keskiviikko 30. syyskuuta 2026

Vake-hyvinvointialueen seminaarissa


Sekä kaupungin- että aluevaltuustot pitävät pari kertaa vuodessa seminaareja, joissa saamme syvennettyä tietoa mm. taloudesta ja organisaatioista. Tällä kertaa keskityimme mm. tulevaisuuden uudistusohjelmaan.

Timo Aronkytö
1. 

Tänään Vantaa-Keravan hyvinvointialueen seminaarissa ensin alueen johtaja Timo Aronkytö piti tilannekatsauksen. 

Vuonna 2023, kun VaKe perustettiin, tilanne oli huono. Olimme käytännössä kriisialue, pelkona oli, että ylipäätään selviääkö VaKe. Asteikolla 1-5 asiakokemusten keskiarvo oli 2,8.

Vuonna 2026 uudistusohjelman takia myönteinen käänne oli jo tapahtunut. Tulosennuste on on n. 20 Meuroa plussaa. Asiakaskokemuksen keskiarvo oli jo 4,3.

Asukaskustannukset per asukas laskivat 2,0 %  v. 2023-2025. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet pysyvää säästöä. Pikasäästöjä, kuten leikkauksia, ei ole käytetty.

Vuonna 2029 ikkuna sulkeutuu. Kestääkö suunta, kun rahoitus kiristyy? Pelkona on, että valtio rankaisee ja ylijäämää siirretään muille alueille ja emme voikaan alkaa lyhentämään mm. hammashoitojonoja tai lisäämään resursseja lastensuojeluun.

On edelleen v. 2029 lisättävä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Mikko Hokkanen
2.

Talousjohtaja Mikko Hokkanen kertoi tulevien vuosien 2027-2030 uudistusohjelmasta. 

Linja jatkuu, toimintaa tehostetaan ja uudistetaan. Ei säästetä, vaan tehdään pysyviä ratkaisuja. Nyt on helpompaa kuin alussa, koska tietoa on nyt enemmän. Nyt henkilöstön kehitysideat otetaan vahvemmin mukaan kaikilla toimialoilla kuin alussa.

Miksi uudistamme? 

Vastaus on selvä. VaKe:n väestö kasvaa ja ikääntyy nopeammin kuin valtion rahoitus.

Uudistamisohjelmassa jatketaan kunnianhimoista vuosittaista 2 %:n tuottavuustavoitetta. Olemme jo osoittaneet, että tavoite on realistinen.

Uudistusohjelmalla haetaan tehokkuutta ja asukkaille oikeaa apua oikea-aikaisesti.

Mika Salminen

3.

Vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt, alkoholi on edelleen ykkönen. THL ei ole pitänyt hyvänä alkoholin saatavuuden helpottamista mm. miedot viinit ja muut alkoholijuomat ruokakauppoihin.

Harva tietää, että suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi lihavin kansa skottien, maltalaisten ja latvialaisten jälkeen. Syinä mainittiin helppo ja yltäkylläinen elämä ja arkiliikunta on vähentynyt radikaalisti.

Sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Vähän koulutettuja ja pienituloisia on pudonnut kelkasta.

Mielenterveydessä hiertää, kun nuorten ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet.

VaKe:ssa kehitys mielenterveysindeksin ja syövän ilmaantuvuusindeksissä on koko maata suotuisampaa, mutta sepelvaltimotauti-indeksi on kehittynyt muuta maata heikommin.

Onneksi VaKe:ssa alkoholikuolleisuus vähentynyt muuta maata enemmän.

Mielenkiintoinen knoppitieto: suomalaiset on keski-iältään maailman kolmanneksi vanhin kansa.

Hyvinvointialueet suoriutuvat sotessa mainettaan paremmin. Pelastustoimella on erittäin hyvä maine.

Pidemmän ajan kuluessa alueiden määrää on tarkasteltava kriittisesti, kuten sairaalaverkkoakin.

sunnuntai 27. syyskuuta 2026

EU:n alueiden komitea päivitys 17. - ECR Local Dialogue 2, Kotka


Vierailin eilen Kotkan pääkirjastossa, jossa pidettiin ECR Local Dialogue. Tilaisuuden järjesti alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti. Osallistuin paneeliin, jossa aiheeni oli droonit ja niiden käyttö sekä siviilissä että maanpuolustuksessa.

Tapahtuman alussa meppi Sebastian Tynkkynen esitti turvallisuusaiheisen videotervehdyksen. Kansanedustaja Juho Eeroa oli mukana toisessa paneelissa.

Carina Jäntti

Puheeni:

- Kiitos Carina, kun pääsin tänne.

- Siviili- ja taisteludroonin ero on aika pieni.
- Kuluttajadrooneja on helppo muuntaa taistelu- tai terrorikäyttöön.

- Siviilissä drooneilla voidaan kuvata vaikeita kohteita, kuten sillanaluksia tai korkeita paikkoja. 
- Niillä voidaan valvoa ja etsiä.
- Maataloudessa voidaan lannoittaa tai levittää torjunta-aineita.
- Pian tavaraa aletaan liikutella drooneilla, kohta ihmisiäkin.
- Ensimmäisenä tulevat katumönkijöiden ja pitsalähettäjien korvaajat.
- Lennätetään pitsat ja muut tavarat suoraan kotirappusille.

- Kun drooneja tulee paljon, ongelmaksi tulee lentoturvallisuus.
- Esim. Vantaalla lentokenttä on keskellä kaupunkia. 
- Sitä en tiedä, miten lentoturvallisuuden ongelmat ratkaistaan.

- Ukrainan sodan takia drooneista ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen taisteludroonit
- Niiden kehitys kehitys on ollut nopeaa. 
- Hesarissa oli pari päivää sitten uutinen, jossa kerrottiin, että venäläiset ovat kehittäneet suihkumoottoridrooneja.
- Niiden nopeus on moninkertainen roottoridrooneihin nähden. 
- Ja ne pystyvät lentämään hyvin korkealla jopa 7 kilometrin korkeudessa.
- Sieltä tullaan lujaa alas ja niitä on vaikea torjua.

- Suomi on pahasti jäljessä droonipuolustuksessa. 
- Meillä ei ole vielä droonien massatuotantoa eikä erillisiä droonijoukkoja. 
- Valoa tunnelin päässä on, sillä Ukraina ja Suomi solmivat äskettäin niin sanotun droonidiilin. 
- Sen mukaan drooniteknologiaa kehitetään yhdessä ja ukrainalaisia drooneja aletaan valmistaa myös Suomessa. 
- 90 prosenttia niistä menee Ukrainaan sotaan ja 10 prosenttia jää Suomeen.

- Onneksi meillä on hienoja drooneihin liittyviä kasvuyhtiöitä.
Vantaalla on Sensofusion.
- Sen lippulaivatuote on Airfence.
- Se paikantaa droonit ja niiden lennättäjät satojen kilometrien säteellä. 
- Sen lisäksi yhtiö tuottaa drooniparvia ja liikuteltavia konttidroonitehtaita, joita on jo viety Ukrainaan.

- Erityisen kova on espoolainen avaruusteknologiayhtiö ICEYE.
- Se on markkinajohtaja SAR-tutkasatelliiteissa. 
- Mikroaallot läpäisevät pilviverhon, sumun ja vesisateen ilman, että kuvanlaatu kärsii. 
- ICEYE omistaa maailman suurimman tutkasatelliittiparven. 
- EU:ssa yhtiö on saanut jo kulttimaineen.

- Suomessa keskitytään vain puolustusdrooneihin.
- Mielestäni se on virhe
- Sillä Ukrainan opit osoittavat, että droonien sotakäytössä hyökkäys on paras puolustus. 
- Meillä pitäisi olla myös hyökkäysvalmius.

- Ukrainalaiset tuhoavat drooneillaan venäläistä energia- ja sotainfraa.
- Venäläiset keskittyvät lähinnä terroriin. 
- He käyttävät droonejaan siviilien tappamiseen.

- Eilen tuli hieno uutinen.
- Trump ja Zelensky tekivät diilin.
- Ukraina sai luvan valmistaa kauan kaivattuja Patriot-ohjuksia.
- Kohta venäläiset eivät enää pysty iskemään ballistisilla ohjuksilla Kiovaan.

- Keväällä järjestän Vantaalle alueiden komitean ECON-talousvaliokunnalle seminaarin, johon tulee myös suomalaisten droonifirmojen asiantuntijoita.
- Aiomme myös vierailla parissa yrityksessä.

Kiitos.

lauantai 12. syyskuuta 2026

PISA-parrat pärisee


Kirjoitin pitkään Properuskoulu-blogia. Aloitin kirjoittamaan v. 2009, kun oli selvästi näkyvissä vapaapudotuksen omainen oppimistason lasku. Aloin huolestua asiasta jo 2000-luvun vaihteessa.

PISA:sta kirjoitin paljon. Jos sinua kiinnostaa, lue PISA-aiheisia kirjoituksiani. Niitä on 55 kpl. 

Linkki alla:


* * *

PISA-tulosten mukaan v. 2006 olimme ykkösiä. Jos kerran olimme ykkösiä, olisi pitänyt opetusta ja järjestelmää kehittää valitulla tiellä.

Sen sijaan alkoi hämmentävä uudistuskierre. Kaikkihan ymmärtävät, että kaikki uudistukset eivät aina onnistu. Ne voivat mennä pieleenkin.

Koska asiantuntijoiden on vaikea arvioida, mistä oppimisen tason romahtaminen voisi johtua, listasin vauhdilla erilaisia mahdollisia syitä. Ikään kuin vinkiksi.

Varmaan syitä löytyy muitakin.

Poimi listasta vaikka oma Top Tenisi.

     X Pisa-voiton 2006 jälkeinen ylimielisyys 

     X Koulujärjestelmän sisäsiittoisuus

     X Huono ja ei ohjaava OPS 

     X Sokea usko lasten itseohjautuvuuteen 

     X Opettajista tehtiin oppimisen ohjaajia 

     X Opettajista tehtiin nössöjä sätkynukkeja

     X Opettajienkoulutuksen fokus karkasi vallitsevasta todellisuudesta

     X Opettamisesta tehtiin kirosana 

     X Uudistustahdin kiivas sykli

     X Arvioinnin ylikorostaminen joka paikkaan

     X Rehtoreiden ylityöllistäminen

     X Opettajien väsyminen

     X Koronavaje oppimisessa

     X Rahoitusvaje 

     X Oppimisteknologian ylikorostaminen

     X Jatkuva suorittaminen

     X Suorituspaineiden kasvu

     X Kiire

     X Aikapulan illuusio

     X Koulun kerhotoiminnan puute

     X Priorisoimisen uskallus

     X Kova kilpailu jatkopaikoista 

     X Koulujen väliset erot ovat revähtäneet

     X Luokkien väliset erot koulujen sisällä ovat revähtäneet

     X Maaseudun pojat ovat pudonneet kyydistä

     X Epäonnistunut kolmiportainen tuki 

     X Inkluusio

     X Erityisosaamiskeskusten lopettaminen 

     X Erityisopettajista tehtiin hanttiopettajia

     X Liian suuri luokkakoko

     X Unohdettiin pojat 

     X Sitkeyden puute

     X Keskittymiskyvyn heikkeneminen

     X Liian vähän miesopettajia 

     X Vieraskielisten omaan kieleen satsaaminen

     X Hyljeksittiin oppikirjoja 

     X Kaikissa oppiaineissa oppilailla ei ole omia kirjoja

     X Ulkoaluku laitettiin pannaan 

     X Työkirjojen puute

     X Käsin kirjoittamista vähennettiin 

     X Käsialakirjoituksen opettaminen lopetettiin 

     X Ei opeteta lukemaan kunnolla

     X Seiskasta tehtiin kasi

     X Kaunokirjallisuuden lukeminen on vähäistä

     X Teknisen- ja tekstiiliopetuksen sisällöt sekoitettiin 

     X Vieraskielisten ja kantaväestön PISA-tulosten ero OECD:n suurin 

     X Uusi oppimiskäsitys

     X Opettajajohtoisesta opetuksesta tehtiin kirosana

     X Oppiaineiden rajat häivytettiin 

     X Opiskelun systemaattisuus hukattiin 

     X Vaatimustason lasku 

     X Ei saada ehtoja, ei jätetä luokalle 

     X Ei sijoituspaikkoja lapsille, jotka eivät pysty käymään koulua

     X Lastensuojelun kankeus

     X Tarkkailuluokkien lopettaminen

     X Liian vähän koulupsykologeja - ja kuraattoreita

     X Lapsi ei pääse tutkimuksiin ajoissa

     X Opettajien auktoriteetin heikentyminen 

     X Kurin puute

     X Poikien holtiton tietokonepelaaminen kodeissa 

     X Kännyköiden luvaton käyttö kouluissa

     X Sosiaalinen media

     X Uusi oppimisympäristö

     X Pulpettien puute

     X Koulukiusaaminen

     X Lasten kunnon heikentyminen

     X Huonot ruokailutottumukset

     X Kodin tuen puute

     X Liian vähän kotiläksyjä

     X Huono tai puuttuva kotikasvatus

     X Liikaa vieraskielisiä lapsia luokissa

     X Lasten ja nuorten unenpuute

     X Sosioekonomisten erojen kasvu

     X Alueiden eriytyminen

     X Maahanmuuttajalapsi liian vähän aikaa valmistavassa opetuksessa