Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puolustusyhteistyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puolustusyhteistyö. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. heinäkuuta 2026

EU:n alueiden komitea päivitys 15. - ECON, startupien ja pk-yritysten roolista EU-puolustuksessa


EU:n alueiden komitean Econ-talousvaliokunnassa sain ottaa kantaa mieluisaan aiheseen, 
"Euroopan muuttuvan puolustuksen tiekartta" ("EU Defence Industry Transformation Roadmap"), jonka esittelijä oli puolalainen taloustieteilijä Tadeusz Truskolaski. 

Ukrainan ja Irakin sodat ovat muuttaneet EU:n luonnetta yhteisen puolustuksen suhteen. Nato on edelleen Euroopan puolustuksen kivijalka, mutta emme voi nojata vain Yhdysvaltojen arsenaalin varaan. Ei ole kauaa siitä, kun EU ei laittanut euron hyrrää yhteiseen puolustukseen, ja moni maa veti puolustustaan alas, kuten vaikkapa meille läheiset maat Ruotsi ja Saksa.

Nyt on suunta muuttunut ja alueidenkin komitean puheissa esiintyy usein sana defence. Alueiden komitean näkökulma puolustuksen suhteen on alueellisten innovatiivisten startupien ja pien- ja keskisuurten tukeminen ja kehittäminen. Suomessa on monta nousevaa pientä innovatiivista puolustusalan yritystä, jotka pärjäävät hyvin, kuten vaikkapa Sensofusion ja Iceye. 

Meillä on paljon hyvää tekemistä, kuten Teemu Seppälän vetämä Defence Innovation Network Finland (DEFINE), joka kehittää maailmanluokan puolustus- ja turvallisuusalan innovaatioverkostoa, joka synnyttää uutta osaamista ja kiihdyttää alan innovaatiota.

Suomalaisten pitäisi olla aktiivisempia tukien hakemisessa, kun startupeja ollaan perustamassa. Muut maat ovat harjaantuneempia tukien haussa ja niillä on vahvat organisaatiot, jotka auttavat tukien hakemisessa.

Olen saanut olla mukana myös alueiden komitean puolustusyhteistyöryhmän Working Group of Defence kokouksissa, jossa korostetaan nimenomaan puolustusyhteistyön alueellista näkökulmaa.

Erityisen iloinen olen siitä, että on ymmärretty Euroopan itärajan merkitys Euroopan puolustuksessa. Suomellahan on EU:n pisin raja Venäjän kanssa. Olen pyrkinyt painottamaan itärajan merkitystä suurin piirtein joka toisessa puheessani.

* * *

Kiitos puheenjohtaja,

Hyvät kollegat,

Haluaisin aluksi onnitella esittelijää hyvästä lausuntoluonnoksesta.

Olen tyytyväinen siihen, että lausunnossa tunnustetaan puolustusteollisuutemme vahvistamisen kiireellisyys sekä startup- ja pk-yritysten rooli tässä prosessissa. On ollut merkittävää havaita, kuinka suuri määrä uusia puolustusalan yrityksiä on syntynyt ja kuinka nopeaa innovaatio- ja kehitystoiminta on ollut kaupungeissamme ja alueillamme viime vuosina.

Euroopalla on valtava innovaatiopotentiaali – ja meidän tehtävämme on varmistaa, että sääntelykehys ja tukivälineet mahdollistavat idean muuttamisen markkinakelpoiseksi tuotteeksi mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti. Meidän on jatkossakin pyrittävä minimoimaan sääntelyrajoitukset, parantamaan rahoituksen saatavuutta ja maksimoimaan yhteistyö yksityisen sektorin kanssa.

Olen myös tyytyväinen siihen, että itäisten raja-alueiden merkitys Euroopan puolustukselle on tunnustettu. Nämä alueet ovat kärsineet huomattavasti Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, mutta ne ovat myös ottaneet merkittäviä harppauksia kaksikäyttö- ja puolustusteknologioiden kehittämisessä – toimien esimerkkinä koko Euroopalle.

ECR-ryhmälle on tärkeää, että EU:n puolustustoimet ovat linjassa Naton ja jäsenvaltioiden valmiusprioriteettien kanssa. NATO on edelleen Euroopan turvallisuuden perusta, ja meidän tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen kehittäessämme puolustusvalmiuttamme.

Lopuksi, meidän tulisi myös parantaa puolustustavoitteiden ja aluekehityksen välisiä synergioita. Koheesiopolitiikan, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston rahoitus voidaan ja se tulisi kohdentaa eniten lisäarvoa tuottaviin kohteisiin, mikä monilla alueilla tarkoittaa kaksikäyttö-, turvallisuus- ja valmiusinvestointeja. Näitä investointeja tarvitaan kiireellisesti.

Kiitos

lauantai 6. joulukuuta 2014

Puolustusliitto à la Haglund

Puolustusministeri Carl Haglund visioi puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välille. Haglund yhdistäisi maiden meri- ja ilmavoimat.

Jos tänään ei olisi itsenäisyyspäivä ja joulukuu, pitäisin Haglundin esitystä aprillipilana tai mätäkuun juttuna.

Itsenäisen valtion on turvattava omaan itsenäiseen puolustukseen. Jos Suomen ja Ruotsin puolustusliitto toteutuisi, Suomi ei olisi enää puolueeton, vaan liittoutunut maa.

Vaikka Suomi liittyisi Natoon, oman puolustuksen on oltava kunnossa silloinkin. Ison karhun murinaan on vastattava vaikka yksin, jos muuta ei voida.

Kahden valtion välinen puolustusyhteistyö on aivan eri asia kuin meri- ja ilmavoimien faktinen yhdistyminen. 

On muistettava, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä. Pitääkö Suomen alistua taas kerran sotatantereeksi Ruotsin puolesta?

Carl Haglund taitaa pedata puoluettaan ulos eduskuntavaalien jälkeisistä hallituskuvioista näin löysillä puheilla. On aivan sama tuleeko sitten Porvari- tai Punamultahallitus.


6.12.


Carl Haglund menee askeleen pidemmälle kuin Ruotsin puolustusvoimien komentaja, joka ehdotti ruotsalaislehdessä vain yhteistä merivoimien johtoa. Haglund haluaisi, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin jossain muodossa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Puolustusministeri näkee meri- ja ilmavoimien yhdistämisessä valtavan potentiaalin; yhdessä olisimme vahvempia. Yhteistyön kautta Suomella olisi käytössään myös sukellusveneitä.

Haglund painottaa lehdessä, että näin läheinen yhteistyö vaatisi puolustusliittoa Ruotsin kanssa ja poliittisia päätöksiä. Haglund olisi kuitenkin valmis puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa nopealla aikataululla, koska hänen mukaansa suomalaiset eivät ole valmiit liittymään Natoon.

Carl Haglund haluaisi myös, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan. Hän toteaa, että Suomi ei voi ilmoittaa yksipuolisesti yhteistyöstä, mutta voisimme ainakin tutkia sotilaaliista liittoutumista Ruotsin kanssa.

Samalla Haglund korostaa, että yhteistyöpuheista huolimatta Suomen puolustuksen ydin ei ole muuttunut. Suomi turvaa edelleen omaan itsenäiseen puolustukseen ja on valmis turvaamaan alueettaan yksin.