Perussuomalaisten Koulutuspolitiikka 2018

Perussuomalaisten uusi Koulutuspolitiittinen ohjelma 2018 on nyt luettavissa kokonaisuudessaan puolueen sivuilta:

Perussuomalainen Koulutuspolitiikka 2018

Julkisuudessa  ohjelmaa ei ole käsitelty kokonaisuutena, vaan ohjelmasta on nostettu esiin yksittäisiä irtopaloja. Toimittajat tietenkin tekevät työtään, miten haluavat. Ei siinä mitään.

Toivoisin, että ihmiset lukisivat koko ohjelman. Koska kaikki eivät sitä tee, laitoin alle muutamia oleellisia osia.

Koulutuksen rapautuminen on pysäytettävä, resursseja on lisättävä. On huolehdittava, että oppilaat myös oppivat. Nyt tilanne on sellainen, että yläkoulun jälkeen oppilailla on suuria ongelmia lukemisen ymmärtämisessä tai ei hallita edes peruslaskuja. 

Haluamme, että peruskouluissa on selkeät ryhmäkokojen ylärajat. Nyt normiluokissa, joissa ei ole erityisoppilaita, ei ole ylärajaa. Joissakin kunnissa on härskisti nostettu luokkakokoa. Ehdotamme, että luokilla 1-4 tulee pyrkiä 18 oppilaan ja myöhemmillä luokilla 24 oppilaan enimmäiskokoon.

Kaikkien erityisoppilaiden integroiminen normiluokkiin ei ole onnistunut, vaan heille on tarvittaessa järjestettävä omaa erityisopetusta pienryhmissä. Julkinen heittellejättö on lopetettava. Painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin toimiin. 

Korostamme vahvasti koulurauhaa, kiusaaminen on saatava loppumaan. Opettajien auktoriteetti järjestyksen ylläpitoon on palautettava. Kiusaaminen on saatava loppumaan. Koska joissain tapauksissa koulu ei pysty kiusaamista lopettaa, tarvitaan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä ongelmien ratkomiseen. Siirretään mieluummin kiusaaja toiseen kouluun kuin kiusattu.

Lähikoulut on säilytettävä kuten riittävän tiivis lukioverkkokin. Koulujen sisäilmaongelmat on saatava kuntoon. Homekoulut nurin ja niissä opiskelleet oppilaat on saatava terveisiin väistökouluihin. On rakennettava erityispuhtaita kouluja pahoista sisäilmaongelmista kärsiville.

Olemme hyvin huolissamme syrjäytyneiden nuorten määrän kasvusta. Ammattikouluissa on lähiopetuksen määrää lisättävä. Ammatillisen osaamisen osaamisvaatimuksista on pidettävä kiinni.

Pääsykokeilla on oltava selkeä rooli korkeakouluvalinnoissa. Yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella. Perustutkimukselle on taattava riittävä ja vakaa rahoitus.