Tikkurilaan osaamiskampuksen seminaarin anti ranskalaisten viivoin

Tikkurilan osaamiskampus rakentuu vaiheittain, ensimmäiset korttelit vuosien 2024-2028 aikana. Se rakennetaan Jokiniemeen Tikkurilan aseman toiselle puolen. Sijainti on Suomen parhaita pääradan varrella Kehäkolmosen vieressä, junamatka Vantaan lentokentälle kestää 7 minuuttia, ratikkapysäkki tulee viereen,

Osaamiskampus palvelee erityisesti opiskelijoita, työnhakijoita, työnantajia sekä yrityksiä. Kampus kokoaa yhteen esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden hoidon, elinkeinopalveluiden, vieraskielisten kotoutumisen ja neuvonnan palveluita.

Vantaalaisittain kampus on mitä kannatettavin hanke.

Tikkurilan osaamiskampus | Vantaa

Tein muistiinpanot:

Pekka Timonen

- haetaan uusi tapoja ja ratkaisuja

- osaamistason vajetta on paikattava

- Vantaalla on vähemmän ylimmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa Suomen kunnissa, merkittävästi vähemmän kuin esim. Espoossa

- ilman peruskoulun jälkeisten tutkintoja suorittaneiden määrä jää Vantaalla maan keskiarvon alapuolelle

- nuorisotyöttömyys on Vantaalla korkeampaa kuin pks-seudulla

- työn ja tiedon murros, digitalisaatio

- ammatteja syntyy ja katoaa

- työvoiman kohdanto-ongelma

- Vantaan avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin muulla Uudellamaalla

- avointen työpaikkojen kuukausittainen keskiarvo on 6900

- vieraskielisen väestön potentiaalin hyödyntäminen

- ratikka ja osaamiskampus tärkeimmät investoinnit

- paikalliset tarpeet, tunnistetut vahvuudet

- kampus paraatipaikalle: räätälöityjä koulutuspalveluja, työllisyyspalveluja, yritys- ja innovaatiotoimintaa 

- v. 2024 tonttien kilpailutus, ensimmäiset rakennukset valmistuvat v. 2027

Elina Hiltunen, teknologiafuturisti

- www.elinahiltunen.com

- Hiltunen on listattu maailman 50 huippufuturistin joukkoon Forbes-lehdessä v. 2020

- tulevaisuuden osaamistarpeet ja innovaatiopolitiikka

- innovaatioiden Vantaa

- sivistys on maanpuolustustaito, vrt. hybridisodat, disinformaatio

- kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, valistuneet arvaukset ovat erikseen

- tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus

- megatrendit ovat tärkeimpiä faktoja, isoja globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat jollain tavalla tulevaisuudessa, ennakoidaan ja otetaan huomioon suunnittelussa

- megatrendit: ilmastonmuutos, ekokriisi ja resurssien väheneminen, väestönkasvu, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, globalisaatio, vaurauden ja kulutuksen kasvu, eriarvoisuuden kasvu, digitalisaatio, teknologian kehitys

- Suomi on maailman kolmanneksi ikääntyvin maa

- megatrendit luovat ongelmia, tarpeita ja mahdollisuuksia yhteiskunnalle sekä organisaatioille

- megatrendien paloitteleminen auttaa hahmotuksessa

- Suomen innovaatiopolitiikka = nykyisyyden koulutuspolitiikka

- ekologisuus ja vihreän siirtymä

- työvoimapula Suomen riesa tulevaisuudessa

- jatkuva oppiminen ja koulutus, monikulttuurisuus, työhyvinvointi, ikäihmiset työelämään

- teknologia luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden ratkaisuun

- robotiikka, tekoäly, kvanttitietokoneet, terveysteknologia, synteettinen biologia

- tulevaisuuden työelämätaidot; tiedonhaku, yleissivistys, ryhmätyötiedot, medialukutaito, empatia, stressinhallinta ja stressin sietokyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, uuden oppiminen ja poisoppiminen, ympäristötaidot, kulttuuriymmärrys, teknologiaymmärrys, kyberturvaosaaminen, digitaidot, yrittäjyys ja itsensä johtaminen, esiintymis- ja viestintätaidot, joustavuus ja muutoskyvykkyys, ennakointitaidot

- tulevaisuus on verkostointityötä = nähdään ja tehdään yhdessä

Paavali Kukkonen, EK:n johtava asiantuntija

- yritysten kasvunäkymät

- geopoliittiset jännitteet ja suurvaltakamppailu

- autoritääriset valtiot haastavat demokratiat

- luvassa enemmän protektionismia

- vientirajoitukset ja yritystuet kasvussa

- Suomen näkökulmasta huolestuttavaa

- blokkiutuminen etenee

- Kiina haastaa Yhdysvallat, mitä jättilaisen sisällä tapahtuu?

- USA:n vaalit

- eristetty Venäjä

- EU:n kehitys ja rooli

- Suomen integroiduttuva USA:aan ja NATO:oon, vahvistettva EU:ta, syvennettävä pohjoismaisia suhteita

- Suomen vahvistettava yhteiskunnan resilienssiä

- julkisen talouden tervehdyttäminen

- maailmanpoliittinen epävarmuus haittaa 60 %:sti yritysten kasvua

Kirsi Heinivirta, JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

- koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen

- mistä saadaan tulevaisuuden työvoima?

- nuoret ensimmäistä tutkintoa suorittavat

- maahanmuutosta osaamista täydentämällä

- nykyinen työvoima: työlliset, työttömät ja eläkeläiset osaamista vahvistamalla ja uudistamalla

- pienemmät täydentävät joustavat mallit maahanmuuttaja-ammattilaisille

- jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy, koska nuoret eivät riitä

- aikuiskoulutustuki poistuu, aikuisten opinnot on sovitettava niin, että opinnot on mahdollista suorittaa myös työn ohessa

- tarvitaan nopeasti suuri määrä lyhyitä ja pieniä työn ohessa suoritettavia opintoja, jotka vastaavat työelämän haasteisiin, valmiita polkuja

- hallitusohjelma: tavoite 100 000 lisätyöllistä edellyttää myös työelämän ulkopuolista työvoimaa

- esteenä voi olla digiosaaminen, kielitaito

- kohderyhmät tunnistettava ja tavoitettava

- tarkasti räätälöidyt osaamispaketit

- rahoituksen kohdentaminen lyhyempiin koulutuksiin

- koulutuksen kohdentaminen erityisesti pelkän peruskoulun varassa oleville

Lopuksi oli paneelikeskustelu.

Seminaari oli mielestäni erittäin hyvin järjestetty. Alustajien esitykset olivat mielenkiintoisia.

Erityisesti minua miellytti yleissivistyksen korostaminen. Todettiin, että hyvä yleissivistys on jopa maanpuolustuksellinen asia.

Minua jäi vaivaamaan, kun kukaan ei ottanut esiin perusopetuksen ongelmia. Järjestelmä sakkaa pahasti, jos peruskoulu ei tuota jatko-opiskeluun kelpaavia nuoria riittävästi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. On tutkittu ja todettu, että peruskoulun päättövaiheessa noin kolmasosa pojista ei ymmärrä kunnolla lukemaansa.

Lisää pientaloja Vantaalle

Kiitos Vantaan Sanomat, että sain luvan käyttää kuvaanne.

Asun Vantaan Vapaalassa, monelle paikka on tuttu sen vanhalla nimellä Friherss eli tuttavallisesti Frisu. Vapaala sijaitsee aivan Myyrmäen vieressä kivassa taskussa.

Vapaalassa toimii hyvin aktiivinen omakotiyhdistys, joka julkaisee Kyläkuulumisia nimistä lehteä. Minua pyydettiin kirjoittamaan lehteen juttu, joka on yllä kuvana.

Vantaa on pientalojen suurkaupunki. Viime vuosina emme ole kaavoittaneet riittävästi pientaloalueita. On huomattu, että pientaloalueet vetävät Vantaalle hyviä veronmaksajia kuten Kartanonkoskelle ja Ylästöön on tullut.

Olen huolissani yksipuolisesta muuttovirrasta Vantaalle. Kotimaan muuttoliikenteessä Vantaa on ollut surkea, meiltä muuttaa pois enemmän ihmisiä kuin tänne tulee. Muuttovoitto koostuu ulkomailta tulleista ihmisistä.

Vantaa on nettomuuton luuseri

Klikkaa suuremmaksi.

Herätys vantaalaiset, tutkikaa alla olevaa Timo Aron kuvaa ajatuksella!

Kuntien välisessä nettomuutossa Vantaa on todellinen luuseri.

Naapurikaupunki Espooseen muutti miltei 2500 asukasta muualta Suomesta. Vantaan lukemaa listassa ei edes näy, varmaan alle 100.

Vantaalle muutto koostuu lähes täysin nettomaahanmuutosta, lähes 4200 asukasta.

Olisi mielenkiintoista nähdä pois muuttajien lukema Vantaalta muihin kuntiin. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että muualle on muuttanut noin 1000 vantaalaista.

Kaupungin pitää toden teolla alkaa etsiä ja kaavoittaa pientaloalueita, muuten hukka perii. Todellista vetovoimaa on kehitettävä.

Muutenkin Vantaan on alettava miettiä asukasmääränsä kasvua. Jatkuva lähes holtiton kasvu ei olla järkevä itseisarvo.

Kiitos Timo Aro jälleen kerran hienosta havainnollistamisesta. Luot vahvaa todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä

Hanabölen kentät ovat peltoja ja golfkenttää. (VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita. 

Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Lue kirjoitukseni: 

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki" (VS 3.6.2023)

* * *

Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.

Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)

Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.

Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.

Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?

Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.

Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.

Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.

Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.

Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".

Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.

Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.

Leena Lauren

eläkeläinen, Martinlaakso

* * *

Kirjoitin Leena Laurenin mielipidekirjoitukseen oman vastineeni.

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä – pientaloalueet sopisivat paremmin pelloille (VS 19.7.2023)

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen, kirjoittaja toteaa.

Eläkeläinen Leena Lauren kirjoitti Vantaan Sanomien mielipidesivulla (VS 8.7.), että Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hiekkaharjun aseman itäpuolisiin peltoihin. Hän kysyi, onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata.

Lue myös: Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

Lauren kysyi myös, pitäisikö kaikkialle rakentaa suuria kolosseja, joista tulee ghettoja.

Pellot eivät ole luontoa, vaan ihmisten muokkaamaa viljelysmaata. Vantaallakin peltoja riittää kaupungin reuna-alueilla Sotungissa ja Seutulassa, kun taas Hiekkaharjun pellot ovat suorastaan Vantaan ydinaluetta kaupungin keskustan Tikkurilan kupeessa.

Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen. Olemme joutuneet tiivistämään nykyisiä pientaloalueita ja kaavoittamaan omakotitaloja lähimetsiin, joka kerta asukkaiden vastustus on ollut suurta. Kohteina ovat olleet muun muassa Linnaisten ja Smedsin metsät, Lammaslammen länsiranta sekä Vallinojan lehdot.

Toisaalta keskelle perinteisiä pientaloalueita yritetään rakentaa isojakin kerrostaloja kuten Rekolaan tai Varistoon. Suunnitelmat on torpattava heti alkuunsa.

Kyselyjen mukaan lähimetsät ovat vantaalaisille äärimmäisen tärkeitä, lähimetsät on yksi meidän tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Metsistä haetaan luonnonrauhaa ja kauneutta, niissä ulkoillaan. Vantaan luonnonmukaisesti hoidetuissa metsissä on kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta.

Toisin kuin Lauren kirjoituksessaan antaa ymmärtää, en missään nimessä halua Vantaalle lisää kolossimaisia ghettoja pullollaan pikkuruisia kanakoppeja. Hyvin suunnitelluille kerrostaloalueille löytyy kyllä tilaa Kehäradan varrelta.

Valtaisa ongelma on, että emme saa houkuteltua Vantaalle hyviä veronmaksajia, vaan heitä pakenee meiltä naapurikuntiin. Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Ei ole parempaa paikkaa uudelle puutarhakaupunkimaiselle pientaloalueelle kuin Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot aina Hakkilaan asti ovat. Saavutettavuudessaan alue on Suomen paras: Tikkurila, Myyrmäki, Lentokenttä, kehä kolmonen ja Helsinki.

Vantaan onnistunein esimerkki hyvästä rakentamisesta on Kartanonkoski. Kun uusia alueita aletaan suunnitella, pitää olla kunnianhimoinen. Tavoitteena pitää olla vieläkin parempia alueita kuin Kartanonkoski on.

Jos Suomesta ei löydy riittävän hyviä suunnittelijoita, palkattakoon heitä vaikka sitten ulkomailta.

Kai-Ari Lundell

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki

Kai-Ari Lundell aikoo ehdottaa Hanabölen peltojen kaavoittamista asuntorakentamiseen. 

(VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olin ottanut kaupunginvaltuustossa puheeksi pientalorakentamisen ja hyvien veronmaksajien houkuttelemisen Vantaalle. Hyvien veronmaksajien suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Ehdotin, että Suomen paras rakentamaton maa, Hiekkaharjun asemalta itään viettävät pellot aina Hakkilaan asti, kaavoitettavaisiin Suomen houkuttelevammaksi pientaloalueeksi.

* * *

VS 3.6.2023

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

P-junasta näkyy melkein silmänkantamattomiin peltoa, kun juna laskeutuu kehärataa Leinelän suunnalta kohti Hiekkaharjua. Keravan kaupunkiradan itäpuolella golfarit lyövät palloa ja pyöräilijät ajavat peltoreittiä kohti Tikkurilaa.

Peltomaisema on havahduttanut Vapaalassa asuvan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundellin (ps.) pohtimaan, miksi ihmeessä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa ja Vantaan ”keskustassa” on peltoa.

– Se olisi aivan fantastinen paikka pientaloalueelle, Lundell hehkuttaa.

Entäs golfkenttä?

– Golfkenttä siirrettäisiin Hakkilaan. Radanvarteen tulisi korkeampaa rakennusta ja pientaloalueesta Kartanonkosken tyylinen. Valtaisa, vetovoimainen puutarhakaupunki imisi maksukykyisiä asukkaita ja hyviä veronmaksajia.

– Ja siellä vaadittaisiin laatua toisin kuin Myyrmäessä, Lundell kritisoi viitaten Myyrmäen keskustan uudistamiseen.

Lundell visioi myös, että Keravanjoen varteen, Karhunrannan matonpesupaikan luo tehtäisiin uimaranta. Paikalla uitiin Lundellin lapsuudessa.

Lundellin ehdotus pohjaa siihen, että rakennusmaata asunnoille etsitään ja tarvitaan koko ajan. Asukkaat murehtivat metsien häviämistä rakentamisen tieltä, ja monet toivovat, että kerrostalojen sijaan Vantaalle tulisi lisää pientaloja. Myös kaupungin tavoitteena on edistää pientalojen rakentamista.

– Nyt pientaloalueita varten nyrhitään metsää ja luontoa. Emme voi uhrata luontoa eikä Vantaa voi olla maatalouskaupunki.

Iso osa Lundellin rakentamiseen esittämästä maa-alueista, kuten Hiekkaharjun golfkentät Jokiniemessä, sijaitsee Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistuksessa.

– Ne voidaan ostaa tai vuokrata. Seurakunnat ovat siihen halukkaita.

Myös yksityisessä omistuksessa olevat pellot Lundell hankkisi kaupungin omistukseen. Peltojen ei hänen mielestään pidä olla Vantaan vetovoimatekijä.

Vantaan uudessa yleiskaavassa, joka tuli voimaan alkuvuodesta 2023, Hanabölen pellot säilyvät edelleen arvokkaana kulttuuriympäristönä. Alue ei ole arvokas vain vantaalaisille, vaan se on arvotettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

– Aina vedotaan yleiskaavaan. Se voidaan muuttaa, Lundell sanoo.

Lundellin mielestä Vantaalla on ”vaikka kuinka paljon kulttuurimaisemia”. Hän mainitsee esimerkkinä Sotungin ja Seutulan.

Lundell aikoo seuraavaksi nostaa ehdotuksensa esiin kaupunginvaltuustossa talousarvion lähetekeskustelussa kesäkuussa.

Hanabölen pelloille on ennenkin haluttu rakentaa. Vuosaaren satamaradan suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla yhtenä linjausvaihtoehtona oli rata peltojen poikki pääradalle. Silloin kulttuurimaiseman puolustajat voittivat ja rata rakennettiin tunneliin maan alle.

Vantaan kaupungin johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kertoo, että Hanabölen pellot olivat tarkastelussa myös uutta yleiskaavaa tehtäessä. Lisää asumista suunniteltiin luonnosvaiheessa Hiekkaharjun aseman ympäristöön ja siitä kohti Havukoskea. Alueelta olisi kävely- tai pyöräilymatka Hiekkaharjun asemalle yleiskaavan kantavan ajatuksen mukaisesti.

– Asuminen olisi ulottunut golfkentän päälle, ja asumiskäyttöön olisi voinut ottaa rakentamisen paineessa alueen Rekolanojaan saakka.

Golfkenttä olisi voinut säilyä, mutta sitä olisi siirretty. Näistä ideoista kuitenkin luovuttiin.

– Oli monia syitä palata vanhaan yleiskaavaan, Muukka sanoo.

Edelleen pidetään tärkeänä kulttuurimaiseman, kuten junasta avautuvan näkymän, säilymistä. Toisaalta raideliikenteen tärinä ja savimaapatja tekisivät rakentamisesta kallista.

– Pitäisi rakentaa paljon, että se olisi kannattavaa.

Kuin pisteenä i:n päälle myös asukkaat vastustivat alustavaa suunnitelmaa.

– Kun luonnos oli nähtävillä, siihen tuli aivan valtavasti palautetta, että golfkentälle ei saa rakentaa, Muukka kertoo.

Uuden yleiskaavan mukaan Hanabölen pellot säilyvät pääosin maatalousalueena sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat neuvotelleet alueen eteläosan kaavoituksesta, jossa Hiekkaharjun aseman pohjoispuolelle ja Vehnäpolun itäpuolelle olisi mahdollisuus asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavatyön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

Suomi-ratahanke sulaa hulluutta

Vantaan Sanomat 8.2.2023 - klikkaa suuremmaksi

Kirjoitimme Tuukan kanssa mielipidekirjoituksen Suomen ratahankkeista, joista järjettömin on Suomi-rata.

Suomi-radan Lentorata-osuus kulkisi Helsingistä maan alla Lentoasemalle ilman välipysäkkejä, vaikka rinnalla kulkee toimiva Kehärata- Muutamille tamperelaisille lentomatkustajille ei kannata ylettömän kallista uutta rataa rakentaa, vaan kunnostaa päärata.

Lisää vantaalaisia kansanedustajia

Vantaan Sanomat 21.1.2023

Mielipide | Vantaalaisen kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa vantaalaista

Mitä enemmän meillä on yli puoluerajojen vantaalaisittain yhteen hiileen puhaltavia kansanedustajia, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa vantaalaisittain tärkeisiin asioihin myös valtakunnan tasolla, muistuttaa kirjoittaja.

Suhteessa kaupungin asukaslukuun vantaalaisia kansanedustajia on liian vähän. Suurimmalla puolueella Kokoomuksella on vain yksi kansanedustaja, samoin Perussuomalaisilla ja Vasemmistoliitolla. Viime eduskuntavaaleissa Sosialidemokraatit onnistuivat hyvin saaden kolme kansanedustajaa.

Yhteensä vantaalaisia kansanedustajia on vain kuusi. Vertailun vuoksi on todettava, että asukasluvultaan hieman Vantaata suurempi naapurimme Espoo sai viime vaaleissa läpi 12 kansanedustajaa.

Kaikki ymmärtävät, että Vantaalla on erityisongelmia. Esimerkiksi segregaatioalueiden koulujen rahoitus ei ole riittävä. Kouluissa on paljon vieraskielisiä oppilaita, joiden tuki ei ole riittävällä tasolla. Alueiden koulujen perusopetusryhmien koko olisi painettava maksimissa kuuteentoista oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa yksittäisten oppilaiden opettamiseen. Poppakonsteja ei ole. Rahaa ei tietenkään saa ottaa muilta kouluilta pois.

Kun valtio on toimillaan tuonut Vantaalle paljon vieraskielisiä ihmisiä, valtion on myös tuettava kaupunkia vahvemmin segregaation ehkäisemiseksi. Ylivoimaisesti paras tapa on tukea vantaalaisia kouluja, joissa tehdään vahvaa integraation perustyötä eli opetetaan vieraskielisiä lapsia ja samalla sopeutetaan heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Perussuomalaiset yritti budjettineuvotteluissa saada rahaa segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamiseksi kuuteentoista oppilaaseen. Kaikki poliittiset ryhmät ymmärsivät tarpeen, mutta samalla selvää oli, että kahdeksan miljoonan euron etsiminen kaupungin budjetista oli mahdotonta.

Valtio ei saa jättää Vantaata yksin.

Mitä enemmän meillä on yli puoluerajojen vantaalaisittain yhteen hiileen puhaltavia kansanedustajia, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa vantaalaisittain tärkeisiin asioihin myös valtakunnan tasolla.

Harras toive on, että vantaalaiset äänestäjät lähtisivät sankoin joukoin uurnille kevään eduskuntavaaleissa ja äänestäisivät omia ehdokkaitaan kuten muidenkin kuntien äänestäjät tekevät.

Voidaan ajatella, että oman kaupungin ehdokkaan äänestäminen on kotiseuturakkautta.

Kai-Ari Lundell (ps.)

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Vantaan myönteisen erityiskohtelun ohjelmasta

Vantaan Sanomat 23.11.2022

Vantaan Perussuomalaisten kannanotto kaupungin myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan löytyy päivän Vantaan Sanomista.

Juttua varten minua haastateltiin puhelimitse.

Mielestämme on pelattu napeilla ja osin kohteisiin, joiden tehoa ei ole mitattu tai edes pystytä mittamaan. Perussuomalaiset panostaisivat kunnolla segregaatioalueiden kouluihin luokkakokoa alentamalla. Koulutuksen teho on mitattavissa.

#segregaatio #perussuomalaiset #Vantaa

Luhtitien jatke on parhautta

 

Luhtitien jatke uusine bussilinjoineen on parasta Lounais-Vantaalla pitkään aikaan.

Kirjoitukseni Vantaan Sanomat Mielipide 12.11.2022

Budjettipuheeni kaupunginvaltuustossa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Kiitän valtuustoryhmien puheenjohtajia komeista puheistanne, joissa korostitte koulutusta ja kouluruokaa ja niiden merkitystä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehityksessä. En muista, että täällä olisi koskaan pidetty näin hienoja koulutuspuheita.

Ryhmämme puheenjohtaja Kärki omassa puheessaan jo totesi, että hän on tyytyväinen, että saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen, jossa todetaan ykskantaan, että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin.

Ruotsista ei mallia kannata ottaa, eikä napeilla kannata pelata.

Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että valtion on tultava mukaan segregaation ehkäisytalkoisiin. Vantaata ja pääkaupunkiseutua ei saa jättää yksin.

Opetusministeri Li Andersson julkisuudessa ehtikin jo vaatimaan ensi hallituskaudelle kahta sataa miljoonaa euroa lisää rahaa koulujen inkluusion ongelmien eli oppimisen tukeen liittyvien ongelmien ratkomiseen. Ajatus on kannatettava, mutta tosin on todettava, että itse Andersson ei välttämättä istu seuraavassa hallituksessa.

Budjettineuvotteluissa esitimme, että segregaatioalueiden peruskoulujen luokkien luokkakoko pienennettäisiin kuuteentoista oppilaaseen.

Silloin luokan- ja aineenopettajilla olisi enemmän aikaa opettaa per oppilas. Kiusaamistakin esiintyisi todennäköisesti vähemmän. Opettajat eivät väsyisi kuten nyt liian moni opettaja väsyy.

Esityksen kustannusvaikutus olisi ollut kahdeksan miljoonaa euroa. Tiesimme, että ehdotuksemme ei menisi läpi sellaisenaan sen hintalapun takia, mutta esitys oli tarkoitettu pelinavaukseksi.

Olemme iloisia, että kumminkin me kaikki yhdessä saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen kohtaan Perusopetuksen palvelualueen keskeiset tavoitteet.

Lisäys kuuluu näin:

Toimiala valmistelee selvityksen nykyisestä myönteisen erityiskohtelun ohjelman mukaisesta ja muusta positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesta rahoituksesta koulutukseen. Selvityksen pohjalta jatketaan keskustelua sekä laaditaan tulevaisuuden linjauksia segregaatiokehityksen estämiseksi ja koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi.

Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Hyvät koulut ovat mitä parhainta veto- ja pitovoimaa.

Kiitos.

Vantaan budjetti - miljoona henkilöstölle, kaksi kouluille

Vantaan budjettineuvottelut saatiin päätökseen. Nytkin neuvotteluprosessi oli pitkä ja raskas. 

Ensin ryhmät esittivät kysymyksensä toimialoille. Sitten ryhmät toivat ensin omat esityksensä, joita muut ryhmät myöhemmin kommentoivat. Lopuksi neuvottelijat istuivat valtuustosaliin aamu yhdeksästä lähes puoleen yöhön, ja neuvottelutulos saatiin aikaiseksi.

Perussuomalaisten neuvottelijat olivat valtuustoryhmän pj Niilo ja kaupunginhallitusryhmän pj Kai-Ari Lundell. Lisäksi mukana oli kaupunginhallituksen 2. vpj Mika Niikko.

Lopputulos oli maltillinen ja sellainen, että kaikki ryhmät saivat esitykseen jotakin.

Lopullisesti valtuusto hyväksyy budjettiesityksen.

Vantaan Sanomat haastatteli valtuustoryhmien edustajia. Kannattaa lukea koko artikkeli klikkaamalla alla olevaa linkkiä. 

* * *

5.11.2022 Vantaan Sanomat

Näin rahaa jaetaan Vantaalla ensi vuonna: Miljoona henkilöstölle, kaksi miljoonaa kouluille – "Jos kaikki lisäykset toteutettaisiin, kaupunki menisi konkkaan"

Perussuomalaiset ovat monta vuotta pyrkineet saamaan segregaatiolausuman budjettiin. Nyt siinä onnistuttiin. Lausumalla luvataan, että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin. Mallia katsotaan myös muista maista.

Kai-Ari Lundell (ps.) lisää perussuomalaisten ehdottaneen lisäksi luokkakoon rajaamista 16 oppilaaseen segregaatioalueiden kouluissa. Hinnaksi olisi tullut kahdeksan miljoonaa euroa. Perussuomalaisten mielestä osan summasta olisi voinut kattaa myönteisen erityiskohtelun ohjelman rahoista. Ehdotus ei mennyt suoraan läpi, mutta Lundell toivoo siihen vielä palattavan.

Myöskään kaikkia määrärahalisäyksiä ei hyväksytty.

– Jos kaikki puolueiden toivomat eurolisäykset toteutettaisiin, kaupunki menisi konkkaan, Lundell (ps.) tiivistää.

Olen ehdolla seurakuntavaaleissa

Olen Hämeenkylän seurakuntaneuvoston sekä Vantaan seurakuntien yleisen kirkkovaltuuston jäsen.

Ennakkoäänestys järjestetään 8.-12.11.2022. Varsinainen äänestyspäivä on 20.11.2022.

Lue Kirkko ja kaupunki -lehden artikkeli, jossa olen mukana.

5.4.2022 Kirkko ja kaupunki

Vantaan kirkkovaltuustossa on mukana monen puolueen aktiiveja – kirkkopoliittiset erot näkyvät arvokysymyksissä

Kirkkojen korjauksista päätettäessä puolustetaan usein omaa seurakuntaa.

Kai-Ari Lundell edustaa perussuomalaisia niin kaupunginvaltuustossa kuin aluevaltuustossa. Vaikka hän pohti myös Hämeenkylän huomen -ryhmää, hänen valintansa oli Kokoava seurakunta, jossa on kokoomuslaisia ja perussuomalaisia.

– Siihen vaikuttivat minulle keskeiset, perinteiset arvot: koti, uskonto ja isänmaa.

Seurakuntaneuvostossa ryhmäeroilla ei Lundellin mukaan ole niin suurta merkitystä. Asioihin haetaan yhdessä ratkaisuja kuten partiossa. Kirkkovaltuustossa toimitaan sen sijaan enemmän kuin politiikassa.

Ratkaistavat asiat liittyvät usein hänen mukaansa tavalla tai toisella suuriin trendeihin, joilla on vaikutusta kirkon jäsenmäärään ja talouteen. Näitä trendejä ovat esimerkiksi ihmisten yhä yksilöllisemmät ratkaisut ja maahanmuutto. Kiinteistöihin vaikuttavat sisäilmaongelmat.

– Kirkkovaltuustossa on selkeä jako vasemmistoon ja oikeistoon. Vaikka joukossa on poliittisesti sitoutumattomia, jutellessa selviää, että moni kuuluu johonkin puolueeseen. Liberaali–konservatiivijaossa kuulun konservatiiveihin, eli minulle tärkeää on säilyttää nykyisiä arvoja ja rakenteita, Lundell sanoo. 

Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua

Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne | Paikalliset | Vantaan Sanomat

PS-valtuustoryhmän kirjoitus Vantaan Sanomissa 26.10.2022

Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua – ”Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä…”

Kirjoittajat eivät pidä Vantaan kasvuvauhtia kestävänä.

Vihreiden Timo Huhta ja Sirpa Kauppinen kirjoittivat Vantaan Sanomissa, että edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Perussuomalaiset keskittyivät lähinnä esittämään rajoituksia Vantaan asukasmäärän kasvulle.

Lue myös: Mielipide | Perustelut pinta-alasääntelyn torppaamiselle ontuivat pahasti

Vantaan kasvu on ollut hurjaa. Väestönkasvu on ollut useana vuonna 2,5 prosentin tuntumassa. Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä. Asukkaat eivät pidä Myyrmäen ja Tikkurilan uusia, isoja ja ahtaita kerrostaloalueita viihtyisinä. Asemanseuduilla koetaan turvattomuutta.

Kuntatutkija Timo Aro totesi (VS 8.9.), että suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti.

Poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.

Lue myös: Vantaan väkiluku kasvaa ja asiantuntijan mielestä se ei ole pelkästään hyvä asia – ”Espoo ja Vantaa muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan”

Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Muista kunnista vuosina 2015–2021 Vantaalle muuttaneista peräti 95 prosenttia on vieraskielisiä. Toisaalta poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.

Tammi-elokuussa Kelan vantaalaisille myöntämästä työttömyystuesta 48 prosenttia meni vieraskielisille. Perustoimeentulosta 37 prosenttia meni vieraskielisille. (VS 23.9).

Perussuomalaiset on johdonmukaistesti halunnut, että kaupunki pitää hyvää huolta nykyisistä pientaloalueistaan, ja että uusia vetovoimaisia pientaloalueita on rakennettava lisää. Asuinalueiden liepeillä olevia viheralueita ei saa nyrhiä enää yhtään.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pian Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Vantaan on nyt kaikin voimin keskityttävä koulujen kehittämiseen.

Segregaatioalueiden koulujen luokkakokoa on pienennettävä, jotta opettajilla on kunnolla aikaa vieraskielisten lasten opettamiseen. Yhteiskuntaan sopeutumisessa tärkeintä on vahva suomen kielen taito.

Tulevissa budjettineuvotteluissa olemme esittämässä merkittävää euromäärän lisäystä kouluruuan tason nostamiseksi. Maittava ja maksuton kouluruoka on yksi tasa-arvon kulmakivistä.

Niilo Kärki (ps.)

Valtuustoryhmän pj

Kai-Ari Lundell (ps.)

Valtuustoryhmän vpj

Perussuomalaisten kivikova kannatuspohja 14 prosenttia

Heinäkuu HS 16.7.2022 - napauta suuremmaksi.

Ei ole kuin muutama vuosi, kun Perussuomalaisten kivikovana kannatuspohjana pidettiin kahdeksaa prosenttia. Puolue on onnistunut siitä huolimatta tekemään hyvän tuloksen kolmissa edellisissä eduskuntavaaleissa, mikä on vaatinut sekä ehdokkailta ja kentältä kovaa työtä. 

Viime eduskuntavaaleissa kannatuspohja oli parhaimmillaan viikko varsinaisen vaalipäivän jälkeen. Puolueen loppukiri oli hurja, mutta aika loppui kesken.

Näyttää siltä, että juuri eduskuntavaalit on meidän vaalit. Eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten teemat purevat paremmin kuin muissa vaaleissa. Saamme ihmiset vaaliuurnille.

Nyt lähdemme liikkeelle huippulukemista kolmossijalta, matkaa kakkoseen ja ykköseen ei ole paljoa. Todennäköisesti kolmen kärki tulee tasoittumaan huomattavasti.

Keskusta ei tule saamaan aluevaalien tapaista veret seisauttavaa tulosta. Vihreät totuttuun tapaansa kyykkää jälleen kerran.

Vaalit ovat poliitikon parasta aikaa, vaikka tällä kertaa jätän eduskuntavaalikekkerit väliin. En lähde ehdolle, vaan annan nuorille Vantaan Perussuomalaisten ehdokkaille tilaa. Toimin kylläkin Vantaan vaalipäällikkönä.

Tähän mennessä on nimetty kuusi vantaalaista ehdokasta:

Tanja Aidanjuuri

Janne Hartikainen

Jeppe Isberg

Suvi Karhu

Pasi Liukkonen

Juha Suoniemi

Kansanedustaja Mika Niikko ei ole vielä ilmoittaunut ehdolle. Vantaan Perussuomalaisten tavoite on saada kahdesta kolmeen ehdokasta läpi.

Keskustelua Vantista

18.6.2022 Vantaan Sanomat

6.7.2022 Vantaan Sanomat

Klikkaa kuvia suuremmaksi.

Vantaan kaupungin inhouse-yhtiö Vantin palveluista käydään tiukkaa keskustelua sekä Vantaan Konsernijaostossa että Vantaan Sanomien Mielipiteessä.

Perussuomalaisten linja on, että ruokapalvelut ja kiinteistönhoito säilytetään edelleen Vantissa, mutta puhtauspalveluiden kilpailutusta kannattaa kokeilla. Jo nyt neljäsosa puhtauspalveluista on kilpailutettu.

Perussuomalaisten ajatus on, että esim. puolet puhtauspalveluista säilyy Vantissa ja loput kilpailutetaan. Tietyn ajanjakson jälkeen vertaillaan tulosta ja sen jälkeen tehdään päätös.

Tarvitsemme selkeää tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Aluevaltuuston aloituksesta

Ryhmän kuva vasemmalta: Tanja Aidanjuuri, Janne Hartikainen, Suvi Karhu, Teemu Purojärvi, Tuukka Saimen, Erika Veltheim, Kai-Ari Lundell, Mika Niikko. Kuvasta puuttuu sihteeri Aapo Happonen.

Otimme yhteiskuvan aluevaltuuston kokouksen yhteydessä Vantaan kaupungintalolla.

Ryhmän järjestäytymiskokouksessa päätimme, että ryhmän puheenjohtajana toimii Suvi Karhu. Aluehallitukseen valittiin Tanja Aidanjuuri ja Teemu Purojärvi. 

Saimme hienosti jaettua tehtäviä, roolitimme aluevaltuustossa tehtävät eri henkilöille kuin kaupunginvaltuustossa. Esim. eri henkilöt ovat jäseninä aluehallituksessa ja kaupunginhallituksessa, mikä on työnjaon kannalta järkevää, kun työt eivät kasaudu liikaa samoille henkilöille eikä liikakuormitusta pitäisi syntyä kenellekään.

Olen pettynyt hyvinvointialueen toiminnan aloitukseen. Ennen pärjättiin yhdellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla ja yhdellä sen alaisella jaostolla. Nyt on peräti viisi lautakuntaa ja kuusi jaostoa, vaikka hyvinvointialueen tehtävät ovat lähes samat kuin kaupungilla oli. 

Minut nimitettiin lähidemokratia- ja osallisuuslautakuntaan. Äkkiseltään tuntuu oudolta, miksi ko. lautakunta nimitettiin juuri hyvinvointialueelle, mutta tarvetta on, sillä aluevaalien Vantaa-Keravan äänestysprosentti oli maan heikoin, ällistyttävä 39,2.

Vaikka aluevaltuuston kokoonpano on erilainen kuin kaupunginvaltuuston, enemmistö aluevaltuustoista on naisia ja joukossa on uusia kasvoja Keravalta, muuten kokoukset sujuvat tuttuun malliin. 

Istun samassa pulpetissakin kuin kaupunginvaltuuston kokouksissa.

Suomen suurin puolue?

Olen leikitellyt ajatuksissani fuusiolla jo pitkään, mutta asiaa voisi vakavasti pohtiakin. Hyvin monissa asioissa on äänestetty yhtä jalkaa sekä eduskunnassa että mm. Vantaan kaupunginvaltuustossa, jossa olen valtuutettuna.

Nyt voima hajaantuu osiin. 

Keskustaoikeistolaisia puolueita on liikaa, Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.

Fuusio selkeyttäisi kenttää. 

Olisi kaksi isoa keskustaoikeistolaista puoluetta, ja agraaripuolue Keskusta hiipuisi pikkuhiljaa pois tai sitten se yhdistyy jompaankumpaan isompaan keskustaoikeistolaiseen puolueeseen.

Suomessa on nyt niin monta puoluetta, että johan siinä äänestäjätkin hämmentyvät.

#puolueet #politiikka #perussuomalaiset #kristillisdemokraatit #liikenyt

Lisää pientaloja Vantaalle

2.2.2022 Mielipide Vantaan Sanomassa, klikkaa suuremmaksi.

Äänten keskittämistä ja VaKea

Pohjanmaalla asuva ystäväni soitti minulle viikolla. Hän onnitteli pääsystäni aluevaltuustoon. Keskustelimme aluevaalien tuloksesta ja äänestysprosentista.

Hän kertoi, että ympäri maakuntaa pienissä kunnissa keskistettiin ääniä keskustalaisille ehdokkaille. Sunnuntai-Hesarissa käsiteltiin äänestämisen keskittämistä myös. Liitin oheen artikkelin mielenkiintoisimman osan.

* * *

HS 30.1.

Aluevaaleista tuli pienkuntavaalit – ja siksi someräyhä Mikko Kärnä jäi rannalle

Pienissä kunnissa keskitettiin ääniä oikein urakalla. Timo Peisa sai peräti 75 prosenttia Ranuan äänistä.

Viime sunnuntain vaaleissa näille isommille alueille äänestettiin aluevaltuustot. Kiinnostava piirre vaalissa oli kuitenkin se, että vaikka kyse oli leveämmistä hartioista, käytännössä kyseessä oli mitä suurimmassa määrin kuntavaali.

Tai oikeastaan pienkuntavaali. Ääniä keskitettiin nimittäin etenkin pienissä kunnissa oikein urakalla.

Aluevaalien muuttumisesta pienkuntavaaleiksi voi syyttää keskustaa. Puolueen keskeisin vaalilupaus oli nimittäin se, että jokaisessa kunnassa pitää säilyä sote-asema.

Keskustan lupaus oli siinä mielessä hassu, että se kytki asian tiiviisti kuntarajoihin.

Lähipalvelut ovat ihmisille tärkeitä. Mutta kuntarajoja olennaisempaa lienee kuitenkin se, että palvelut säilyvät mahdollisimman lähellä.

Toisaalta asiasta taitaa olla turha liikaa syyttää keskustaa, sillä todennäköisesti pienten kuntien äänestäjät olisivat keskittäneet äänensä joka tapauksessa. Sen verran suuri on monella alueella huoli palveluiden kaikkoamisesta kauemmaksi.

Näissä vaaleissa ehdokkaan asuinpaikka taisikin olla monelle äänestäjälle kaikkein tärkein valintakriteeri.

* * *

Keskustalle aluevaalit oli elämän ja kuoleman kysymys. Se halusi betonoida maakuntavallan ja se onnistui siinä hyvin.

Toisin kuin muille puolueille Keskustalle äänten keskittäminen on arkikauraa. Tupaillat maaseudulla ovat aina olleet puolueelle toimiva ratkaisu. Tupaillat ovat suora jatkumo kinkeripiireille, joita on järjestetty maaseudulla iät ja ajat.

On selvää, että artikkelissa esimerkkinä käytetty Ranuan Timo Peisa, joka sai kunnan äänistä huimat 75 prosenttia, ei voinut saada ääniä muulla tavalla kuin keskittämällä.

Onnittelut Keskustalle onnistuneesta keskittämistaktiikasta.

Olin ehdolla ja pääsin läpi Vantaa-Kerava -alueelta. Vantaalla keskittäminen oli mahdotonta, koska puolueita ja ehdokkaita oli kuin vikkilässä kissoja. Äänestäjillä oli varaa valita.

Alueen toinen kaupunki on pieni ja kasvava Korson kokoinen Kerava, jonka asukasluku lähenee neljääkymmentätuhatta. Kerava onnistui vaaleissa erittäin hyvin, äänestysprosentti oli 46,8, kun taas Vantaalla se oli maan matalin 38. Keravalta ehdokkaita meni läpi yhdeksän.

Tunnetuin Keravan läpimenneistä ehdokkaista on Keskustan Timo Laaninen, joka on todellinen politiikan konkari. Hän toimi puoluesihteerinä vuosina 2010-2016.

* * *

Vantaan Sanomat 23.1.

Keravalaiset vantaalaisia huomattavasti ahkerammin uurnilla – keskustan Timo Laaninen näkee tässä lähtevän vahvan viestin hyvinvointialueelle Keravan oman terveysaseman puolesta

– Onneksi ei niin paha kuin mitä pahimmillaan ennustettiin. Pieniähän äänestysluvut ovat, mutta olen iloinen että Keravalla käytiin kohtuullisen ahkerasti äänestämässä.

Keravalaisten äänestysinnon nousuun vaikutti huoli omasta hyvin toimivasta terveysasemasta.

– Vaaliteltoilla lähestulkoon ainoa keskustelunaihe oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan. Tässä lähti nyt vahva viesti hyvinvointialueelle. Olen varma, että kykenemme tekemään siitä vahvan pohjoisen alueen keskuksen.

* * *

Laanisen sanoma, että lähestulkoon ainoa keskustelunaihe teltoilla oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan on hyvin mielenkiintoinen.

Yksikään vantaalainen puolue tai virkamies ei ole ehdottanut, että Keravan terveysasema lopetettaisiin. Kyllä Keravalla olisi pitänyt olla muitakin vaaliteemoja kuin hypoteettinen terveysaseman lopettaminen.

Keravalla asuu lähes 40 000 ihmistä. Keravan terveysaseman lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Junallako sairaat ihmiset pitäisi rahdata Korsoon tai Tikkurilaan?

Vantaalaisissa vaalikeskusteluissa ylivoimainen ykköspuheenaihe oli palvelujen sujuvoittaminen. Lääkärin pakeille on päästävä paljon nopeammin kuin nyt.

Jos kaikki puolueet haluavat sujuvoittaa palveluita, silloin palveluja on sujuvoitettava. nyt on näytön paikka.

Keravan terveysasema tulee säilymään. Vantaan suuralueiden terveysasemat tulevat säilymään. Uusille suuralueille Kivistö ja Aviapolis tullaan rakentamaan kunnon terkkarit.

Tikkurilan vanha terkkari puretaan jossain vaiheessa. VaKe-alueen suurin ponnistus tulee olemaan ison Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentaminen vuosikymmenen lopulla.

Tänään on ryhmäni järjestäytymiskokous piirin puheenjohtajan johdolla. Siitä se osaltamme lähtee.