tiistai 23. syyskuuta 2014

Opetushallitus otti järjen käteen koulun uskonnollisten tilaisuuksien ja juhlien suhteen

Koulut ottavat ilolla vastaan Opetushallituksen uudet ohjeet koulun uskonnollisista tilaisuuksista sekä juhlista.

Vapaa-ajattelijat, joka loppujen lopuksi on melko pieni ryhmittymä (n. 1500 jäsentä), nostaa säännöllisesti joulukuvaelmat ja suvivirret yleiseen keskusteluun. Yhdistyksen mielestä on uskomatonta - mutta totta, että koulussa saa laulaa virsiä tai käydä kirkossa.

Ylivoimaisesti suurin osa Suomen kansasta on eri mieltä.

Opetushallituksen ohjeet ovat nyt selkeät. Ohjeissa todetaan, että nykyisenmuotoiset perinteiset juhlat ovat osa koulun opetusta ja toimintaa. Joulukuvaelmat ja suvirret kuuluvat suomalaiseen traditioon.

Olen keskustellut muutaman ei-vapaa-ajattelijoihin kuuluvan ateistin kanssa. Vaikka heidän lapsensa eivät kuulu kirkkoon ja käyvät koulussa elämänkatsomustunneilla uskonnon sijasta, lapset osallistuvat koulun juhliin aivan normaalisti.

Suurimmassa osassa kouluja on noudatettu OPH:n ohjeiden kaltaisia käytäntöjä jo pitkään. Juhlissa ei ole pakko laulaa virsiä, jos ei halua. Jos vakaumus estää juhliin osallistumisen, järjestetään oppilaalle vastaavaa toimintaa. Koulussani uskonnollisten päivänavausten ajaksi elämänkatsomusoppilaille sekä muslimeille on järjestetty omat päivänavauksensa.

Joka joulu ja kevät ei viitsi käydä loputonta keskustelua mikä on sallittua ja mikä ei.

Myös suomalainen kulttuuri on tärkeää.


22.9. HS

Opetushallitus: Uskonnollisista tilaisuuksista tiedotettava tarkemmin

Tarkennetut ohjeet perustuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnan, ylimpien laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin. Ne koskevat esi- ja perusopetusta sekä lukioita ja ammattioppilaitoksia.

Opetushallitus huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten järjestämissä juhlissa voi olla uskontoon viittaavia elementtejä. Yhden virren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista vaan on usein osa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa juhlatraditiota.

Ohjelmasta on kuitenkin tiedotettava etukäteen, jotta huoltaja voi tarpeeksi ajoissa päättää, jo oppilas ei osallistu kaikkiin juhlan osuuksiin.

Opetushallitus kuitenkin korostaa, että tällaiset tilaisuudet ja juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, joihin oppilaiden pitää periaatteessa osallistua. Niinpä koulujen ja oppilaitosten on järjestettävä vastaavaa toimintaa niille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin tai toimituksiin.

2 kommenttia:

  1. Tällaista keskustelua pitää käydä - vaikkei välttämättä vuosittain - siksi, että suomalainen kulttuuri muuttuu vuosi vuodelta. Tällaista keskustelua ei olisi edes voitu käydä viisikymmentä vuotta sitten, koska silloin suomalainen kulttuuri oli aivan erilainen.

    Minunkin mielestä Suvivirsi ja Enkeli taivaan kuuluvat koulun juhliin, mutta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä meidän suomalaisten enemmistö voikin olla jo eri mieltä.

    VastaaPoista
  2. Edelliseltä anolta ( 13:04) hyvä, maltillinen ja perinteisen järkevä, mutta aika joustava, jopa myöntyväisyys- ja kaikkeen sopeutumisvalmis kommentti.
    Minä olen sitten kaiketi konservatiivinen romantikko kantoineni, että minusta on surullista että tämä pohjoinen suomalais-ugrilainen kansansirpale jää traditioineen ja kulttuureineen historian muutosjyrän jalkoihin Euroopan muuttaessa kasvojaan ovien avautuessa joka suuntaan.
    Oma pää pidettiin Neuvostoliitonkin vyöryttäessä meitä 1939-1988. Jotenkuten siinäkin onnistuimme.
    Pienten kansojen pitäisi säilyttää kulttuurinsa eikä sopeutua halukkaasti ja kyseenalaistamatta kaikkeen.
    Sitä omaa suojavaa asennetta voidaan nimittää vaikkapa kulttuuriseksi monimuotoisuudeksi. Se ei siis tarkoitakaan kaikkien kulttuurien sillisalaattia, ja näennäistä "tasa-arvoistamista" vaan pienen kulttuurin kulttuurista elinvoimaisuutta, sen turvaamista omalla alueellaan.
    Toki tajuan että tämä sukupolvien ketju on nyt katkeamassa monenkin tekijän
    vaikutuksesta, mutta minä en osaa enkä edes halua suhtautua siihen varauksettoman mutkattomasti.
    Surullista on myös se että oman kansallisuutensa, kansansirpaleensa, rauhallisia puolustajia nimitetään nationalisteiksi. EU-internationalismin ollessa oikea tarjottu suhtaumistapa, ei tuo natio- etuliite tosin kovin pahalta haukkumasanalta tunnu. Isänmaallisuus +äidinkielisyys ei ole huono juttu. Jollakin tavalla kai jopa Suvivirsi on yksi tuon arvon symboleista myös, olihan oma maa ja oma kieli kovan väännön takana 1800-luvulta alkaen.
    Jos joku alkaa sovitella allekirjoittaneelle r-leimaa otsaan niin ei hätää. Suomalaisuus ei ole yhdellekään maamme uudelle asukkaalle minkäänlainen ongelma. Olen jutellut asiasta. Suomalaista joka ei arvosta maataan ja sen perinteitä ja historiaa ei oikein pidetä minään. Outo lintu sellainen on. Suvivirret yms. ovat ongelmia vain ongelmia etsiville omaa kansalaisuuttaan 70-luku henkisesti problematisoiville valehumanisteille. Suomi kuuluu vain suomalaisille? Ei, ei osunut taaskaan. Suomalainen traditio, kieli ja kansantunne kuuluu suomalaisuuteen. Kyllä.


    Jorma

    VastaaPoista