehty, kaupungin viranhaltijoiden tehtävänä on noudattaa ko. päätöstä. Ei ole olemassakaan mitään muuta asioista päättävää kaupunkia kuin kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston enemmistö päättää, vaikka kuinka jurppiikin, jos jää tappiolle.

Kyllä kunnissa jossain vaiheessa olisi kokeiltava kansalaisten suoraa vaikuttamista. Ei ole kovin vaikeaa järjestää äänestystä pankkitunnuksia käyttäen. Suoraa vaikuttamista ei voi joka asiassa käyttää, mutta esim. kerran vuodessa voisi, jos asia olisi hyvin tärkeä kaupunkilaisia askarruttava asia.

Helsingissä sellainen asia voisi olla juuri tämä kaupunkipuiston perustaminen. Vantaalla kaupunkilaisia puhuttaa nyt eniten kaupungin tulevat raidehankkeet.

Helsingissä voitaisiin äänestää:

Perustetaanko Helsinkiin kaupunkipuisto?

Kyllä

Ei

Vantaalla voitaisiin äänestää:

Rakennetaanko Vantaan ratikka?

Kyllä

Ei

Kun aloitin kaupunginvaltuutetun hommat, minua järkytti, kun valtuustosalin kahvilassa minua lähestyi eräs nimeltä mainitsematon kaupunginvaltuutettu, joka totesi, Kai-Ari, ethän sinä voi vastustaa virkamiehen esitystä. Päässäni ajattelin, että miksi helvetissä minut on oikein sitten tänne valittu, mutta en sanonut mitään, koska olin niin äimän käkenä.

Totta kai tiedän, että paljon päätetään etukäteen valtuustosalien ulkopuolella. Pari isoa valtapuoluetta voi etukäteen miettiä yhdessä vaikkapa kaupunginjohtajan kanssa jostakin asiasta ja tuoda ko. asian kaupunginhallituksen kautta valtuustosaliin päätettäväksi. Sekin on demokratiaa, koska kaupunkilaiset ovat äänestäneet ko. kaksi puoluetta valtaan.

Jos haluaa muutosta, pitää seuraavissa kuntavaaleissa äänestää muutosta.

Äärioikeistolaisia, fasisteja ja natseja

HS 4.2.2020

Helsingin Sanomat on jo pitkään tehnyt hienoja graafeja, upeita kuvaajia. Esim. eilisen Hesarin valtion talousarvioesitys vuodelle 2020, budjettipuu sekä tuloista että menoista, oli fantastinen.

Saman päivän lehdessä oli myös hyvin havainnollistava koordinaatiston muotoon tehty arvokartta paraikaa istuvista kansanedustajista.

Twitterissä Perussuomalaisia nimitellään aivan surutta äärioikeistolaisiksi, jopa fasisteiksi tai natseiksi. Suomen Twitter on jonkinlainen ankkalammikko, mukana on lähinnä hyvin koulutettuja ihmisiä, punavihreitä toimittajia ja poliitikkoja on paljon. 

Jos tarkastellaan yllä olevan arvokartan vasemmisto-oikeistoakselia, huomataan, että Perussuomalaiset on selkeästi keskusta-oikeistolainen puolue. Jos tarkastellaan liberaalit-konservatiivitakselia, Perussuomalaiset on selkeästi konservatiivinen puolue.

Viime eduskuntavaalien jälkeen esitettiin kaksi arvokarttaa ehdokkaista, Hesari ja Yle. Itse olin ehdokas myös, sijoituin molemmin puolin pystyakselia, vasemmisto-oikeistoakselin yläpuolella lähellä origoa, en aivan ollut napakymppi kumminkaan.

Yllä olevan kartan mukaan eduskunnassa istuu kaksi suurehkoa keskustaoikeistolaista puoluetta, minkä myös alla oleva, kaikkia ehdokkaita koskeva arvokartta osoittaa. Äärioikestolaista kansanedustajaa saa eduskunnasta tikulla etsiä. Fasisteja tai natseja ei eduskunnassa takuuvarmasti istu yhtäkään.

Suomessa on pitkä perinne äärioikeistolaiseksi tai fasistiseksi leimaamiseen. Kun ei perusteltuja argumentteja löydy, kaivetaan povitaskusta natsikortti. Esim. 1970-luvulla kahta idoliani Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamoa ja Perustuslaillisten Georg C. Ehnroothia haukuttiin vuoroin äärioikeistolaiseksi tai fasistiksi. 

Syy oli periskummallinen, Vennamo ja Ehnrooth olivat antikekkoslaisia. Samaan aikaan muut puolueet ryhmittäytyivät Kekkosen taakse niin, että eduskunnassa rustattiin poikkeuslaki v. 1973, ja Kekkonen valittiin presidentiksi ilman presidentinvaaleja. Mitään järjellistä syytä poikkeuslakiin ei ollut, ei ollut mitään kriisiä, sotatilaa tai mitään muutakaan poikkeustilaa.

Vuoden 1974 presidentinvaalit jäivät pitämättä, olisin silloin saanut äänestää vaaleissa ensimmäistä kertaa. Pidin poikkeuslakia demokratian häväistyksenä. 

Tosiasiallisesti sekä Vennamo että Ehnrooth olivat todellisia demokraatteja. Ehnrooth jopa lopetti puolueensa, kun totalitaristinen Neuvostoliitto hajosi.

Kiva kampanjointipäivä

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään oli kiva kampanjointipäivä. Aamulla sain puhtia kintereisiin, kun selailin viikonlopun Vantaan Sanomia ja huomasin, että tunteella ja tappuralla kirjoittamani mielipidekirjoitukseni vanhustenhoidon järkyttävästä tilasta oli mennyt läpi.

Niin paljon on puhuttu vanhustenhoidon surkeasta tilasta, että odotan paljon seuraavalta eduskunnalta, jonka vahvuudessa toivottavasti tulen olemaan:

Vanhustenhoidon ongelmat on kerta kaikkiaan korjattava.

Jos seuraava eduskunta sitä ei tee, alkaa usko monelta edustukselliseen demokratiaan murentua. Viime vaalien alla kuten aikaisempienkin eduskuntavaalien alla tehtiin kovia koulutuslupauksia, joita ei taaskaan lunastettu.

Riensin Kehäradan junaan Tikkurilan Kevätmarkkinoille kampanjoimaan Vantaan Perussuomalaisten teltoille. Oli hauska tavata Uudenmaan PS-ehdokkaita, kuvassa poseeraan kauniiden ehdokkaiden Arja Juvosen ja Maiju Tapiolinnan kera.

Teltoilla äänestäjien vastaanotto on ollut kautta linjan myönteistä ja kannustavaa, mikä rohkaisee kovasti yrittämään. Monia pitkiä juttutuokioita pidin ihmisten kanssa. Hauskaa on ollut myös keskustelut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Keskustelu avartaa aina.

Erityisen mukavaa oli, kun moni ihminen totesi:

Joo, tunnen kyllä sinut.

Olen lukenut kirjoituksiasi.

Vanhustenhoidon kirjoituksesi oli hyvä.

Näin mainoksesi lehdessä tänään.

Joo, olet se päätä pidempi ehdokas.

Äänestin sinua viimeeksikin, äänestän nytkin.

Populismin syvin olemus

Ehdotimme Vantaan kaupunginvaltuustossa kaavamuutoksen jättämistä pöydälle. Emme saaneet ehdotustamme läpi. Ehdotuksen sisältö löytyy alla olevasta Vantaan Sanomien kirjoituksestamme. Klikkaa lehtileikettä suuremmaksi.

Valtuustokeskustelussa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme on populistinen. Heitto tuli Kokoomuksen edustajalta. Populismia käytettiin jälleen kerran lyömäkirveenä, vaikka tosiallisesti esityksessämme puolustimme tavallisia vantaalaisia, eritoten sisäilmasairauksista kärsiviä lapsia ja koulujen henkilökuntaa.

Totta kai esityksemme, kuten mielipidekirjoituksemme lopussa toteamme, on populistinen:

Kaupunginvaltuuston kokouksessa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme oli populistinen. Kyllä se oli sitä, koska me kuuntelemme aidosti ihmistä. Ehdotimme myrkytöntä hirsikoulua Kulleropuistoon, koska naapuriston asukkaille ja Hiekkaharjun omakotiyhdistykselle se sopii. Kuuntelimme myös, mitä sisäilmasairauksista kärsivät oppilaat ja opettajat tarvitsevat. 

Edustamme tavallista ihmistä, hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yritämme noudattaa vantaalaisten tahtoa. 

Kaikki puolueet ovat omalla tavallaan populistisia. Ei kait maan päällä ole koskaan ollut yhtään puoluetta, joka ei olisi tavoitellut kansan suosiota tavalla tai toisella. Jotkut ovat tavoitelleet kansan suosiota hyvinkin ontuvin sanakääntein. 

Falskeinta mitä viime vuosilta muistan taitaa olla, kun Jyrki Katainen heilutteli työväen hanskaa. Mikään ei voi olla epäuskottavampaa. Kataisen työväen hanskalle naureskeltiin yleisesti.

Kokoomus on muuttanut käsitteen tasa-arvo muotoon mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen paljon miettinyt, mitä mahdollisuuksien tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa. Eikö tasa-arvo enää kuulukaan kaikille? 

Kaikki vähääkään yhteiskunnasta ja sen toiminnoista tietävät, että kaikille mahdollisuudet eivät koskaan ole samat. Tarkoittaako Kokoomus mahdollisuuksien tasa-arvolla sitä, että Kokoomus ajaa joidenkin ryhmien tasa-arvoa enemmän kuin joidenkin toisten ryhmien eli klassisesti ajatellen:

 ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” (George Orwell, Eläinten vallankumous)?

Aito populisti puolustaa kansaa, jotta kaikki olisivat aidosti tasa-arvoisia, ja että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässään eteenpäin. 

Katsoin, miten Wikipedia määrittelee sanan demokratia:

Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita).

Kannattaa silloin tällöin kertailla Perussuomalaisten sivuilta arvomaailmaamme. Populismista siellä todetaan: 

Kansan asialla 

Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan. Populistisen demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on asioista samat näkemykset tai mielipiteet ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Nettiäänestykseen

Perussuomalaiset on demokraattisin puolue. Jyväskylään pääsi 2300 jäsentä äänestämään puolueen puheenjohtajasta. Perussuomalaisilla ei ole politrukkeja.

Syystä tai toisesta kaikki jäsenet eivät päässeet Jyväskylään. Viikonloppuna en päässyt paikalle, koska nuorin lapseni pääsi silloin ripille. Siivouksen ja sipulinleikkuun lomassa seurasin Perussuomalaisten sivuilta puoluekokouksen hektisiä tapahtumia lähes koko lauantaipäivän.

Äänestykset hämmästyttivät, koska hylättyjä ääniä tuli roppakaupalla.

Puolueen nykysäännöt ovat pienen puolueen säännöt. Jäseniä on 8000 ja vain osa heistä päättää puheenjohtajasta ja puoluevaltuustosta.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että meidän pitäisi siirtyä etä-äänestykseen. Vihreät valitsevat kohta puheenjohtajansa postiäänestyksellä.

Ehdotan, että puolue siirtyy suoraan nykyaikaan ja sähköiseen äänestämiseen. Varmentaminen todettaisiin pankkitunnuksilla.

Vantaan Perussuomalaiset taistelee Tuomelan koulun puolesta

Timo Auvinen ja Vantaan Perussuomalaiset taistelevat Tuomelan koulun säilymisen puolesta. Tuomelan koulu on lakkauslistalla, vaikka Hämeenkylän alueella oppilaita riittää, ja koko ajan alueelle rakennetaan lisää asuntoja.

Nyt Vantaan Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen vaatii:

–Koska kuntalaisaloite on osoitettu kaupunginvaltuustolle ja koska aloitteen allekirjoittaneiden kaupunkilaisten joukko on huomattavan suuri, valtuuston tulee käsitellä tämä poliittista harkintaa edellyttävä asia erillisenä asiana. (Vantaan Sanomat)

Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä valtaa.

Toisin kuin monet muut koulurakennukset, Tuomelan koulurakennus on terve. Huomasin asian keväällä toimiessani siellä opettajana, kun Tuomelan koulu toimi Pähkinärinteen koulun kuudensien luokkien väistökouluna: Home ei haise, ja hyvä hengittää.

* * *

29.8. Vantaan Sanomat

Auvinen haluaa Tuomelan kouluasian suoraan valtuustokäsittelyyn – kasassa 20 nimen lista

Vantaan perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen vaatii valtuuston kokoon kutsumista Tuomelan koulun lakkautusta koskevassa kiistassa.

Hän on saanut tuekseen 20 valtuutettua. Kuntalain perusteella kyseessä on riittävä määrä.

Kiistan keskiössä on yli 5 000 nimeä käsittävä kuntalaisaloite, joka alun perin on osoitettu kaupungin valtuuston käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantaina, että Tuomelan koulua koskevien, laajaa kannatusta saaneita kuntalaisaloitteita koskeva toimivalta määrittyy muun muassa johtosääntöjen perusteella.

Mikael Jungner tylyttää taviksia tyhmiksi

Hieraisin eilen illalla silmiäni. Iltatalehden jutussa käsiteltiin Mikael Jungnerin ylimielistä ja fasistissävytteistä Facebook-päivitystä:

- Ihmiskunnan ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että vähemmistö ihmisistä on avarakatseisia älykköjä. Siis sellaisia, jotka suhtautuvat muihin ihmisiin sallivasti ja ovat samalla kiinnostuneita eri näkökulmista ja faktoista. Ymmärtävät maailman monimutkaisia syy-seuraus-suhteita, Jungner kirjoittaa.

Hän arvelee kirjoituksessaan, ettei kyseisiä asioita saisi sanoa ääneen.

- Turkki, Trump, Brexit ja monet muut ilmiöt kuitenkin puhuvat puolestaan. Nuo eivät synny ilkeän vähemmistön juonista. Nuo syntyvät tyhmän enemmistön tonttuilusta, Jungner lataa.

Ilta-Sanomien juttu kokonaisuudessaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_uu.shtml

Ei ihme, että melkoinen osa suomalaisista etääntyy politiikasta ja välttelee äänestysuurnia. Aamun Hesarissa pohditaan, voidaanko äänestysvilkkauteen vaikuttaa:

http://www.hs.fi/paivanlehti/25072016/a1469327817979

Kirjoitin ihmisten äänestämättömyydestä viime blogikirjoituksessani, jossa pohdin, olisiko meidänkin Australian tapaan siirryttävä yleiseen äänestysvelvollisuuteen, äänestyspakkoon. Jos äänestysprosentit laskevat vuosi vuodelta, olemme pian vähemmistödemokratiassa:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2016/07/yleinen-aanioikeus-vai-velvollisuus.html

En muista, milloin Suomessa julkipoliitikko olisi halveksinut tavallista kansaa noin rujosti kuin Jungner, tuskin koskaan. 

Jungner haukkuu ihmisten enemmistöä tyhmäksi.

Hämmentävää on, että Jungner on perinteisen työväenpuolueen viime aikojen tunnetuimpia hahmoja, ei siis mikään takahikiän kunnanvaltuuston varavaltuutettu.

Suomen vasemmistopuolueita on syytetty siitä, että ne ovat etääntyneet kansasta, että ne ovat suorastaan elitistisiä.

Kun puolueet etääntyvät kansasta, kansa etääntyy puolueista. Silloin on turha ruikuttaa alhaisista äänestysprosenteista.

Jungnerin mielestä vain vähemmistö on avarakatseisia älykköjä, jotka ymmärtävät monimutkaisia syy-seuraus-suhteita.

Yleinen äänioikeus vai -velvollisuus?

Vantaalaisena minua on huolestuttanut jo pitkään äänestysprosentin lasku kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa 2012 vain 51 % äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla, mikä oli Suomen alhaisin lukema.

Vantaan 65 äänestysalueesta 24 äänestysalueella äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Vantaalla oli jopa muutamia alle 40 prosentin äänestysalueita.

Kuntavaalien 2012 yleinen äänestysprosentti koko maassa ei ollut korkea sekään - 58,3 %.

Nukkuvien puolue sen kuin kasvaa.

Uhkana on, että Vantaalla seuraavissa kuntavaaleissa enää vajaat puolet ihmisistä käy äänestämässä. Toteutuuko silloin demokratia?

Jos vajaa puolet ihmisistä käy äänestämässä, voidaan syystä puhua vähemmistödemokratiasta. Vähemmistö päättää silloin myös enemmistön asioista.

Sanotaan, että politiikka ei kiinnosta tai jätin äänestämättä, koska protestoin. Mielestäni äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti. Mutta tyhjän lapun jättäminen, Aku Ankka tai hämähäkin piirtäminen jo ovat.

Tutkijat ovat todenneet, että heikko-osaiset eivät äänestä, koska köyhyys passivoi. Voidaan siis ajatella, että suomalaisessa demokratiassa hyväosaiset ajavat hyväosaisten asioita.

Joissain maissa kuten demokratian kehdossa Kreikassa tai Australiassa on äänestysvelvollisuus.

Jos äänestysprosentti laskee vuosi vuosi vuodelta, onko meilläkin siirryttävä äänestyspakkoon?

Brexit ja me idiootit

"Demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu." - Winston Churchill

Britannia on aina ollut luokkayhteiskunta mitä suurimmassa määrin, ja nyt se näkyy. 

Kirjoitellaan ylimielisesti ympäri lehtiä ja somea, että nyt on äänestetty väärin. 

Brexitiä äänestäneitä pidetään jopa idiootteina. 

Tiedän, että eriarvoistavaa brittiläistä koulujärjestelmää ei voi verrata suomalaiseen korkeatasoiseen Pisa-mainetta niittäneeseen koulujärjestelmään, mutta en usko, että brittiläinen koulujärjestelmä tuottaisi noin paljon idiootteja kuin nyt väitetään. Olisi todella ihmeellistä, jos lähes 52 % briteistä olisi idiootteja.

Demokratiaa pitää kunnioittaa.

Suomessa pidettiin v. 1994 neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Lähes 57 % oli liittymisen kannalla.

Olivatko kaikki 57 % Euroopan unioniin liittymisen puolesta äänestäneistä silloin idiootteja? Oliko pääministeri Esko Aho idiootti? Olinko minä idiootti, kun äänestin liittymisen puolesta?

Sanotaan, että Brexitiä äänestäneet ovat jälkikäteen kuumeisesti googlanneet, että mikä se EU oikeastaan on?

Käsi sydämelle, kuinka moni meistä todella tietää nyt, että mikä se EU oikeastaan on?

Muistan itse, kuinka vaikeaa oli tajuta v. 1994, että mikä se EU oikeastaan on? Etsin tietoa kaikkialta, mistä löysin, mutta silti olin epävarma, kun menin äänestyskoppiin äänestämään liittymisen puolesta.

Ei äänestäjää saa haukkua idiootiksi, vaikka äänestystulos ei miellytäkään. Erityisen ärsyttävää on, kun poliittinen tai taloudellinen eliitti haukkuu äänestäjiä idiooteiksi.

Tällä tietämyksellä, mikä minulla nyt on, en olisi äänestänyt v. 1994 Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Myönnän, että mahdollisesti äänestin silloin väärin, mutta en pidä itseäni idioottina.

* * *

28.6. Yle

Näkökulma: Idiootit äänestivät väärin

"Nuijat britit äänesti ittensä EU:sta ja nyt ne googlaa, että mikä se EU on." Tässä tarina, johon miljoonat haluavat uskoa juuri nyt. Ja juuri tällaisella ylimielisyydellä on päällystetty EU-eroon johtava tie, kirjoittaa Eero Mäntymaa.

Brexit kumpusi halusta uskoa näitä populistijohtajia ja halusta näyttää keskisormea rahvasta ilkkuvalle ”eliitille” jota myös EU edustaa. Pääministeri Cameron tarjosi tähän mahdollisuuden ja siihen tartuttiin.