Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Vantaa on nettomuuton luuseri

Klikkaa suuremmaksi.

Herätys vantaalaiset, tutkikaa alla olevaa Timo Aron kuvaa ajatuksella!

Kuntien välisessä nettomuutossa Vantaa on todellinen luuseri.

Naapurikaupunki Espooseen muutti miltei 2500 asukasta muualta Suomesta. Vantaan lukemaa listassa ei edes näy, varmaan alle 100.

Vantaalle muutto koostuu lähes täysin nettomaahanmuutosta, lähes 4200 asukasta.

Olisi mielenkiintoista nähdä pois muuttajien lukema Vantaalta muihin kuntiin. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että muualle on muuttanut noin 1000 vantaalaista.

Kaupungin pitää toden teolla alkaa etsiä ja kaavoittaa pientaloalueita, muuten hukka perii. Todellista vetovoimaa on kehitettävä.

Muutenkin Vantaan on alettava miettiä asukasmääränsä kasvua. Jatkuva lähes holtiton kasvu ei olla järkevä itseisarvo.

Kiitos Timo Aro jälleen kerran hienosta havainnollistamisesta. Luot vahvaa todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Sähkölentokoneet tulevat - Malmin lentokenttää tarvitaan

Lentokoneteknologia kehittyy kovalla vauhdilla, eri puolilla maailmaa suunnitellaan kilpaa sähköliikennelentokoneita. Esim. ruotsalainen Heart Aeropspace kehittää 19-paikkaista liikennekonetta, jonka kantama on 400 km. Kaupalliseen liikenteeseen se voi tulla jo niinkin aikaisin kuin 2025.

Suomen pienempien lentokenttien merkitys kasvaa sitten, kun niiltä lennetään lyhyemmän kantaman sähkölentokoneilla (HS 29.5.), sanoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström. 

Koneet ovat ympäristöystävällisiä ja hiljaisia, polttoainekulut ovat vain kymmenesosa perinteisestä lentokoneesta samoin kuin huoltokulut (HS 29.5.), toteaa Suomen yksi johtava sähkölentämisen asiantuntija Janne Vasama.

On pomminvarmaa, että lentäminen mullistuu rajusti tulevaisuudessa. Ensin sähköistyvät pienkoneet, sitten lyhyen kantaman liikennekoneet, ja lopuksi isot pitkän kantaman liikennekoneet.

Suomi on laajan asuttu maa, joten maakuntalentokenttien kuten vaikkapa Kokkola tai Joensuu merkitys kasvaa. Maakuntalentokenttien säilyttäminen on tärkeää myös Suomen poikittaisliikenteen kannalta. 

Helsingin Malmin lentokentän merkitys tulevaisuudessa nousee arvoon arvaamattomaan. 

Monessa eurooppalaisessa kaupungissa on kaupunkilentokenttänsä kuten Lontoossa, Tukholmassa ja Reykjavikissa.

Mutta Suomessa Helsingin päättäjät lyhytnäköisyydessään ovat lanaamassa upean ja historiallisen Malmin lentokentän asuinrakennusten alle. 

Suomessa riittää lääniä rakentamiseen, Helsingissäkin. Asuntopolitiikassa pääkaupunkiseudun kaupunkien pitäisi tehdä yhteistyötä. Tiedetään, että pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon ihmisiä, mutta ei heitä kaikkia tule sijoittaa ruuhkautuvalle Helsingin niemelle.

Espoossa ja Vantaalla on tilaa. Vantaalle rakennettiin muutama vuosi sitten loistava Lentorata, joka on nopeuttanut liikkumista merkittävästi ympäristöystävällisellä tavalla. Lentokenttäradan reuna-alueet kumisevat tyhjyyttään, metsää, pusikkoa ja peltoa riittää.

Nyt järki käteen ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos muu ei auta, niin valtion on puututtava voimalla Helsingin Malmin lentokentän tuhoamissuunnitelmiin.

* * *

29.5. HS

Sähkölentokoneiden asiantuntija säilyttäisi Malmin kentän, koska se voi olla Helsingille vielä korvaamaton, kun sähkölentokoneet lähivuosina yleistyvät.

Matkustajalennot sähköllä toki kuulostavat vielä utopialta, mutta eri ennusteiden mukaan niitä voisi olla maailmalla jo noin viiden vuoden kuluessa, ehkä aiemminkin.

”Suomessa on paljon pieniä lentokenttiä, joiden osalta on pohdittu, pitäisikö ne lakkauttaa vai ei. Meidän mielestämme ehdottomasti ei, koska tällaiset uudet ratkaisut, kuten sähkölentokoneet, voivat vaikuttaa kustannuksiin rajusti”, Mathias Lindström sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pienempien lentokenttien merkitys kasvaa sitten, kun niiltä lennetään lyhyemmän kantaman sähkölentokoneilla. Nämä yhteydet toimisivat parhaiten esimerkiksi suurten kaupunkien välillä.

”Sähköinen lentäminen tulee mullistamaan liikkumista”, Janne Vasama sanoo.

”Se on edullista. Polttoainekulut ovat noin kymmenen prosenttia perinteisestä lentokoneesta, samoin moottorin huoltokulut. Sitten, kun sähkölentokoneita tulee, niitä operoivat yhtiöt saavat niistä niin suuren taloudellisen edun, että koneista tulee hyvin haluttavia.”

”Helsingissä tarvittaisiin kaupunkikenttä. Sähkölentokoneet eivät sovi Helsinki-Vantaalle isojen koneiden joukkoon. Ne ovat niin paljon hitaampia ja pienempiä, että ne vaikeuttaisivat lentokentän liikennettä.”

”Helsinki on niin keskeinen paikka. Jos Helsingissä ei ole paikkaa sähkölentokoneille, niin Suomeen ei oikein tule sähkölentokoneverkkoa.”

Lähidemokratiavajetta

Uusimaa koostuu Helsingistä, Espoosta, Vantaasta sekä läjästä pikkukuntia ja -kaupunkeja. Tulevaisuuden päätöksenteossa Helsingin painoarvo kasvaa. Voisiko tämä johtaa Suur-Helsinkiin, pääkaupunkiseutu olisi yksi ja sama miljoonakaupunki?

Kun alueen ylin päätäntävalta siirtyy maakuntavaltuustolle, kaupunginvaltuustojen valta pienenee. Samalla todennäköisesti kaupunginvaltuustojen koot pienevät ainakin isoissa kaupungeissa.

Jos ei mitään tehdä, silloin yhdet ja samat henkilöt  istuvat sekä eduskunnassa että maakunta- ja kaupunginvaltuustoissa. Valta keskittyy varmasti nimipoliitikoille. Pitäisikö määritellä, kuinka monessa vallankahvassa yksi ja sama politiikko voisi olla? Kaikissa kolmessa vai vain kahdessa tai yhdessä?


Kun päätöksenteko etääntyy tavallisista kaupunkilaisista lähes totaalisesti, paine lähidemokratian kehittämiseen kasvaa.

Malleja on ainakin kolme.

a. Kaupunginosavaltuustot

Malli sopii erinomaisesti isoille kaupungeille. 

Otan esimerkiksi kotikaupunkini Vantaan. Kaupunki on jakautunut kuuteen suureen osaan. Alueet ovat Kivistö, Myyrmäki, Aviapolis, Tikkurila, Korso ja Hakunila, mikä tarkoittaisi kuutta kaupunginosavaltuustoa.

Vantaalla lentokenttä on jakanut kaupungin kahteen osaan, Länsi- ja Itä-Vantaaseen. Länsi-Vantaalla on koettu aina, että Itä-Vantaa on jyrännyt. Esimerkiksi Myyrmäen keskustan kehittäminen on ollut yhtä kivirekeä. Kesti pitkään ennen kuin alueelle saatiin edes kunnollisia kauppoja ja palveluja, kun rakennusliikkeiden annettiin tapella rakennusoikeuksista.

b. Suora valta

Malli on erittäin mielenkiintoinen. Miksei voida ajatella, että kaupunkilaiset pääsisivät itse suoraan päättämään asioista?

Tekniikka ei ole enää este, äänestykset voitaisiin tehdä esim. pankkitunnuksia käyttäen.

c. Sekamalli

Sekamalli voisi olla toimivin. Suurimmasta osasta asioista päättäisi kaupunginosavaltuusto, mutta joistakin asioista kaupunkilaiset päättäisivät suoraan, vaikka kerran kuukaudessa.


Mahdollisen lähidemokratiavajeen lisäksi olen pohtinut, että miksi maakunnan pitäisi hoitaa vain sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Parhaiten olen perehtynyt peruskouluun. Nyt kaikki kaupungit puuhastelevat omilla hiekkalaatikoillaan. On tehty huonoja paikallisia opetussuunnitelmia, vaikka yksi kunnollinen olisi riittänyt. Koulujen työ- ja loma-ajatkaan eivät natsaa. 

Kaupunkien kouluvirastot voitaisiin lakkauttaa, kun olisi yksi tehokas maakunnallinen kouluvirasto. Uudenmaan pikkukunnilla ei ole edes resursseja säädylliseen peruskouluun, aina ei riitä osaaminenkaan.

Myös päivähoidon hallinto voitaisiin keskittää maakunnalle.

Mutta kaikkein oleellisinta olisi niputtaa kaikkien kaupunkien todelliset käenpoikaset eli tilakeskukset yhteen. Ei ole mitään mieltä siinä, että joka niemessä ja notkossa on tehoton ja kallis tilakeskus, joka on vain hoitavinaan toimitiloja ja kiinteistöjä.

Uusimaa on pullollaan homekouluja. Oikeastaan yhdestäkään kaupungista ei löydy riittävästi kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntemusta, niin huonossa kunnossa koulurakennukset ovat. Keskittäminen toisi tehokkuutta toimintaan, ja parhaat alan asiantuntijat saataisiin maakunnallisen tilakeskuksen johtoon.

Kun kerran kaupunkien valta vähenee, kaukaisessa tulevaisuudessa rajustikin, voidaanko kaupungit ja kunnat lopettaa kokonaan? Alueellinen verotusoikeus olisi vain maakunnalla. 

Olisi vain maakuntahallinto sekä pieniä aluevaltuustoja kuten kaupunginosavaltuustot ovat. Ehkä silloin valtion vallan vähentämisellä olisi tarvetta. Valta tulisi lähelle ihmistä.

Onko rikos olla köyhä?

Seitsemän hengen lapsiperhe häädettiin kadulle. Lapset joutuivat sijaiskärsijöiksi.

Onko Nyky-Suomessa rikos olla köyhä?


2.7. Iltalehti

Tuet evättiin - espoolaisperhe häädettiin kotoa

Seitsemän hengen lapsiperhe häädettiin eilen Espoon-kodistaan. Isä syyttää kaupungin sosiaalitoimea lain polkemisesta.

Ari Lahtisen mukaan viimeisen kolmen vuoden ajan sosiaalityöntekijät ovat suorastaan kiusanneet hänen perhettään laittomilla toimeentulotuen eväämispäätöksillä ja turhilla lastensuojeluilmoituksilla.

- Koemme heidät uhkana. Ilmoitusten perusteena on ollut riittämätön ruoka, maksamattomat sähkölaskut ja yleisesti huono taloustilanteemme. Jota he ovat siis pahentaneet, Lahtinen painottaa.

- Espoossa on rikollista olla köyhä, hän tuhahtaa.