Perussuomalaisten kivikova kannatuspohja 14 prosenttia

Heinäkuu HS 16.7.2022 - napauta suuremmaksi.

Ei ole kuin muutama vuosi, kun Perussuomalaisten kivikovana kannatuspohjana pidettiin kahdeksaa prosenttia. Puolue on onnistunut siitä huolimatta tekemään hyvän tuloksen kolmissa edellisissä eduskuntavaaleissa, mikä on vaatinut sekä ehdokkailta ja kentältä kovaa työtä. 

Viime eduskuntavaaleissa kannatuspohja oli parhaimmillaan viikko varsinaisen vaalipäivän jälkeen. Puolueen loppukiri oli hurja, mutta aika loppui kesken.

Näyttää siltä, että juuri eduskuntavaalit on meidän vaalit. Eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten teemat purevat paremmin kuin muissa vaaleissa. Saamme ihmiset vaaliuurnille.

Nyt lähdemme liikkeelle huippulukemista kolmossijalta, matkaa kakkoseen ja ykköseen ei ole paljoa. Todennäköisesti kolmen kärki tulee tasoittumaan huomattavasti.

Keskusta ei tule saamaan aluevaalien tapaista veret seisauttavaa tulosta. Vihreät totuttuun tapaansa kyykkää jälleen kerran.

Vaalit ovat poliitikon parasta aikaa, vaikka tällä kertaa jätän eduskuntavaalikekkerit väliin. En lähde ehdolle, vaan annan nuorille Vantaan Perussuomalaisten ehdokkaille tilaa. Toimin kylläkin Vantaan vaalipäällikkönä.

Tähän mennessä on nimetty kuusi vantaalaista ehdokasta:

Tanja Aidanjuuri

Janne Hartikainen

Jeppe Isberg

Suvi Karhu

Pasi Liukkonen

Juha Suoniemi

Kansanedustaja Mika Niikko ei ole vielä ilmoittaunut ehdolle. Vantaan Perussuomalaisten tavoite on saada kahdesta kolmeen ehdokasta läpi.

Suomen suurin puolue?

Olen leikitellyt ajatuksissani fuusiolla jo pitkään, mutta asiaa voisi vakavasti pohtiakin. Hyvin monissa asioissa on äänestetty yhtä jalkaa sekä eduskunnassa että mm. Vantaan kaupunginvaltuustossa, jossa olen valtuutettuna.

Nyt voima hajaantuu osiin. 

Keskustaoikeistolaisia puolueita on liikaa, Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.

Fuusio selkeyttäisi kenttää. 

Olisi kaksi isoa keskustaoikeistolaista puoluetta, ja agraaripuolue Keskusta hiipuisi pikkuhiljaa pois tai sitten se yhdistyy jompaankumpaan isompaan keskustaoikeistolaiseen puolueeseen.

Suomessa on nyt niin monta puoluetta, että johan siinä äänestäjätkin hämmentyvät.

#puolueet #politiikka #perussuomalaiset #kristillisdemokraatit #liikenyt

Kokoomukselta vastuunpakoilun Suomen ennätys

Kokoomus äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista (HS 27.4.2021)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista, kertoo ryhmänjohtaja Kai Mykkänen.

Perustuslakivaliokunta päätyi tänään lausunnossaan siihen, että elpymispaketin hyväksyntään tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö. Tämän vuoksi hallitus tarvitsisi tukea oppositiolta.

Mykkänen kertoo, että tyhjiä ääniä ei lasketa mukaan määräenemmistöön. Mykkäsen mukaan hallituksen on tällöin mahdollista saada kahden kolmasosan enemmistö eduskunnan täysistunnossa.

* * *

Ällistyin todella, kun luin uutisen.

Mykkänen toteaa, että Kokoomus ei edellenkään tue elpymispakettia, mutta silti hän samaan hengenvetoon toteaa, että neuvotteluissa hallitus on epäonnistunut.

Vaikka olen toisen puolueen jäsen, alan pikkuhiljaa kaivata vanhoja aikoja, Harri Holkeria ja Ilkka Suomista ja suoraselkäistä Kokoomusta.

Kyllä totuus on, että Kokoomuksen tämänpäiväinen päätös tulee repimään rajusti puolueen rivejä. Kokoomuksen rivien repeämisen ensimmäinen merkki on Wille Rydmanin ilmoitus blogissaan, Wille reagoi nopeasti ja ryhdikkäästi:

Tulen äänestämään EU.n tukipakettia vastaan (27.4.2021)

Tunnen jopa jonkinlaista säälinsekaista myötätuntoa Kokoomuksen ikiäänestäjiä kohtaan. Miltä heistä nyt tuntuu? Mitä he ajattelevat nyt?

Leikkimielistä spekulaatiota Suomen puoluekartalla

Suomessa on viisi keskustaoikeistolaista puoluetta: Perussuomalaiset, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta ja Suomen Kristillisdemokraatit sekä Suomen ruotsalainen kansanpuolue.

Viisi keskustaoikeistolaista puoluetta on paljon.

Joukossa on kaksi isoa puoluetta, Perussuomalaiset ja Kokoomus, joiden äänestäjäkunta on vahvasti betonoitunut puolueittensa taakse. 

Keskusta on pienenevä puolue, Kristillisdemokraatit on pieni puolue ja Ruotsalainen kansanpuolue on pieni kielipuolue.

Kun olen seurannut puolueiden äänestyskäyttäytymistä sekä eduskunnassa että Vantaan kaupunginvaltuustossa, jonka jäsen olen, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit äänestävät lähes aina yhtä jalkaa. Puolueiden arvopohjissa on hyvin paljon samaa, molemmat ovat kristillissosiaalisia puolueita.

Kannattaisiko Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien lyödä hynttyyt yhteen?

Keskustan tilanne keskustaoikeistolaisessa puoluekentässä on ahdas. Maaseutuväestö vähenee. Äänestäjät ovat ymmällään, he eivät erota Kokoomusta ja Keskustaa toisistaan. Äänestäjiä on paennut sekä Perussuomalaisiin että Kokoomukseen. Jossain vaiheessa Keskusta supistuu lopullisesti pieneksi puolueeksi, jollainen Kristillisdemokraatit on.

Olisiko aika Suomessa siihen, että meillä olisi vain kaksi isoa keskustaoikeistolaista puoluetta, Perussuomalaiset ja Kokoomus?

Ruotsalainen kansanpuolue on Suomen selkein yhden asian puolue, joka jäänee puoluekenttään pieneksi historialliseksi reliikiksi ruotsinkielisen väestön suhteellisen vähenemisen takia.

Suomessa on kaksi maltillista markkinatalouteen sopeutunutta vasemmistolaista puoluetta, maailmanvallankumoukset on unohdettu ajat sitten.

Milloin on vasemmistopuolueiden yhdistymisen aika?

Vihreät tullee kipuilemaan identeettinsä kanssa, äänestäjät eivät tiedä, onko puolue lintu vai kala. Puolue ei tule kasvamaan suureksi, koska jokainen puolue on ottanut ympäristöarvot agendalleen. Vihreät jäänee pienten erityisryhmien keskisuureksi puolueeksi ikään kuin puoluekentän roskakoriksi.

Puoluekentän selkeytyminen selkeyttäisi myös äänestyskäyttäytymistä, mikä parhaimmillaan voisi nostaa äänestysaktiivisuutta.

Jytkypommi muhii

Perussuomalaiset paitsi, että se on puolue, sille on aina ollut tyypillistä kansanliikkeen luonne. Siksi on hyvin motivoivaa olla ytimessä ja nähdä, mihin PS-kansanliike on muovautumassa.

Poliittisena toimijana toreilla ja turuilla ja muutenkin olen nähnyt  jo pitkään puolueen valtavan kannatuspotentiaalin, jota gallupit eivät oikeastaan pysty mittaamaan tarkasti. Joskus kannatus näyttää kymmentä prosenttiyksikköä, joskus kahtakymmentä prosenttiyksikköä. Todellisuudessa kannatus hiponee kolmeakymmentä prosenttiyksikköä.

Ongelmana on ollut, kuinka saamme liikkeelle sen muhivan piilokannatuksen, ihmiset, jotka kannattavat meitä, mutta vaalipäivänä he jäävät syystä tai toisesta kotiin.

Ilmiö on ollut tuttu varsinkin kuntavaaleissa, emme ole saaneet uurnille kuin vajaat puolet kannattajistamme, kun taas eduskuntavaaleissa kaksikolmasosaa. Kaikki ihmiset eivät koe kuntavaaleja omakseen, vaikka kuntatasolla tehdään enemmän tavallista ihmistä koskevia päätöksiä kuin eduskunnassa.

Tutkimusten mukaan koulutetut ihmiset äänestävät säännöllisemmin kuin kouluttamattomat. Esim. Kokoomus saa heikoimmillaankin sellaisen 17 prosenttiyksikön kannatuksen, kun taas Perussuomalaisten on joka vaalissa todistettava olemassaolonsa. Eduskuntavaaleissa 2019 lähdimme kamppailemaan noin kymmenen prosenttiyksikön lähtöasetelmista.

Jytkypommi muhii. Jossain vaiheessa jysähtää oikein kunnolla, se on varma, silloin se on BOOM, BOOM ja BOOM – karvalakkikapina realisoituu äänestysuurnilla.

* * *

Iltalehti 31.10.2018

Näkökulma: Muhiiko pinnan alla Halla-ahon jytkypommi?

Jos kansalaisia eriarvoistavaan kehitykseen ei puututa ajoissa, asiat voivat kehittyä kohti karvalakkikapinan tapaista liikehdintää, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.

Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt viime aikoina, ja pelko työpaikan menettämisestä on kasvanut. Samaan aikaan bensiini kortille -tyyppiset avaukset lisäävät keskiluokan epävarmuutta.

Protestipuolueena kannatuksensa luonut perussuomalaiset vahvistaa kärkiasemiaan – tuoreen tutkimuksen mukaan Jussi Halla-aho on 35–49-vuotiaiden joukossa jo selvä ykkösehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Jos poliittisia vaikutuskanavia ei koeta riittäviksi, kansalaisten tyytymättömyys saattaa purkautua jopa Ranskan keltaliivien kaltaisena karvalakkikapinana.

Kasvaa, kasvaa - puolueen jäsenmäärä nimittäin

Tilastotietoa suoraan puoluetoimistoilta - Perussuomalaisten jäsenkehitys näyttää hyvältä. 

Nyt on jäseniä reippaasti enemmän kuin koskaan.

* * *

"Muut puolueet eivät uskalla ajatella väestöjakaumaa" (MTV 11.3.2018)

Espoolainen it-alan ammattilainen Kari Hirvi oli tähän asti äänestänyt kokoomusta. Nyt hän kokee, että perussuomalaiset on arvoasteikolla kokoomusta oikeammalla. Hirvelle tärkeää on maahanmuuttopolitiikka.

– Yksittäinen tärkeä teema on se, että mikä on kansakuntien pitkän aikavälin väestöjakauman kehitys. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka käsittelee tätä teemaa. Muut eivät uskalla sitä ajatellakaan, sanoo Hirvi.  

Puolueen mukaan Hirven lisäksi perussuomalaisiin liittyi viime vuonna noin 1500 jäsentä ennen puoluekokousta ja ja saman verran sen jälkeen. Puoluesihteerin mukaan osa tulijoista on heitä, jotka lähtivät aiemmin pettyneenä politiikkaan. Osa on täysin tuoreita kasvoja. 

– Jäsenkasvuhan oli silloin kesän ensimmäisinä kuukausina, puoluekokouksen jälkeen, ihan valtavaa. Nämä uudet tulijat ovat vallan tuoreita poliittisia nousevia kykyjä – ihan tavallisia ihmisiä. Meille on maakuntavaaleihin tulossa tuoretta hyvää väkeä,  kertoo uudessa toimistossa muuttoa tekevä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. 

– Ikäjakauma on hieman nuorentunut siitä mitä meillä ylipäätänsä alle 44-vuotiaita. Miehiä tietenkin enemmistö, mutta myös 25 prosenttia naisia. 

Sinisiä vain alle 600

Puoluesihteerin mukaan noin tuhat ihmistä jätti puoleen. Osa heistä siirtyi siniseen tulevaisuuteen, mikä on jäänyt toistaiseksi alle 600 jäsenen lilliputiksi.

– Veikkaan, että sinisiin suoraan on lähtenyt 400-450 meidän jäsenkentästä. Heistä suurin osa on vähän ikääntyneempää väestöä. Muihin puolueisiin lähti ehkä satakunta. Surullisin osuus on se 400-500 ihmistä, jotka lopettivat politiikan kokonaan, ynnää puoluesihteeri.

Slunga-Poutsalo haluaa myös kumota huhupuheita.

– Nämä urbaanit legendat siitä, että olemme ottaneet takaisin kaikki erotetut, eivät pidä paikkaansa. 

Tutkija: Puoluekokous selkeytti linjan

Tutkijan mukaan kesän puoluekokous selkeytti perussuomalaisten linjaa.

– Nyt linja on hyvin selkeä. Kaikista kriittisimmin maahanmuuttoon ja Euroopan unioniin suhtautuvat ovat jääneet perussuomalaisiin ja tämä on puhutellut kannattajia, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija, yliopistonlehtori Jenni Karimäki.