Tanskan malliin, 1. osa

Tanskan Kuntaliiton mukeja

Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa. 

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.

Opintomatkan aiheena oli Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?

Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin. Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.

Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.

Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.

Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin. 

Tanskalaiset eivät pidä excel-hallintohimmeleistä toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä. 

Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa. 

Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1. 

Paikallisen Kuntaliiton esittely alkaa.

KL - Tanskan Kuntaliitto

Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.

Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!

Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen. Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.

Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.

Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.

Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.

Local Coverment Housen valopihalla

Local Business Climate

Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen, municipal support to local business. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.

Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.

Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.

Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.

Kuntaliiton ravintolan lounaspöytä

Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.

Mielipidekirjoituksia

Joskus, kun joku asia ärsyttää kovasti, silloin on kirjoitettava mielidekirjoitus lehteen. Viime sunnuntaina minulla oli tuplaärsytys.

Kirjoitin Hesariin Mannerheimintien mahdollisista alikuluista. Vantaan Sanomissa ihmettelin, miksi ulkomailta rahdataan quornia ja soijaa, kun suomalaisiakin kasviksia on saatavilla.

Kuvia voi klikata suuremmaksi.

HS 4.10.

Vantaan Sanomat 3.10. 

Viisi vuotta lisää työtä - kahvikuppi, kiitos

Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Siis kaksi euroa. Saahan sillä kahvit Shellillä, euro lisää, niin saa vielä munkin.

Ensin eläkettä korotettiin 44 eurolla, sitten vähennettiin 42 euroa. 

Muutenkaan Merjan 68 eläke ei ole kummoinen, Vilkille jää tällä hetkellä työeläkkeestä käteen 814 euroa ja Kelan maksamasta kansaneläkkeestä 178 euroa kuukaudessa.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/viisi-vuotta-lisaa-tyota-kahvikuppi.html

* * *

1.10. Taloussanomat

Merja, 68, teki viisi vuotta töitä lisäeläkkeen toivossa, mutta koki karun yllätyksen: ”Lopputulos on plus miinus nolla”

Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Merja Vilkki ihmettelee, miksi työnteosta ei ole hyötyä pienituloiselle eläkeläiselle.

Perussuomalaisten Koulutuspolitiikka 2018

Perussuomalaisten uusi Koulutuspolitiittinen ohjelma 2018 on nyt luettavissa kokonaisuudessaan puolueen sivuilta:

Perussuomalainen Koulutuspolitiikka 2018

Julkisuudessa  ohjelmaa ei ole käsitelty kokonaisuutena, vaan ohjelmasta on nostettu esiin yksittäisiä irtopaloja. Toimittajat tietenkin tekevät työtään, miten haluavat. Ei siinä mitään.

Toivoisin, että ihmiset lukisivat koko ohjelman. Koska kaikki eivät sitä tee, laitoin alle muutamia oleellisia osia.

Koulutuksen rapautuminen on pysäytettävä, resursseja on lisättävä. On huolehdittava, että oppilaat myös oppivat. Nyt tilanne on sellainen, että yläkoulun jälkeen oppilailla on suuria ongelmia lukemisen ymmärtämisessä tai ei hallita edes peruslaskuja. 

Haluamme, että peruskouluissa on selkeät ryhmäkokojen ylärajat. Nyt normiluokissa, joissa ei ole erityisoppilaita, ei ole ylärajaa. Joissakin kunnissa on härskisti nostettu luokkakokoa. Ehdotamme, että luokilla 1-4 tulee pyrkiä 18 oppilaan ja myöhemmillä luokilla 24 oppilaan enimmäiskokoon.

Kaikkien erityisoppilaiden integroiminen normiluokkiin ei ole onnistunut, vaan heille on tarvittaessa järjestettävä omaa erityisopetusta pienryhmissä. Julkinen heittellejättö on lopetettava. Painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin toimiin. 

Korostamme vahvasti koulurauhaa, kiusaaminen on saatava loppumaan. Opettajien auktoriteetti järjestyksen ylläpitoon on palautettava. Kiusaaminen on saatava loppumaan. Koska joissain tapauksissa koulu ei pysty kiusaamista lopettaa, tarvitaan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä ongelmien ratkomiseen. Siirretään mieluummin kiusaaja toiseen kouluun kuin kiusattu.

Lähikoulut on säilytettävä kuten riittävän tiivis lukioverkkokin. Koulujen sisäilmaongelmat on saatava kuntoon. Homekoulut nurin ja niissä opiskelleet oppilaat on saatava terveisiin väistökouluihin. On rakennettava erityispuhtaita kouluja pahoista sisäilmaongelmista kärsiville.

Olemme hyvin huolissamme syrjäytyneiden nuorten määrän kasvusta. Ammattikouluissa on lähiopetuksen määrää lisättävä. Ammatillisen osaamisen osaamisvaatimuksista on pidettävä kiinni.

Pääsykokeilla on oltava selkeä rooli korkeakouluvalinnoissa. Yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella. Perustutkimukselle on taattava riittävä ja vakaa rahoitus.

Huijaritakseja liikenteessä

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan heinäkuun alussa. Siirryttiin säännellystä ja rajoitetusta järjestelmästä täysin vapaaseen markkinajärjestelmään.

Kaikki asiaan perehtyneet tiesivät, että täysin vapaa tuo mukanaan myös ongelmia. Odotettiin väljyyttä hinnoitteluun. Näin kävikin, ainakin hinnoittelun yläpäässä joustettiin, joissain tapauksissa onneksi myös alapäässä.

Monelle asiakkaalle voi olla järkytys, jos taksista puuttuu taksamittari. Hinnasta pitää silloin neuvotella kuten itäblokissa ennen muinoin piti tehdä.

Odotettavissa oli, että markkinoille tulee myös kriminaalitakseja. Vielä ei Suomessa ole ruotsalaistyyppistä balkanin taksimafiaa.

Odotettavissa on, että jossain vaiheessa tulee julkisuuteen ensimmäiset kilpailutukseen liittyvät ongelmat. Kaikki taksifirmat eivät ole vakaalla taloudellisella pohjalla, silloin houkutus lähteä mukaan tarjouskilpailuihin epäterveeltä pohjalta on suuri.

Ensimmäiset huijaritaksit on jo bongattu. Liikenteessä on valetakseja. Auton katolle on lätkäisty Taksi Helsingin valokupu, vaikka taksi ei olekaan ko. firman auto.

Kannattaa hypätä edelleen luotettavan taksin kyytiin, mikäli vain tunnistaa, että taksi on luotettava. 

* * *

26.9. HS

Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

”Minä en ole yhtään yllättynyt.”

Taksi Helsingin toimitusjohtaja Jari Kantonen ei tunne Suomelan tapauksen yksityiskohtia, mutta ilmiön yhtiönsä brändin luvattomasta käytöstä hän kyllä tunnistaa.

”Minä en ole yhtään yllättynyt. Tuolla näkee mitä ihmeellisimpiä kopioita meistä”, Kantonen kertoo.

Kopiointi on Kantosen mukaan alkanut viime heinäkuussa tapahtuneen taksiliikenteen vapautumisen jälkeen. Taksilupien määrää ei enää rajoiteta, ja kopioijat pyrkivät hyödyntämään toisten brändejä.

”Meillä on nyt käynnissä kartoitusvaihe, jonka aikana olemme ottaneet rekisterinumeroita ylös. Meidän lakimiehemme kyllä pyrkivät reagoimaan”, Kantonen sanoo.

”Joihinkin tapauksiin olemme jo puuttuneetkin ja lähettäneet kirjeitä. Että ilmiasu ei voi olla ihan yksi yhteen.”

Ay-liikkeen antama suora puoluetuki on väärin

Ettei tule väärinkäsityksiä, totean heti alkuun, että olen aina ollut ay-mielinen. Ammattiyhdistysliike kuuluu demokratiaan siinä missä poliittiset puolueetkin. Ilman ay-liikettä työntekijöitä kohdeltaisiin mielivaltaisesti.

Olen ollut aktiivinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssa. 

Lähes koko opetusurani ajan olin kouluni yhteysopettaja, pikkuluottamusmies, yksittäisen koulun opettajien linkki ammattijärjestöön Vantaan opettajien ammattiyhdistys VOAY:n kautta. Järjestin koulullani ay-vaaleja ja osallistuin jokavuotisille yhdistyksen järjestämille koulutusristeilyille. Viime kaudella olin myös OAJ:n valtuuston jäsen.

Mutta vierastan sitä, että ammattijärjestöt antavat puolueille suoraa rahallista tukea, kuten Palvelualojen ammattiliitto PAM tekee aikomuksissaan tukea vasemmistopuolueita tulevissa eduskuntavaaleissa.

OAJ:ssa ei pelata puoluekorteilla. 

Järjestin keltanokkana v. 1980 Hiekkaharjun koulussa OAJ:n valtuustovaaleihin liittyvän keskustelutilaisuuden, jossa tentattiin ehdokkaita. Joku kysyi ehdokkaiden puoluetaustoja. Pitkäaikainen ay-vaikuttaja Martti Mäkelä otti esiin OAJ:n taskukalenterin, napautti sormellaan sen kantta ja totesi, että tunnustan vain kulloisenkin OAJ:n taskukalenterin kannen väriä.

Jokaisessa ammattijärjestössä on eri puolueiden jäseniä ja kannattajia, mutta mielestäni ammattijärjestöjen jakama suora puoluetuki on väärin. En pidä siitäkään, kun yritykset tukevat kansanedustajaehdokkaita.

Epäsuorasti voidaan ajatella, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

* * *

Yle 22.9.

Ann Selin Ylellä: PAM aikoo tukea vasemmistoehdokkaita sadoilla tuhansilla euroilla – "Näin palkansaajavihamielistä hallitusta ei ole ollut aikoihin"

Palvelualojen ammattiliitto PAM aikoo tukea ensi kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoehdokkaita sadoilla tuhansilla euroilla, PAMin ja myös SAK:n edustajiston puheenjohtaja Ann Selin paljastaa Ylen Ykkösaamussa.

Hän toteaa, että aktiiviset toimijat ay-liikkeessä ovat pääsääntöisesti sitoutuneet tai kannattavat vasemmistopuolueita.

– Jäsenissä on monenlaista ja tuemme vaalien aikana eri puolueita.

Selinin mukaan PAM aikoo laittaa vaaleihin enemmän resursseja kuin koskaan aiemmin ja palkansaajien ääni "tuodaan selkeästi esiin".

– Tarkoitus on, että maan hallitus huomaisi, että olemme nyt tosissamme. Tällä hallituskaudella, kolmen vuoden ajan palkansaajia on kurmuutettu. Ei ole sattumaa, että SAK:n kampanjaksi tuli viimeinen niitti. Se on todellakin sanapari, jota kentällä kovasti käytetään. Eikö mikään riitä, kun palkansaajia laitetaan polvilleen, Selin sanoo.

Hänen mukaansa kuluva hallituskausi eli viimeiset kolme vuotta on muuttanut monen PAMin jäsenen näkemyksen. PAMin tuki vasemmistopuolueille kumpuaa pettymyksestä hallituksen ajamaa politiikkaa ja palkansaajien aseman heikentämistä kohtaan.

– Ei meillä näin palkansaajavihamielistä hallitusta ole ollut pitkään aikaan. Tulee mieleen lähinnä Esko Ahon hallitus [90-luvulta], joka työreformeineen hyökkäsi yhtä pahasti ammattiyhdistysliikettä vastaan, Selin jyrähtää

Terveisiä OAJ on the Road -tapahtumasta

Kuva: Jukka Sarpila

Kuva on Vantaan Jumbosta, jossa eilen pidettiin OAJ on the Road -tapahtuma. Olin paikalla puhumassa asiaa opettajille Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnasta: Yhdessä saa asioita aikaan, mutta rahaakin tarvitaan. Vantaalla sisäilmaongelmia pyritään ratkomaan yhteistyöllä.

Sisäilma-asianneuvottelukunta koostuu sekä poliittisista päättäjistä että kaupungin virkamiehistä. Ryhmään kuuluu vanhempien edustajia VANVARY:stä (Vantaan vanhempainyhdistykset), myös työsuojelu on edustettuna. Neuvottelukunta on hyvä olla, ettei opetuslautakunnan kaikki aika mene sisäilma-asioiden käsittelyyn. Kuulun myös opetuslautakuntaan.

Olemme saaneet aikaan mm:

- 5 miljoonan euron vuotuisen korjausrahan, jonka käyttöä seurataan

- asiantuntijat sekä Tilakeskukseen että Terveystoimeen

- syksyllä tehdään kattava Turun yliopiston toteuttama oirekysely kaupungin oppilaille ja opettajille

Opetusalan ammattijärjstö OAJ:n pj Olli Luukkainen

Olen katepillarimies, aina ei kannata korjata, vaan rakentaa uusi. Moni 1970-80 -lukujen koulurakennus on tullut jo tiensä päähän, elinkaari vetelee viimeisiään. Joskus on jouduttu kalliiseen korjauskierteeseen, ja silti rakennus on jouduttu purkamaan.

Tärkeä tavoite on erityispuhdas koulu sisäilmasta altistuneille koululaisille ja opettajille. Yksi mahdollisuus olisi puusta rakennettu koulu. Seurattaisiin, kuinka puu soveltuu nykyaikaiseen koulurakentamiseen.

Haastattelu Korson Maalaismarkkinoilta

Eilen oli upea päivä Korson Maalaismarkkinoilla. Paikalla oli paljon torikävijöitä, jotka piipahtivat teltallamme juttelemassa. Uudenmaan Perussuomalaisia vieraili paikalla monta.

Markku Naumanen teki Vantaan Perussuomalaisten ehdokkaiden kanssa haastatteluvideon. Se on katsottavissa tästä linkistä.

Teltan pystyttäjiä

Eduskuntaehdokaskavalkadia

OAJ on the Road -tapahtumassa Jumbossa

Olen huomenna maanantaina 17. klo 14 alkaen tavattavissa Vantaan ostoskeskus Jumbossa. Kyseessä OAJ on the Road -kiertue.

Klo 14 alkaen Jumbon toisen kerroksen välitasanteella alkaa happening, jossa on mukana OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Vantaalaisista eduskuntavaaliehdokkaista paikalla on kaksi opettajaehdokasta, minä ja Ulla Kaukola (sdp). Meitä haastattelee mediapersoona Lauri Karhuvaara.

Klo 17 alkaen Jumbon auditoriossa on opettajille suunnattu avoin tilaisuus, jossa käsitellään Vantaan koulujen sisäilmatilannetta. Kuulun Ulla Kaukolan kanssa Vantaan kaupungin Sisäilma-asiainneuvottelukuntaan sekä Opetuslautakuntaan.

Tervetuloa paikalle!

* * *

23.8. OAJ

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kokoaa opet jälleen yhteen

OAJ on the road kokoaa jäsenet yhteen kuudella paikkakunnalla. Kierros päättyy Maailman opettajien päivän tapahtumaan, jossa OAJ julkistaa eduskuntavaalitavoitteensa.

Perinteeksi muodostunut OAJ on the road tulee taas. Kierros käynnistyy 28. elokuuta Ylivieskasta. 

Opetustyö esittäytyy tänä syksynä kuudella paikkakunnalla Uudeltamaalta Lappiin asti. Ylivieskan lisäksi kierros vie Tornioon, Vantaalle, Äänekoskelle, Joensuuhun ja Lohjalle. Tarjolla on värikkäitä toritapahtumia, työpaikkatapaamisia ja kiinnostavia opettajien iltoja. 

– Kannattaa osallistua oman alueensa tapahtumaan. Kollegoiden lisäksi tilaisuuksissa pääsee tapaamaan OAJ:n puheenjohtajaa, päättäjiä ja virkamiehiä sekä kuulemaan oman alan ajankohtaisia asioista. Luvassa on muun muassa arvontaa ja kahvitarjoilua, järjestöasiamies Riitta Silvonen kertoo.

Tapahtumissa juttua voi iskeä myös OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen kanssa.Yleisötilaisuudet juontaa mediapersoona Lauri Salovaara.

Käyntikortti ja eduskuntavaaleihin valmistautumisesta

Vaikka eduskuntavaaleihin on vielä paljon aikaa, pikkuhiljaa ehdokkaat alkavat suunnitella kampanjoitaan. Tilasin tänään käyntikortteja taskun täytteiksi toreilla ja teltoilla jaettaviksi. 

Olen johdonmukaisesti käyttänyt materiaaleissani samaa designia :) 

Käytän neljän vuoden takaista vaalikuvaani, eihän sitä viitsi alvariinsa valokuvaamoissa hypellä. Kuntavaalien aikaan oppilaani kyllä huomauttelivat minulle, että etkö jo vaihtaisi kuvaa? Kerran koulukuvassa erehdyin käyttämään samaa paitaa kahtena vuonna peräkkäin, ja siitäkö minulle kuittailtiin pitkään :)

Puolueen slogan Jotain rajaa on paljon parempi kuin edellinen Saat, mitä tilaat. Saatiin vähän liiankin kanssa lunta tupaan, kun eduskuntaloikkarit pettivät ja häipyivät puolueesta. Asian hyvä puoli on ollut, että yli vuoteen ei toreilla ole tarvinnut puolustella kikyä tai sotea. 

Minulla tulee olemaan kolme vaaliteemaa. 

1. Itseoikeutetusti ykkösteemana on koulutus siitä yksinkertaisesti syystä, että olen perehtynyt koulutukseen syvällisimmin. Hyvällä syyllä voi sanoa, että olen koulutuksen asiantuntija.

Lapsille on taattava turvallinen koulupolku. Oppimistulokset on nostettava takaisin maailman kärkeen. Koulutuksen rahoitus on taattava.

2. Toinen teema liittyy vanhuksiin. En pidä ollenkaan siitä, että vanhuksia on jätetty heitteille yksin koteihinsa. Alimmat eläkkeet ovat hävyttömän matalia, ei niillä elä muuten kuin kituuttaen. Liian monia surullisia tarinoita kuulee, jos vain pysähtyy niitä kuuntelemaan.

Taitettu indeksi on palautettava takaisin. Tarvitaan myös vanhuusasiavaltuutetun virkaa.

3. Kolmas teemani liittyy miehiin. Heidät on kutsuttava kymmenen vuoden väliajoin äijäremonttiin, 30, 40, 50 jne. Moni mies ei vapaaehtoisesti lääkärintarkastukseen mene, usein vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Myös miehet voivat olla ihmisiä.

Puolueen kaikkien ehdokkaiden yhteinen teema varmasti tulee olemaan maahanmuutto. Luulen, että keväällä puhutaan paljon myös turvallisuudesta, erityisesti turvallisuuspolitiikasta.

Minä kuten muutkin ehdokkaamme menemme vaaleihin omilla rahoillamme. Viime vaalien vaalirahailmoituksia selaillessani huomasin, että olimme vaaleissa mukana lähinnä pyhällä hengellä. Itse sijoitin vaaleihin noin 10 000 euroa, kaikki omista tienisteistäni.

Muiden puolueiden ehdokkaat saavat tukea sieltä ja täältä. Joissakin puolueissa pidetään uskottavana sitä, että takataskussa on 50 000 euroa, kun eduskuntavaaleihin mennään. 

Me korvaamme puuttuvan rahan kovalla työllä. Perinteisesti olemme kovin toripuolue. Niin tulemme olemaan nytkin.

Tervetuloa sunnuntaina Korson Maalaismarkkinoille, ehkä näemme siellä!

Puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa

Olin eilen Lahdessa Puolueneuvoston kokouksessa. Jussi Halla-ahon älykäs, mutta samalla sykähdyttävä puhe starttasi kokouksen komeasti käyntiin. Puheen voi kuunnella täältä.

Kokouksessa esitettiin Perussuomalaisten ohjelmien pääkohdat. Suomalaisuutta korostettiin, ja että suoraa puhetta ei saa pelätä. Valtio on olemassa ihmistä varten eikä toisinpäin. 

Selkeä teema oli Jotain rajaa.

Koska olin mukana hiomassa Eduskuntavaalien 2015 koulutuspoliittista ohjelmaa, luonnollisesti koulutuspoliittinen ohjelma kiinnosti eniten. On hienoa, että ohjenuorina ovat edelleen Koulutuksen rapautuminen pysäytettävä ja Opetuksen lähtökohdat kuntoon. Niin sen pitääkin olla. Perussuomalaiset korostavat perusasioita.

Kokouksessa sai esittää muutoksia ohjelmiin. Puoluehallitus sorvaa lopulliset ohjelmat hurjan vaalivuoden eväiksi. Ohjelmapuheita oli mielenkiintoista kuunnella, joukossa oli muutama hyvinkin intohimoinen puhe.

Toisin kuin Puoluekokouksessa, Puolueneuvostossa ei nuijita isoja päätöksiä kuten puheenjohtajiston valinta on. Siksi tunnelma oli leppoisa

Ylivoimaisesti parasta kokouksessa oli maakuntien edustajien tapaamiset. Täytyy myöntää, että varsinkin nyt, kun olen kaupunginvaltuutettu, ajatteluni on ollut liiankin Vantaa-keskeistä. Oli erittäin virkistävää kuulla, millaisten ongelmien kanssa maaseudulla painitaan.

Monta Facebook-kaveria tuli nyt nähtyä kasvokkain ensimmäistä kertaa. Tuttuja olivat, oli kiva jutella.

Kokouksen paras lohkaisu tuli Arto Luukkaselta: Timokratia on vaihtunut demokratiaan. 

Totta on.

Kännykät ja koulu

4.8. Vantaan Sanomat

8.8. Helsingin Uutiset

Yllä olevat jutut osaltani on tehty puhelinhaastattelun perusteella. Otin kantaa aina yhtä polttavaan koulukysymykseen, pitäisikö kännykät kieltää koulussa vai ei.

Klikkaa kuvia, niin saat ne suuremmiksi.

Ehdolla eduskuntaan

FB-sivuni otsakekuva

Perussuomalaisten Uudenmaan piiri on nimennyt minut eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tästä lähtee.

Uudenmaan piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Perinteisesti Perussuomalaiset on ollut kova Uudellamaalla, niin nytkin on. Eduskuntavaalivetureina ovat kansanedustajat Arja Juvonen ja Leena Meri sekä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Miesehdokaiden tilanne on kutkuttavan avoin, sillä ehdokkaina on tasainen nippu kokeneita ehdokkaita.

Vuosi tulee olemaan hauska ja mielenkiintoinen, raskas todennäköisesti, koska puolueen linjana on, että eduskuntavaaliehdokkaat ovat myös maakuntavaaliehdokkaita. Tietenkin toivon, että maakuntavaaleja ei edes tule.

Puolueneuvosto kokoontuu Lahdessa 1.9. Silloin määritellään puolueen linjaukset, jotka ohjaavat takuuvarmasti puolueen eduskuntavaalikampanjaa.

Joku voi ihmetellä, miksi olen laittanut FB-sivujeni otsakkeeksi noin vanhan kuvan varusmiespalveluajoiltani. Syy on yksinkertainen, kuva jaksaa huvittaa minua. Levytän punkan yläsängyssä, joka ilmiselvästi on minulle aivan liian lyhyt. Pituuteni on 202 cm. Unenlahjani olivat jo tuolloin erinomaiset, nukkuminen sujui oikein hyvin.

Älä lyö ensihoitajaa

Vantaan Sanomat puuttui tuikihälyttävään ongelmaan - ensihoitajiin kohdistuva uhka ei ole virkamiesten vastustamista. Toisin on palomiesten kohdalla.

1970-luvun lopulla varusmiespalveluksen jälkeen olin pariin-kolmeen otteeseen postivirkamiehenä Snellmaninkadun postissa Tuomiokirkon kupeessa, kunnes menin opiskelemaan opettajaksi Jyväskylään. Vanhemmat postivirkailijat tähdensivät, jos asiakas käyttäytyy uhkaavasti, on hänelle mainittava, että silloin uhataan virkamiestä. Kerran jouduin näin toimimaan, ja heti uhkaava asiakas tokeni.

Ensihoitajat auttavat muita ihmisiä, pelastavat jopa ihmishenkiä. Ei voi millään ymmärtää, kun esim. kuristamisyrityksen jälkeen asiaa tutkitaan lievänä vain pahoinpitelynä.

Ensihoitajien on annettava tehdä työtään rauhassa.

Kesäkuussa Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jätti aloitteen rikoslain muuttamiseksi:

Ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta kovemmat rangaistukset (Suomen Uutiset 15.6.2018)

Aloitteessa esitetään, että ensihoitajiin kohdistetusta väkivallasta tuomittaisiin yhtä ankarasti kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. (SU)

Vantaan Sanomien artikkelissa ensihoitaja Mari Rantanen harmittelee, että vain 19 kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen.

*  *  *

7.8. Vantaan Sanomat

"On uhattu puukolla ja aseella, lyöty ja painittu" – K-U: Kansanedustajat eivät innostuneet suojaamaan ensihoitajia rikoslain muutoksella

Ensihoitajat kokevat vääryytenä, että rikoslaissa heihin kohdistuva uhka ei ole virkamiehen vastustamista, kuten palomiesten kohdalla.

Laki luo myös ristiriidan saman laitoksen ja henkilön osalta.

– Palomies muuttuu ambulanssissa siviiliksi, Reetta Rissanen sanoo.

Suomen Ensihoitoalan liitto ja Suomen Palomiesliitto ovat ajaneet rikoslain muuttamista ja kesäkuussa eduskunnassa on jätetty lakialoite, jossa rikoslakiin lisättäisiin säännös ensihoitotehtävää suorittavan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta.

– Vain 19 kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen, Mari Rantanen harmittelee.

Kaljakellunta on hieno, yhteisöllinen tapahtuma

VS 4.8.2018 Mielipide

Vantaalla ja Hesingissä vuosittainen Kaljakellunta-tapahtuma herättää aina paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Kuten yllä olevasta mielipidekirjoituksestani näkyy, minä olen puolesta.

Vanhana tikkurilalaisena ihmettelen, miksi me entiset nuoret jo paljon aikaisemmin keksitty lähteä kellumaan kumilautoilla alas Keravan- ja Vantaanjokea kohti Helsinkiä. Ideahan on suorastaan fantastinen!

Nuorisoa rätkitään aivan turhan tähden. Otetaan esimerkiksi vappu ja uusi vuosi. Kukaan ei valita, vaikka Ullanlinnanmäellä aikuiset roskaavat oikein urakalla. Roskat siistitään jälkikäteen mukisematta. Minusta Ullanlinnan tapahtumakin on hieno, olen osallistunut tapahtumaan kymmeniä vuosia.

Suomessa on loppujen lopuksi hyvin vähän yhteisöllisiä tapahtumia. Tavallaan olemme yhä metsäläisiä, nytkin kirjoitan tätä kirjoitusta metsän siimeksessä järven rannalla.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Eduskunnan ovet heiluvat

Hesari puuttui tänään todella tärkeään asiaan, ns. pyöröovi-ilmiöön, eturistiriitoja voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen (HS 1.8).

Kansanedustajat ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Kun kansanedustaja on valittu, hänen velvollisuutensa on toimia kansanedustajana seuraavat neljä vuotta.

Räikeimpiä äänestäjiensä pettureita ovat tietenkin puolueloikkarit. Puolueen vaihtaminen kesken kauden on moraalitonta.

Puolueesta toiseen loikanneiden ääriesimerkki on tuplaloikkari Kai Turunen, jonka tie vei yhden kauden aikana Perussuomalaisista Sinisten kautta Kokoomukseen! Kyllä siinä Savon äänestäjillä on ollut ihmettelemistä.

Yhtä moraalitonta on hypätä kesken kaiken yksityisen yrityksen palvelukseen. Hyvin ällöttäviä ovat olleet ns. sote-loikkaukset - ensin suunnitellaan sotea ja valinnanvapautta, ja sitten hypätään jonkun terveysfirman palvelukseen.

Törkein eduskuntaloikkari kautta aikain taitaa olla Jyri Häkämies. Hän oli Kataisen hollitupahallituksen elinkeinoministeri, kun hän hyppäsi suoraan kuormasta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimistusjohtajaksi. Häkämiehen hyppy EK:n palvelukseen herätti paljon keskustelua, oikeusoppineet pohtivat mm. sisäpiiritiedon ongelmallisuutta. Mietin tuolloin, onko Kokoomus sittenkin EK:n lobbaripuolue.

Hollitupahallitus oli Suomen historian ylivoimaisesti eriskummallisin hallitus. Pääministeri lähti, ja jopa kaksi puoluetta jätti hallituksen. Aloittavista ministereistä vain kaksi vei homman loppuun.

Keskustan Olavi Ala-Nissilän ehdotus, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen (HS 1.8), on mitä kannatettavin. 

Mielestäni kansanedustajien eettiset säännöt voisivat olla laajemmat samaan tapaan kuin lääkäreillä ja opettajilla on.

* * *

HS 1.8.

Kansanedustajan toimi vaihdetaan yhä useammin kesken kauden houkuttelevampiin hommiin – siirtyminen kaipaisi pelisääntöjä

Vaikka tätä vaalikautta eletään vielä ensi kevääseen asti, on eduskunnan jättänyt jo ennätys­määrä kansanedustajia. Kymmenen äänestäjiltään vuoden 2015 vaaleissa nelivuotisen mandaatin saanutta poliitikkoa on pyytänyt vapautusta toimestaan kesken kauden ja sen myös saanut.

Uusia haasteita on lähdetty hakemaan niin yrityksistä, järjestöistä kuin julkisista viroistakin. Lisäksi kolme kansanedustajaa istuu nyt europarlamentissa.

Muutoksia äänestäjille annettuihin ­alkuperäisiin lupauksiin toi myös perussuomalaisten hajoaminen seurauksineen, joista ääriesimerkki on kansanedustaja Kaj Turusen ”tuplaloikkaus” ­sinisten kautta kokoomukseen.

Eduskunta ei saisi olla hollitupa, jossa tullaan vain käymään, kritiikki kuului. Poliitikkojen ja keskeisten avustajien loikissa nähtiin ”korruptoitumisen kaava”.

Keskustan Olavi Ala-Nissilä ehdotti tuolloin, että eduskunta laatisi eettiset säännöt siitä, kuinka kansanedustajan tehtävästä voi siirtyä yksityisen yrityksen palvelukseen.

Myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin Greco on varoittanut Suomea niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä. Se tarkoittaa eturistiriitoja, joita voi syntyä, kun vaikuttajat siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisten firmojen palvelukseen.

Hyviä päätöksiä Vantaan Opetuslautakunnassa

Purettava Hämeenkylän koulun Variston opetuspiste

Puretun Hämeenkylän koulun tilalle suunnitellaan uutta uljasta Hämistä. 

Tänään Opetuslautakunnassa esiteltiin koulun hankesuunnitelma, joka hyväksyttiin liikuntatiloja lukuun ottamatta. Liikuntasalin kooksi esitettiin 600 neliömetriä, joka on aivan liian vähän.

Hämeenkylän koulu on iso yhtenäiskoulu, jossa on monta luokkaa ja paljon oppilaita. On selvää, että näin isossa koulussa liikkuu pari kolme ryhmää samaan aikaan. Silloin tarvitaan iso sali, joka voidaan jakaa kolmeen osaan. 

Kun Hämeenkylän koulun vieressä oleva homeinen Variston opetuspiste liikuntasaleineen puretaan, 600 neliömetrin sali ei varmasti riitä. Muutenkin Länsi-Vantaalla on huutava pula liikuntatiloista. Isoa salia tarvitaan lasten- ja nuorten liikuttamiseen.

Parasta olisi, että rakennetaan 1400 neliömetrin kunnon puulattialla varustettu sali. Vanhassa koulurakennuksessa oli kaksi kuntosalia, joten kuntosalit on rakennettava uuden liikuntasalin yhteyteen. Hämiksessä harrastetaan aktiivisesti välituntiliikuntaa.

Hämis ja alueen lapset ja nuoret ovat ansainneet kunnon liikuntasalin.

* * *

Opetuslautakunta hyväksyi Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman – liikuntatiloista erillinen selvitys

Opetuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.6. Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman lukuun ottamatta liikuntatiloja. Liikuntatiloista valmistellaan esitys elokuun lautakuntiin. 

Lautakunta päätti käyttää hankkeeseen sisältyvän option Variston opetuspisteestä, ja Variston nykyiset tilat korvaavat opetus- ja aputilat rakennetaan Hämeenkylän uudiskoulun yhteyteen. 

Muista suuremmista liikuntasalitiloista laaditaan erillinen selvitys tilakeskuksen ja sivistystoimen yhteistyönä vuoden 2019 aikana. Opetuslautakunnan käsittelyn jälkeen asia menee vielä teknisen lautakunnan päätettäväksi 12.6.2018.