Vantaan helmikuun kuntavaalikannatus

Kuva: Vantaan Sanomat

Gallup: Perussuomalaiset nousemassa Vantaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi – demarit, kokoomus ja vihreät menettämässä kannatustaan (Vantaan Sanomat 10.3.2021)

Perussuomalaiset on kivunnut kokoomuksen ohi Vantaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, kertoo Tietoykkösen helmikuussa tekemä selvitys. Kärkipaikkaa Vantaalla pitää edelleen SDP.

Kyselyn mukaan perussuomalaisten kannatus on Vantaalla 19,3 prosenttia. Kasvua on 6,9 prosenttiyksikköä vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna.

Demarit, kokoomus ja vihreät ovat puolestaan menettäneet kannatustaan – kokoomus selvästi eniten.

Viime kuntavaaleissa kokoomus oli Vantaan toiseksi suurin puolue 24,4 prosentin kannatuksellaan. Tietoykkösen kyselyn mukaan kokoomuksen kannatus on laskenut 18,7 prosenttiin eli 5,7 prosenttiyksikköä.

Perussuomalaisten nousu Vantaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi on historiallinen. Kokoomus oli suurin kuntavaaleissa 2008, kaikissa muissa kuntavaaleissa vuodesta 1980 lähtien kokoomus on ollut Vantaan toiseksi suurin puolue.

Kannatusarvio-osiossa suurimman puolueen virhemarginaali on 5,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

* * *

Poliitikolle vaalit ovat ihmisen parasta aikaa. Fiilis on samanlainen kuin ennen jalkapallon MM-kisoja. Jalkapallossa ja politiikassa on joitain samanlaisia elementtejä kuten spekuloinnit sekä etu- että jälkikäteen. Analysoida pitää.

Spekuloidaan nyt oikein sydämen kyllyydestä.

Vantaalaisittain Kuntavaalit2021 tulevat olemaan äärimmäisen mielenkiintoiset. Vaikuttaa siltä, että nyt on tapahtumassa kaksikin historiallista liikettä.

1. Kokoomus syrjäytetään kolmanneksi ensi kertaa sitten 1970-luvun, jolloin Vantaata hallitsi SDP-SKDL -vasemmistoakseli.

2. SDP-VIHR-VAS -punaviherakselin yhteenlaskettu kannatus on 49,2 %, joten ensi kertaa voi käydä niinkin, että SDP syrjäytetään vallan kahvasta. 

Vaikka KOK näyttää putoavan kahden kärjestä, sille jää sateentekijän asema. Jos näin kävisi, että PS nousisi kakkoseksi, hyvin mielenkiintoista olisi nähdä kumman kelkkaan KOK hyppää, SDP:n vai PS:n.

Vantaan Sanomien helmikuun gallup-asetelmilla ensi kertaa Vantaan kaupungin historiassa olisi mahdollista muodostaa keskustaoikeisto -akseli PS + KOK + KD + KESK + RKP.

Oman puolueeni PS:n kannalta tilanne on hyvin herkullinen. Kuten tiedetään PS:n vaaliloppukiri on tunnetusti raju. Kahdeksan yhdeksästä puolueesta haluaa siirtää koronan takia kuntavaalit kesäkuulle, mikä todennäköisesti nostaa PS:n kannatusta entisestään.

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmässä on itseni lisäksi nyt vain kolme valtuutettua, Mika Niikko, Niilo Kärki ja Eija Liinakoski = yhteensä 4 valtuutettua. Lisäksi valtuustossa on uudelleen Perussuomalaisiin hyväksytty konkaripoliitikko Pietari Jääskeläinen, jota Vantaan Perussuomalaiset eivät hyväksyneet ehdokkaakseen.

Näyttää vahvasti siltä, että PS tullee vähintään nelikertaistamaan nykyisen valtuustoryhmänsä koon, mikä tuntuu erittäin hienolta. PS tullee saamaan sellaiset 15-16-17-18 valtuutettua. 

Vantaan Perussuomalaiset lähtee vaaleihin täyden sadan listalla. Ehdokaslista on monipuolinen. Joukossa on sekä nuorta uutta osaavaa voimaa kuin pitkän linjan kokemustakin. Meillä on 19 naisehdokasta, paljon enemmän kuin viime vaaleissa.

Aika lailla ihanteellinen kombo.

Laitan linkin Vantaan ehdokaslistaan. Viimeiset ehdokkaat naputeltiin vasta viime torstaina, joten aivan kaikkien valokuva ei ole tullut vielä valokuvaamosta, eivätkä kaikki ole vielä kerinneet täyttää ehdokastietojaan kunnolla. 

Erityisesti minua viehättää, että kävi miten kävi, osaajia riittää joka lähtöön.

PS Vantaa Kuntavaalit 2021 -ehdokkaat

Perussuomalaiset on pohjoismainen demokraattinen puolue

En muista, milloin kuntavaalikampanjointi on alkanut vastaavanlaisella törkykampanjoinnilla kuin nyt. Yhdysvaltojen sisäpolitiikalla ratsastetaan ennennäkemättömillä ja hyvin vastenmielisillä tavoilla. Puurot ja vellit ovat aivan sekaisin.

Etenkin Antti Rinteen lausunnot ovat pöyristyttävyyden huippu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b90e4358-3941-4296-877b-042e67222a7e

Antti Rinteelle on todettava, että PS on hyvin demokraattinen puolue. Puoluekokoukseemme pääsevät osallistumaan kaikki puolueemme jäsenet, jotka kaikki ovat puhe- ja äänivaltaisia. PS on todellinen kansanpuolue, kun taas SDP on perinteisesti ollut politrukkien puolue.

Ei ihme, että SDP vaihtoi puheenjohtajansa, Rinne olisi ollut SDP:lle tuhon tie käsittämättömillä lausunnoillaan.

Ei Petteri Orponkaan lausunnot vihjailevuudessaan jääneet juurikaan Antti Rinteen lausunnoista jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-11729959

Sori vaan Antti Rinne ja Petteri Orpo, kertauksen vuoksi:

- PS on kansanvaltainen, pohjoismaista demokratiaa kannattava puolue

- PS kannattaa sananvapautta

- PS ei ole murentamassa oikeusvaltiota

- PS ei ole ryysäämässä Arkadianmäelle muutoin kuin demokraattisin keinoin

Jos muuta väittää, kyse on pöpöjen näkemisestä tai sitten vainoharhaisesta politiikan tekemisestä.

Syy törkykampanjointiin on aivan selvä, PS:n gallup-lukemat pelottavat.

Nopeita huomioita hallitusohjelmasta

Klikkaa suuremmaksi

Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.

Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

Vuoden älyvapain pääkirjoitus

Mikko Salmen FB-sivulta

Olen pyöritellyt pienessä päässäni SDP:n pää-äänenkannattajan Demokraatin jouluista Mikko Salmen pääkirjoitusta. En pääse siitä yli.

Oulussa heitettiin pyöräteline Moskeijan ikkunasta sisään. Se on väärin. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että en kannata terrorismia tai Oulun tyyppistä anarkistista ilkivaltaa. Etenkään pyhiä paikkoja kuten kirkkoja ei saa poltella, myös synagogat ja moskeijat on jätettävä rauhaan.

FB-sivullaan Mikko Salmi kirjoittaa, että Perussuomalaisten lietsoma viha otti hirviön muodon, kun joku sinkosi pyörätelineen moskeijan ikkunasta sisään. 

Perussuomalaisten lietsoma viha? Hirviön muodon?

Me emme tiedä, kuka sinkosi pyörätelineen moskeijan ikkunasta sisään. Emme tiedä heittäjän motiiveista varmuudella mitään. Täysin mahdollista on, että känninen nuorisoporukka heitti pyörätelineen hetken mielijohteesta. 

Mikko Salmi kirjoittaa, että Nyt kun hirviö on Oulussa irti, miten saamme sen kiinni?

Oulussa tehtiin Suomen historian hirviömäisin alaikäisiin kohdistunut järjestelmällinen raiskausten sarja. Otetaan nyt ensin kaikki raiskaajat kiinni.

Vakavasti otettavan lehden päätoimittajan on hallittava tunnemyrskynsä pääkirjoitusta kirjoittaessaan. Pääkirjoituksessaan hän toteaa, että Tässä vastenmielisessä taistelussa sivistyneiden ihmisten on säilytettävä malttinsa. Samaa toivon sinultakin, Mikko Salmi.

Vantaan homekouluvaalit

Kuten odottaa sopiikin, kuntavaalien teemana Vantaalla ovat koulut ja niiden sisäilmaongelmat. 

Erittäin hyvä niin.

Mutta kuinka sen nyt kauniisti sanoisi?

Vantaalla sisäilmasta kärsivien koulujen korjauksia on vitkuteltu viimeiseen asti. Oppilaiden ja opettajien terveydestä ei ole välitetty.

Antti Lindtman (sdp) hätkähdyttää heti kärkeen: Sdp kannattaa, että laitetaan koulut kuntoon.

Toivottavasti vantaalaiset äänestäjät muistavat, kuinka nihkeästi Vantaan kaksi valtapuoluetta ovat suhtautuneet homekoulujen korjaamisiin. 

Hyvä esimerkki on jo maan tasalle lanattu Hämeenkylän homekoulu. Viimeiseen asti kiellettiin ongelmat, vaikka tiedettiin tasan tarkkaan, että koulussa oli iso liuta oppilaita ja opettajia, jotka olivat altistuneet homeelle.

Helsingin Sanomien alla olevan otsikon jälkimmäinen osa on oleellinen - mikäli puolueiden vaalipuheisiin on luottaminen.

* * *

HS 12.1.

Vantaa aikoo pistää sisäilmaongelmista kärsivät koulunsa kuntoon – mikäli puolueiden vaalipuheisiin on luottaminen

Jos puolueiden kuntavaalitavoitteista Vantaalla voi jotain päätellä, seuraavalla nelivuotiskaudella ainakin huonokuntoiset koulut pannaan kuntoon. Näin asian ilmaisee kaupungin toisen suurpuolueen kärkipoliitikko:

”Sdp kannattaa, että laitetaan koulut kuntoon. Se tarkoittaa, että käydään kaikki koulut läpi jokaisella asuinalueella ja listataan, mitä uudistuksia niissä pitää tehdä, jotta saadaan uudet oppimisympäristöt kaikille. Tavoitteena on, että Vantaalla on Suomen paras ja modernein peruskoulu”, valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) sanoo.

Mikael Jungner tylyttää taviksia tyhmiksi

Hieraisin eilen illalla silmiäni. Iltatalehden jutussa käsiteltiin Mikael Jungnerin ylimielistä ja fasistissävytteistä Facebook-päivitystä:

- Ihmiskunnan ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että vähemmistö ihmisistä on avarakatseisia älykköjä. Siis sellaisia, jotka suhtautuvat muihin ihmisiin sallivasti ja ovat samalla kiinnostuneita eri näkökulmista ja faktoista. Ymmärtävät maailman monimutkaisia syy-seuraus-suhteita, Jungner kirjoittaa.

Hän arvelee kirjoituksessaan, ettei kyseisiä asioita saisi sanoa ääneen.

- Turkki, Trump, Brexit ja monet muut ilmiöt kuitenkin puhuvat puolestaan. Nuo eivät synny ilkeän vähemmistön juonista. Nuo syntyvät tyhmän enemmistön tonttuilusta, Jungner lataa.

Ilta-Sanomien juttu kokonaisuudessaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_uu.shtml

Ei ihme, että melkoinen osa suomalaisista etääntyy politiikasta ja välttelee äänestysuurnia. Aamun Hesarissa pohditaan, voidaanko äänestysvilkkauteen vaikuttaa:

http://www.hs.fi/paivanlehti/25072016/a1469327817979

Kirjoitin ihmisten äänestämättömyydestä viime blogikirjoituksessani, jossa pohdin, olisiko meidänkin Australian tapaan siirryttävä yleiseen äänestysvelvollisuuteen, äänestyspakkoon. Jos äänestysprosentit laskevat vuosi vuodelta, olemme pian vähemmistödemokratiassa:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2016/07/yleinen-aanioikeus-vai-velvollisuus.html

En muista, milloin Suomessa julkipoliitikko olisi halveksinut tavallista kansaa noin rujosti kuin Jungner, tuskin koskaan. 

Jungner haukkuu ihmisten enemmistöä tyhmäksi.

Hämmentävää on, että Jungner on perinteisen työväenpuolueen viime aikojen tunnetuimpia hahmoja, ei siis mikään takahikiän kunnanvaltuuston varavaltuutettu.

Suomen vasemmistopuolueita on syytetty siitä, että ne ovat etääntyneet kansasta, että ne ovat suorastaan elitistisiä.

Kun puolueet etääntyvät kansasta, kansa etääntyy puolueista. Silloin on turha ruikuttaa alhaisista äänestysprosenteista.

Jungnerin mielestä vain vähemmistö on avarakatseisia älykköjä, jotka ymmärtävät monimutkaisia syy-seuraus-suhteita.

Perussuomalaisten kivikova pohja on löytynyt

yle.fi/uutiset

Tutkimus kertoo oikeastaan sen, että äänestäjien keskuudessa epävarmuus sen kuin lisääntyy. Kaikista vastanneista puoluekantansa kertoi 61,3, prosenttia. 

SDP:n katteeton tenhovoima on sulamassa.

Oletettavaa on, että epävarmoissa vastaajissa on paljon perussuomalaisittain ajattelevia ihmisiä.

Erittäin hienoa on, että Perussuomalaiset on löytänyt puolueen kannatuksen kovan pohjan, kuten Yle asian ilmaisee.

Toivottavasti pohja on kivikova, niin pikkuhiljaa voidaan hilata kannatus peruslukemiin.  

Kevät tulee ja lämmin, ja toreilla tavataan. Perussuomalaiset on kivikova toripuolue.

* * *

Yle 3.3.

SDP:n suosion kasvu taittui ja kokoomus notkahti

Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä tuoreimmassa puolueiden kannatusarviossa kolme suosituinta puoluetta, SDP, keskusta ja kokoomus, menettivät kaikki kannatustaan.

Perussuomalaisten puoli vuotta jatkunut syöksy alaspäin näyttäisi löytäneen puolueen kannatuksen kovan pohjan.

Marras- ja joulukuun mittauksissa perussuomalaisten kannatus oli molemmissa sama eli 8,9 prosenttia.

Tammikuussa luvut kääntyivät 9,8 prosenttiin, mutta eduskuntavaalien 17,7 prosentin tulokseen on vielä matkaa.

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi

Ei Kokoomuksen tai demareiden mainoksia, kiitos

Länsi-Vantaalla harrastetaan tiukkaa kansalaisaktivismia näin vaalien alla. Hämeenkylässä on suivaannuttu täysin Tuomelan koulun lakkauttamispäätöksen takia.

Postilaatikoihin on liimattu tarroja, joissa kielletään Kokoomuksen ja demareiden vaalimainonta. Ko. puolueet päättivät, että perinteikäs Tuomelan koulu lakkautetaan. 

Koulurakennus on täysin terve toisin kuin moni lähialueen ilmastointiongelmista kärsivä koulu. 

Kunnallispolitiikassakin järjenkäyttö on sallittua. Vantaan Perussuomalaiset valtuutetut äänestivät Tuomelan koulun säilyttämisen puolesta.

http://www.protuomela.fi/Protuomela/Pro_Tuomela.html

Perussuomalaiset Nuoret sai rahansa

Oikeus on voittanut. Voidaan puhua myös sananvapauden voitosta.

Perussuomalaiset Nuoret haki v. 2014 toiminnalleen 100 000 euron valtionavustusta, mutta ministeriö myönsi vain 29 000 euroa. 

Ministeriö perusteli tuen epäämistä käsittämättömällä tavalla- Se totesi nuorisojärjestön näkemysten monikulttuuriasioissa olevan ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Ministeriön päätöksestä syntyi vilkas keskustelu sananvapaudesta.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) korostaa nyt, että sananvapautta tulee kunnioittaa suomalaisessa yhteiskunnassa kaikin tavoin.

Sananvapaus on Suomessa aina ollut hyvin erikoinen käsite. Yleensä meillä toistetaan yhtä mantraa kerrallaan. Pahin kausi oli Kekkosen aika, kun toisinajattelijat leimattiin armotta fasisteiksi huolimatta siitä, että esitetyt ajatukset olivat hyvinkin demokraattisia. 

Poliittisille nuorisojärjestöille jaettava tuki on luonnollisesti jaettava toiminnan perusteella, ei mielipiteiden. On uudestaan harkittava, voitaisiinko tuki jakaa eduskunnan voimasuhteiden perusteella.

Olin 1960-luvun lopulla partiossa Tikkurilan Sinisissä. Silloisen Helsingin maalaiskunnan lippukunnissa oli paljon lapsia ja nuoria. Partio sai kaupungin tukea paljon vähemmän kuin maalaiskunnan demareiden Nuoret Kotkat.

En tuntenut ketään, joka olisi ollut mukana Kotkien toiminnassa, mutta partiolaisia oli vaikka kuinka.

30.1. Yle

Perussuomalaisten Nuortenavustusmäärä tuplaantui

Perussuomalaisten Nuorten vuoden 2014 yleisavustus korotetaan 29 000 eurosta 58 000 euroon, tiedottaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

– Ministeriön oikaisupäätöksestä on kuitenkin poistettu perusteluihin virheellisesti sisällytetyt avustuskelpoisuusharkinnan piiriin kuuluvat seikat, joista syntyi keskustelu sananvapaudesta, ministeriö toteaa tiedotteessaan.

Taas vietiin perusopetuksesta

Ensi vuoden talousarviota veivattiin viime metreillä. Antti Rinne ja Krista Kiuru päättivät, että  yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio) rahoista säästetään kuusi miljoonaa euroa.

Rinne lupasi, että rahat palautetaan koulutukselle heti ensimmäisessä lisäbudjetissa, kun päivähoidon rajauslaki saadaan valmiiksi.

Katsotaan, palautetaanko. En usko, että subjektiivisen päivähoidon rajaaminen menee eduskunnassa läpi noin vain.

Kokoomus-SDP akselille koulutus näyttää olevan melkoinen lypsylehmä. Kun ei muuta keksitä, niin revitään rahoja koulutuksesta.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

OECD:n mukaan koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.

13.2. HS

Hallitus muutti budjettia loppumetreillä

Koulutukselta nipistettiin kuusi miljoonaa euroa

Ensi vuoden valtion talousarvioon veivattiin viime metreillä kuuden miljoonan euron lovi koulutusmäärärahoihin. Kun hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei valmistunut ajoissa, piti korvaava säästö etsiä hätäisesti muualta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) marssi keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sanoi, että ratkaisu on opetusministeri Krista Kiurun (sd) kanssa sovittu: säästö otetaan yleissivistävän koulutuksen rahoista.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja huutelee vähemmistöhallituksen perään

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kolumnissaan perustelee huutoaan sillä, kuinka kivulloista oli Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallituksen muodostaminen. Hän toteaa myös, että heti alusta pitäen hallituksen päätöksentekokyky on jättänyt toivomisen varaa.

Akkanen epäilee, että on turha kuvitella, että seuraavan hallituksen muodostaminen olisi yhtään sen helpompaa kuin Kataisen kuuden puolueen hallituksen muodostaminen oli.

Akkasen kolumni on hämmentävä. 

Terveen parlamentarismin idea on, että eduskuntavaalien tulosta kunnioitetaan ja muodostetaan voittajien johtama enemmistöhallitus.

Akkanen käyttää esimerkkinä Martti Miettusen kolmatta hallitusta (1976-77). Miettusen kolmosta edelsi Miettusen toinen hallitus (1975-76), jonka Kekkonen runnasi väkisin kasaan. Kekkonen oli sitä ennen puhutellut puoluejohtajat kovasanaisesti todeten, että maassa vallitsi kansallinen hätätila suuren työttömyyden takia. 

Miksi Akkanen haikailee presidentti Urho Kekkosen aikaa?

Miettusen kakkos- ja kolmoshallitukset eivät olleet kovinkaan toimintakykyisiä, koska kumpikaan hallitus ei pysynyt pystyssä vuottakaan.

Muutenkaan en haikailisi 1970-luvun perään, valittiinhan presidentti Kekkonen poikeuslailla uudelleen presidentiksi demokratiaa uhmaten v. 1973.

Presidentti Mauno Koivisto tervehdytti Suomen sisäpolitiikkaa vahvistamalla parlamentarismia.

Nyky-Suomi on ollut konsensushallitusten, yhteistyön aikaa. Hallitukset ovat olleet pitkäikäisiä.

Akkasen olettaa, että Antti Rinteen johtama SDP kokee seuraavissa eduskuntavaaleissa tappion. Kolme suurinta puoluetta olisivat silloin Kokoomus, Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta (aakkosjärjestyksessä).

Onko Akkasen kolumnin taustalla Perussuomalaisten pelko? On mahdollista, että puolue saa isoa jytkyäkin suuremman voiton.

Ilmeisesti Akkanen haluaa, että Kokoomus ja Suomen Keskusta RKP:llä ryyditettynä muodostaisivat vähemmistöhallituksen. Perussuomalaiset saisivat kolmannen korvapuustin huolimatta siitä, olisiko puolue toiseksi tai kolmanneksi suurin.


17.7. HS

Mitä jos kokeiltaisiin vähemmistöhallitusta?

Siitä pitäen kun Suomessa on noudatettu aitoa parlamentarismia, maahan on pyritty muodostamaan toimintakykyinen enemmistöhallitus. Paino on ollut sanalla enemmistö.

Sehän nähtiin jo Kataisen hallituksesta, ettei sellainen kokoonpano ole kovin toimintakykyinen.

Entäpä, jos paino siirrettäisiinkin sanalle toimintakykyinen? Jos maahan perustettaisiinkin vankka vähemmistöhallitus, joka hakisi yksittäisille laeille tukea oppositiopuolueilta, tilanteen mukaan aina sopivalta puolueelta tai puolueilta?

Edellisestä vähemmistöhallituksesta onkin jo aikaa. Toistaiseksi viimeinen vähemmistöhallitus oli Martti Miettusen kolmas hallitus vuosina 1976–1977.

Se oli presidentti Urho Kekkosen aikaan. Silloin oli sama, ketkä hallituksessa istuivat, kun maata joka tapauksessa johti Kekkonen.