Vantaan koulujen hätkähdyttävät rikosluvut

HS 2.12.2024

Tiettyjen kaupunkien koulut ovat väkivaltaisimpia

Oppilaitoksissa rikollisuutta yleisesti esiintyy eniten pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Vähiten kirjauksia on raportoitu maakuntakeskuksissa sekä ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kunnissa.

Tutkimuksen mukaan erot ovat merkittävät tilastollisesti.

Suomen suurimmista kaupungeista Vantaalla rikoksia tehdään kouluissa eniten. Vähiten puolestaan Joensuussa.

Kouluissa tapahtuva väkivalta on rikollista toimintaa, ei koulukiusaamista, paljastaa tuore tutkimus Vahingontekoja ja väkivaltaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä eli kiusaajien toimintaan viitataan rikosnimikkeillä kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, vahingonteko, vainoaminen tai seksuaalinen ahdistelu.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut asenne- ja koulutusmuutos ja on tietoisesti tehty töitä sen eteen”, oikeustieteen tohtori, dosentti ja tutkimuksen yksi tekijöistä Henri Rikander sanoo.

* * *

Koulukiusaamista ja -väkivaltaa on ollut aina, rikoksiakin kouluissa on tehty aina. Hyvä, että väkivalta kouluissakin luokitellaan väkivallaksi, ei koulukiusaamiseksi tai poikien väliseksi nahisteluksi. 

Kotikaupunkini Vantaan kouluissa tapahtuneiden rikosten määrä hätkähdyttää. Vantaa on määrillä mitattuna Suomen ykkönen. Mitä on tapahtunut?

Muiden kaupunkien käytäntöjä en tiedä, mutta yksi syy Vantaan kärkipaikkaan voi olla, että Vantaalla niitä rikosilmoituksia koulun toimesta oikeasti tehdään. Enää ei väkivaltaa tai muita rikoksia kuitata pelkällä jälki-istunnolla. Rikosilmoitus voi pysäyttää lapsen tai nuoren miettimään, mitä tuli tehtyä. Kotiin rikosilmoitus on selvä signaali, että kotonakin on mietittävä, mitä tehdään.

Opettajia on kehotettu myös merkkaamaan ja yksilöimään kaikki häiriköinnit, kiusaamiset ja tappelut Wilmaan. Tietyissä levottomissa luokissa homma on opettajille melkoinen, koska kirjanpitoon voi mennä hirmuisesti aikaa. Usein on vielä soitettava kotiin ja pyydettävä vanhemmat kouluun keskustelemaan.

Opettajan päätehtävä on opettaminen. Kun aika menee järjestyksenpitoon ja kaiken maailman asioiden setvittelyyn, opettaja voi turhautua tai väsähtää. Oppimistulokset ovat muutenkin laskusuunnassa.

En ole nähnyt Vantaan koulukohtaisia rikostilastoja. Varmaa on, että rikokset eivät jakaudu tasaisesti eri koulujen kesken. Viime vuosina opetin paljon isossa yhtenäiskoulussa. En nähnyt koko aikana yhtään tappelua. Luokissa ei häiriköity.

Vantaalla on satsattu peruskouluun paljon. Oppimisongelmiin on pureuduttu mm. seuraavasti:

- vuosiviikkotuntilisäyksillä (alkuopetuksen äidinkieli 1 vvt ja matematiikka 1 vvt)

- lisäämällä erityisopettajia luokille 1–2 ja 7–9 

- kota-rahoituksella (valtion ja kaupungin oma rahoitus) 

- laajalla koulutustarjonnalla ja keskitetyllä tuella (mm. tutorit, hankkeiden resurssiopettajat)

- kolmiportaisen tuen mallin jalkauttamisella

Varsinkin kota-rahoitus eli erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin on ollut merkittävä. Esim. Vantaan esi- ja perusopetus sai lukuvuodeksi 2022–23 tasa-arvorahaa 6 281. 041 euroa. Raha vastasi perusopetuksessa noin 127 opettajan ja 179 avustajan palkkaa.

Kota-rahoitus on tullut tarpeeseen, sillä Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki. Vantaalaisista vieraskielisiä on n. 30 %. Joissakin vantaalaisissa kouluissa vieraskielisten lasten osuus on 70-80 %.

Nyt kehitetään myös turvallisuuden kehittämistä: ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää yhdessä hyvinvointialueen, poliisin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa.  

Kaikkiin 7.–9.-luokkien opetusta antaviin kouluihin (19) palkataan kouluvalmentajat. 

Kun aloitin opettajat työt v. 1980, keskityttiin paljon yhteisöllisyyteen. Jossain vaiheessa heiluri hyppäsi miltei yltiöyksilöllisyyteen. 

Yhteisöllisyys tarkoittaa, että oppilas kokee osallisuutta kouluyhteisössä. On tärkeää, että jokainen oppilas tulee kohdatuksi. Ruokaillessa tai vaikkapa käsityötunneilla opettaja voi istua oppilaan vieressä ja kuunnella.

Koulujen luokkakokoa pitäisi pienentää. Silloin opettajilla olisi enemmän aikaan opettaa per oppilas. Kun oppilaita ei ole liikaa, oppilaantuntemus lisääntyy. 

Vantaalla keskimääräinen luokkakoko on 20,5, joka tuntuu pieneltä verrattuna entisaikojen 42 oppilaiden luokkiin. Nyt luokissa on paljon erityisen tuen oppilaita ja paljon vieraskielisiä lapsia, jotka vaativat paljon henkilökohtaista tukea.

Luokkakoon pienentäminen kerralla on mahdotonta, koska hintalappu on liian korkea. Olisi hyvä aloittaa luokkakoon pienentäminen vaikka niistä segregaatiokouluista, joissa oppimisongelmat ovat suurimpia. Edettäisiin vaikka koulu kerrallaan.

Päivän selvää on, että kouluissa suoritettu väkivalta on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jota koulu ei yksin pysty ratkomaan. 

Suuri ratikkahuijaus

Innostuin kirjoittamaan Mielipiteen Vantaan Sanomiin Vantaan entisen kaupunginjohtajan Juhani Paajasen innoittamana. Paajasen näkemys esim. ratikan kustannuksista on tasan sama kuin Vantaan Perussuomalaisen valtuustoryhmän.

* * *

Vantaan Sanomat 27.11.2024

Mielipide | Vantaan ratikka tuntuu yhdeltä suurelta huijaukselta

Kirjoittajan mukaan luvut Vantaan ratikan takana eivät pidä paikkaansa.

Vantaan entinen kaupunginjohtaja Juhani Paajanen jyrähti ratikasta Vantaan Sanomissa (VS 21.11.): "Ei Vantaan ratikkareittiä tehdä mainituilla sadoilla miljoonilla euroilla. Kustannukset nousevat toiselle miljardille".

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on ollut johdonmukaisesti samaa mieltä.

Nyt jyrähdän minäkin. Meitä on huijattu alusta alkaen.

Meille väitettiin, että ratikan käyttäjiä tulee olemaan 80 000 päivässä. Nyt puhutaan enää 31 000 matkustajasta per päivä.

Meille sanottiin, että ratikka maksaa 400 miljoonaa euroa. Nyt puhutaan, että se maksaa 600 miljoonaa euroa. Paajasen arvio, että kustannukset nousevat toiselle miljardille lienee lähinnä lopullista totuutta.

Meille sanottiin, että ratikka maksaa 400 miljoonaa euroa. Nyt puhutaan, että se maksaa 600 miljoonaa euroa.

Meille kerrottiin, että ratikkareitin varrelle nousee yrityksiä ja asuntoja kuin sieniä sateella. Sama kaupunkikehitys tapahtuu muutenkin, sillä Aviapolikset, Tikkurilat ja Kehä kolmoset vetävät joka tapauksessa ilman ratikkaakin.

Suurimman huijauksen teki moni nykyinen kaupunginvaltuutettu. Edellisten kuntavaalien Vantaan Sanomien vaalikoneen väittämä kuului: "Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta".

Enemmistö kaupunginvaltuutetuista (35) oli eri mieltä tai täysin eri mieltä vaalikoneen väittämän kanssa. Kaupunginvaltuustossa he tekivät ällistyttävän nopean takinkäännön.

Vantaan taloustilanne ei ole hyvä. Kaupungilla on ensi vuoden lopussa lainaa reilusti yli miljardi euroa, 4 144 euroa per asukas. Mukaan ei ole laskettu kaupungin konserniyhtiöiden lainoja. Ratikan takia tilikausi jää miinukselle vajaat 50 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 talousarvion motto on: "Vuonna 2025 ratikan osalta painetaan kaasua". Olisi pitänyt jarruttaa tai pysäyttää koko hanke.

Lokakuussa 2024 varmistui lopullisesti, että Vantaalle tulee ratikka. Kaupunginvaltuuston äänestystulos ratikan puolesta oli 40–19.

Toivottavasti kevään kuntavaaleissa äänestäjien muisti on pitkä.

Jos et muista, mitä ehdokkaasi ajatteli ratikasta ennen kuntavaaleja, voit lukea Vantaan Sanomien artikkelin "Ratikalle kylmää kyytiä: enemmistö uusista valtuutetuista on ratikkasuunnitelmaa vastaan" (VS 30.6. 2021).

Kai-Ari Lundell (ps.)

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen jäsen

* * *

Lisäys:

Jos et jaksa linkkiä avata, niin laitan valtuutettujen listan alle. Helpottanee seuraavien kuntavaalien äänestyspäätöstäsi.

Väittämä: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta – näin uudet valtuutetut vastasivat

Kokoomus

Ei osaa sanoa: Sari Multala, Sami Kanerva

Eri mieltä: Mika Kasonen, Oskari Iivarinen, Otso Kivimäki, Siri Ahokas

Täysin eri mieltä: Maarit Raja-aho, Lauri Kaira, Paula Lehmuskallio, Anitta Orpana, Katja Siniketo-Pietilä, Lasse Norres, Susanna Kaiju, Phull Manav

Samaa mieltä: Sakari Rokkanen, Anssi Aura, Carita Orlando, Heli Hakala

Sosiaalidemokraatit

Ei osaa sanoa: Ulla Kaukola, Jussi Särkelä

Ei vastannut: el Issaoui Naima, al-Taee Hussein

Eri mieltä: Anu Hall

Täysin eri mieltä: Sirkka-Liisa Kähärä, Jari Sainio

Samaa mieltä: Antti Lindtman, Minna Räsänen, Pirkko Letto, Tarja Eklund

Täysin samaa mieltä: Kimmo Kiljunen, Abdi Faysal, Säde Tahvanainen, Matilda Stirkkinen, Ida Tamminen'

Perussuomalaiset

Ei vastannut: Dehghan Milad

Täysin eri mieltä: Mika Niikko, Kai-Ari Lundell, Tuukka Saimen, Erika Veltheim, Tanja Aidanjuuri-Niemi, Janne Hartikainen, Markku Weckman, Niilo Kärki, Suvi Karhu, Juha Suoniemi, Juha Järä

Vihreät

Ei osaa sanoa: Sirpa "Siru" Kauppinen

Eri mieltä: Vaula Norrena, Tuire Kaimio

Samaa mieltä: Eve Rämö, Mikko Viilo, Maija Rautavaara, Reija Friman, Hanna Valtanen

Täysin samaa mieltä: Eva Tawasoli

Vasemmistoliitto

Samaa mieltä: Jussi Saramo, Demiri Funda, Antero Eerola

Täysin samaa mieltä: Minttu Sillanpää

Liike Nyt

Täysin eri mieltä: Nina Nummela, Marjo Vacker

Keskusta

Eri mieltä: Eeva Tikkanen

Täysin eri mieltä: Pirjo Luokkala

Kristillisdemokraatit

Täysin eri mieltä: Jouko Jääskeläinen, Tiina Tuomela

RKP

Täysin eri mieltä: Stefan Åstrand

Samaa mieltä: Patrik Karlsson

Vantaan PS-foorumi Kaupungintalolla

 #vantaanperussuomalaiset PS-foorumi pidettiin tänään Kaupungintalolla.

Kansanedustajat Miko Bergbom Onni Rostila ja Joakim Vigelius tulivat foorumiin suoraan eduskunnan täysistunnosta, jossa käsiteltiin vaihtoehtobudjeteista. Hyvin herrat hoitivat lähes lennosta puheenvuoronsa

Olin tilaisuuden juontaja.

Kun sinulla on aikaa, katso video.

Paikalla oli mukavasti yleisöä. Kiitos heille sekä Suomen Uutiset, joka teki striimauksen. Kiitos Uudenmaan Perusnaiset ry kahvituksesta.

#aluevaalit #kuntavaalit #perussuomalaiset #Vantaa

Klikkaa kuvaa

Liikuntapuheeni budjettikeskustelussa

Liikuntapuheeni Vantaan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Useat valtuutetut kuten ainakin Kauppinen, Multala, Sainio ja Weckman puhuivat tänään kauniisti koululiikunnasta. Niin pitääkin. Mannaa korvilleni.

Vantaan uusien koulujen pihat on suunniteltu komeasti lasten liikuntaa ajatellen. Pihoilla on perinteisiä keinuja ja kiipeilytelineitä ja tankoja. Niihin on rakennettu koripallo- ja jalkapallohäkkejä välituntipelejä varten. Upeinta on, että koulupihoja voidaan käyttää myös koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin.

Kannattaa vierailla uusien koulujen, kuten Hämeenkylän tai Rajatorpan koulujen pihoille. Täytyy oikein erikseen kiittää koulu- ja rakennustoimia hyvien koulupihojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

Alakoululaiset liikkuvat välituntisin kyllä, mutta yläkoululaiset eivät. Olisi hyvä, että yläkouluissakin lapset menisivät ulos välituntisin. Saisivat edes happea.

Osalla lapsista ja nuorista kunto on rojahtanut. Kaikki vanhemmat eivät jaksa tai viitsi viedä lapsia liikkumaan tai edes kiikuttaa heitä urheiluseuroihin.

Tiedän, että rahaa ei ole liiaksi ole, mutta peruskoulu kattaa koko Suomen nuorison. Koululiikuntaan satsaaminen puree aina.

Suomessa koululiikuntaa opetetaan ällistyttävän vähän moneen verrokkimaahan nähden. Kotikaupungissamme sitä on ällistyttävän vähän, vain kaksi viikkotuntia. Kaikki kuudesluokkalaiset eivät osaa kunnolla edes hiihtää tai luistella.

Optimimalli olisi, että koululiikuntaa olisi vähintään 4 tuntia per viikko. 2 viikkotuntia panostettaisiin kunto- ja lajiharjoitteluun. 1 plus 1 viikkotuntia satsattaisiin perusliikuntaan kuten kävelyyn tai juoksuun tai hiihtoon tai suunnistukseen.

Johan lasten kunto ja liikuntataidot kohentuisivat.
Pitäisi aloittaa kansalliset koululiikuntatalkoot.

Pitää myös muistaa, että aktiivinen koululiikunta auttaa lasta jaksamaan opiskelussaan. Kun lapselle tulee liikunnallinen elämäntapa, ehkäistään kaiken maailman elämäntapasairauksia.

Koululiikunta on siis ennaltaehkäisevää ja tuottavaa toimintaa. Jokainen euro koululiikuntaan tuottaa itsensä takaisin.

Kiitos.

#liikunta #koululiikunta #peruskoulu #perussuomalaiset #Vantaa

Budjettipuheeni tulevalle vuodelle

Budjettipuheeni Vantaan valtuustolle

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Olin leipomassa yhdessä muiden puolueiden neuvottelijoiden kanssa budjetin neuvotteluvaraa, joka oli pieni niin kuin nyt pitääkin, kun kaupungin talous on enemmän tai vähemmän kuralla.

Neuvotteluiden sujuvuudesta kiitos neuvottelujen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkaselle. Kiitos yhteistyöstä kaikille muillekin neuvottelijoille. Neuvotteluvara oli vain 1,5 miljoonaa euroa, joten turha oli siinä kenenkään pelihousujaan repiä.

Erityisen hienoa oli, että panostimme lisää kouluruokailuun. Vantaa on ollut pahasti jäljessä kouluruoka-aineiden euromääräisessä tasossa muihin kaupunkeihin nähden. On selvää, että nälkäisenä ei ole kiva opiskella, kun keskittyminen hajoaa. Nyt voimme lisätä myös kouluruuan houkuttelevuutta.

Tärkeää oli, että laitoimme rahaa siihen, että yläkoulun 7-8. luokkien opettajat saavat nyt valvonta-aterian ja pystyvät tulevaisuudessa ohjaamaan ja valvomaan lapsia ja opettamaan heitä hyviin ruokailutapoihin.

Kivaa oli, että saimme rahaa puistoruokailuun sekä tuetaan segregaatioalueiden urheiluseuroja.

Kaikkeen raha ei tietenkään riitä. Harmittaa, kun peruskoulujen luokkakokojen pienentämiseen ei riitä rahaa. Olisimme voineet aloitta vaikka yhdestä segregaatioalueen kouluista.

Aamun uutiset olivat järkyttäviä, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät, erityisesti poikien osalta, ovat hälyttäviä. Poikien lukutaidon heikkeneminen on karmeaa. Voidaan valehtelematta todeta, että olemme jossain epäonnistuneet.

Aamulla entisessä Twitterissä käytiin hedelmällistä keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä saataisiin laskemaan.

Itse twiittasin nopeasti viisi kohtaa:

1. Luokkakoot pienemmiksi, opettajalle enemmän aikaa per oppilas
2. Lopetaan kaiken maailman hörhöily ja keskitytään oleelliseen
3. Opettajat opettamaan ja oppilaat opiskelemaan ja oppimaan
4. Aletaan taas vaatia, ehdot ja luokalle jättämiset taas normikäyttöön
5. Koulukypsyystestit

Erityinen huoli on kaupungin kuralla oleva talous. Olisi todella hienoa, jos kaupunginjohtajamme käärisi hihansa ja toimisi pöytäkirjalausumamme mukaan:

”Kaupunginjohtajan toivotaan esittävän uudelle aloittavalle valtuustolle kaupungin meno- ja rakennetarkastelun, jossa on tunnistettu kaupungin talouden pitkän aikavälin mahdollisuudet ja haasteet.”

Arvoisa kaupunginjohtaja, luotan teihin kuin vuoreen.

Jos ei mitään tehdä, niin jossain vaiheessa joudumme tekemään rajun talous- ja velkaohjelman. Kiitos valtuutettu Jari Sainiolle erinomaisesta kirjoituksesta asiasta Vantaan Sanomissa.

Elävässä muistissani ovat 1990-luvun lopun ilkeät vuodet, kun kaupunki joutui lomauttamaan henkilöstöään. Otin silloin nokkiini ja lähdin pariksi vuodeksi opettamaan naapurikaupunkiin. Kokemus oli hyödyllinen, koska en ollut sitä ennen muualla kuin Vantaalla opettanutkaan, mutta palasin takaisin, koska Vantaa oli koulukaupunkina parempi.

Kiitos.

MAL - Vantaan ratikan vastustamisen viimeinen taisto

21.10.2024

Voidaan huoleta sanoa, että ratikan suhteen tänään oli viimeinen taisto, kun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin MAL-sopimusta ja Vantaan ratikkaa. Yritin rautalangasta vääntää ratikan rahoituskuvion vääristymiä, ja ryhmämme piti hyviä ja värikkäitä puheita, mutta mikään ei auttanut.

Hävisimme äänestykseen. Vantaan kallista torsoratikkaa aletaan rakentaa.

40 jaa

19 ei

8 tyhjää

Toivottavasti äänestäjät vielä muistavat, sillä vaalikoneiden vastausten perusteella ratikan vastustajia oli enemmän, mitä äänestystulos näyttää.

Perussuomalaisten linja piti loppuun asti.

#vantaanratikka #MAL #perussuomalaiset #Vantaa

Kiva vaalivuosi

Hiljalleen valmistaudutaan kivaan vaalivuoteen, tilasin ensimmäisen läjän kortteja toritapahtumiin jne. jaettavaksi.

Minulle vaalit ovat aina urheilua. Joukkueet eli puolueet kisaavat toisiaan vastaan ja oman joukkueen pelaajat kisaavat paikasta avauskokoonpanoon.

#aluevaalit2025 #kuntavaalit2025 #perussuomalaiset #Vantaa

Korruptiolle kertakaikkinen stoppi

Vantaan Perussuomalaisten hallitusryhmän kannanotto:

Miksi Kokoomus ja Sosialidemokraatit eivät halua Vantaalle korruption vastaista ohjelmaa?

Kuntaliiton mukaan korruptiota on tyypillisimmin havaittavissa politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyväveli-verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta toukokuussa 2021. Kuntaliiton ”Korruptio ja eettisyys kunnissa” -julkaisussa (2018) annetaan ohjeet, kuinka kunnat voivat luoda korruption vastaisen ohjelman korruption tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Kuntaliitto on oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston jäsen. (korruptiontorjunta.fi)

Vantaan korruptiohistoria on erittäin synkkä erityisesti johtavien luottamushenkilöiden osalta.

Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 5.8.2024 käsiteltiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisen periaatteita Vantaan kaupunkikonsernissa. Perussuomalaiset esitti, että kaupunkiin tehtäisiin selkeä, erillinen korruption vastainen ohjelma.

Hämmästyimme aidosti, kun esityksemme kaatui äänin 8-5. Korruption vastaista ohjelmaa kannattivat Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit.

Vantaalle on tehty valtava määrä erilaisia ohjelmia ja periaateohjeistuksia mm. jossain määrin sananvapautta rajoittava luottamushenkilöiden eettinen ohjeistus, joka runnottiin läpi kiireellä keväällä 2022.

Miksi selkeää korruption vastaista ohjelmaa ei haluta Vantaalle? Ohjelma olisi vahva selkänoja sekä luottamushenkilöille että virkamiehille. Sullemulle-politiikalle ja epämääräisille hyväveli-verkostoille on saatava kertakaikkinen stoppi.

Korruption vastainen taistelu on ollut koko ajan Vantaan Perussuomalaisten toiminnan yksi ohjenuorista. Syksyllä kaupunginvaltuutettu Antero Eerolan (vas.) aloite korruption vastaisen ohjelman laatimiseksi Vantaalle palautuu kaupunginvaltuuston käsittelyyn. On varmaa, että silloin valtuustokeskustelu tulee olemaan värikästä ja osin myös kuumaa niin kuin pitääkin.

Perussuomalaisten kaupunginhallitusryhmä:

Kai-Ari Lundell

kaupunginvaltuutettu

Mika Niikko

kaupunginvaltuutettu

Juha Suoniemi

kaupunginvaltuutettu

Vastustamme yhä Vantaan ratikkaa

Vantaan ratikan rahoituspäätöstä ei ole vielä tehty, ilmeisesti päätöksenteko on paraikaa kuumimmillaan. Emme ole vielä luovuttaneet. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki asiasta tiedotteen.

* * *

Vastustamme yhä Vantaan ratikkaa

Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla ”Kaatuuko Vantaan ratikka?” (5.6.2024). Perussuomalaisten Vantaan valtuustoryhmä on johdonmukaisesti koko valtuustokauden ajan vastustanut Vantaan ratikan rakentamista.

Tulevat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset eli MAL-neuvottelut ratkaisevat ajautuuko Vantaa vuosikymmenien taloudelliseen ahdinkoon. Vantaan valtuusto teki ehdollisen päätöksen ratikan rakentamisesta toukokuussa 2023, mikäli valtio osallistuu rakentamisen kustannuksiin 30 % osuudella eli 170 miljoonalla eurolla.

Vantaan ratikka on Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan liikennetaloudellisesti kannattamaton.

Ratikan kannattavuus Vantaan taloudelle laskelmissa perustuu ratikan lisärakentamismahdollisuuksien tuomiin kiinteistötaloudellisiin maanmyynti- ja kaavoituskorvaustuloihin. Kustannuksiksi arvioitiin tulevalle 25 vuodelle 826 miljoonaa euroa ja tuloiksi seuraavalle 40 vuodelle 836 miljoonaa euroa.

Kun ratikkahanketta käynnistettiin v. 2019, väitettiin, että ratikkaa käyttäisi 80 000 matkustajaa vuorokaudessa. WSP Group tarkisti laskelman v. 2022 ja julkaisi uuden raportin ”Vantaan ratikan matkustajamääräennusteet”. Raportin mukaan v. 2030 matkustajia olisi 31 000 vuorokaudessa ja v. 2050 matkustajia olisi 46 000 vuorokaudessa. Ratikkavaihtoehdossa esitetyn kasvun tuoma joukkoliikenne voidaan tarkistetun laskelman mukaisesti hoitaa huoleta runkobusseilla.

Vantaan Ratikan rakentamispäätös ei ole vielä lainvoimainen. Päätös on valitusten takia hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ratikan päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä päätöksenteossa esiintyneiden esteellisyyksien takia. Ratikan päätöksenteon tuoman lisärakentamisen tarkastelut ja laskelmat perustuvat ratikan kaavarunkoon. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne kaavarunkoa. Sisällöltään esitetty rakentaminen on osittain tuoreen yleiskaavan vastaista. Tätä ei ole voitu varmentaa, koska kaavarungoista ei suunnitelmana voi valittaa.

MAL-sopimusten solmiminen kaupunkikeskusten kanssa on tietojemme mukaan tulossa hallituksen päätettäväksi lähiaikoina. Päätös on asuntopoliittisena- ja kaavoitusasiana ympäristöministeriön valmistelussa. Valtion osallistuminen MAL-sopimukseen perustuu kuitenkin liikennehankkeiden rahoittamiseen, joka kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön toimivaltaan.

Olisi valitettavaa, jos valtion 170 miljoonan ”ilmaisella rahalla” käynnistettäisiin Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan liikennetaloudellisesti kannattamattoman ratikan rakentaminen.

Vantaan PS-valtuustoryhmä

Niilo Kärki, puheenjohtaja

Kai-Ari Lundell, varapuheenjohtaja

Vantaa-Keravan hyvinvointialue hakee 150 miljoonan euron lisärahoitusta

Kuva: Vantaan Sanomat / Tuovinen

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen hallitus päätti hakea valtiolta  150 miljoonan euron lisämäärärahaa, kun raha ei kerta kaikkiaan riitä. Vantaa-Kerava on Suomen vieraskielisin alue, mikä näkyy varsinkin sosiaalihuollon kustannuksissa. Lastensuojeluun uppoaa poikkeuksellisen paljon rahaa. Vantaa-Keravan nuori väestö alkaa sekin vanheta, ja kaikki vanhustenpalvelujen rakenteet eivät ole vielä täydessä valmiudessa.

Somessa leimahti, kun valtionvarainministeri, valtion rahakirstun vartija Riikka Purra twiittasi:

– Monikulttuurisuus ei selvästi ole rikkaus, kun soterahasta puhutaan. Kunpa sen ymmärtäisivät nekin, jotka uskovat sen jopa korjaavan kestävyysvajetta, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

– Vantaa-Keravan hyvinvointialue perustelee lisärahan tarvetta mm. ”monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä”, Purra totesi.

Purra toisti twiitissään hyvinvointialueen perustetta "monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä".

Mielestämme somessa Purran lausuntoa vääristeltiin ikävällä tavalla.

Laitoin alle oman osuuteni haastattelusta, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, voit lukea koko artikkelin.

Muut haastateltavat ovat aluevaltuutetut Suvi Karhu ja Mika Niikko. Hyvinvointialueen Perussuomalainen ryhmä puoltaa lisärahoituksen hakemista.

* * * 

15.5.2024 Vantaan Sanomat

Näin perussuomalaisten valtuutetut kommentoivat Purran "monikulttuurista" somepostausta – "Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista"

Vantaan Perussuomalaiset aluevaltuutetut kommentoivat Purran äksäystä (entinen twiitti) Vantaan Sanomille keskiviikkona.

- Purra kommentoi siltä pohjalta, mikä se meidän Vake-alueen lisärahahakemuksen perustelu oli. Somekirjoitus oli asiaa. On käsitetty väärin, että Purran kommentti olisi rasismia. Purra vain käytti kirjoituksessaan Vaken aluehallituksen omaa tekstiä, alleviivaa aluevaltuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundellin mukaan tilastoja ja rahoitusta ”pitää katsoa rehellisesti”: sosiaalihuollon tarve kasvaa hyvinvointialueella pääosin, koska maahanmuuttajia tulee paljon lisää.

– Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan ihan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista, Lundell huomauttaa.

– Mielestäni valtion pitäisi huomioida paremmin kaupungit, jotka lopullisesti sijoittavat maahan tulleita ihmisiä. Herättää kummastusta, että loppulasku jää vain muutamille kaupungeille. Tästä jo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä puhui hyvin pontevasti pari vuotta sitten. Maahanmuuton maksut liittyvät myös kouluihin ja tulevat kaupunkien maksettavaksi ja veronmaksajien harteille, Lundell selittää.

Kai-Ari Lundell uskoo, että Aronkydön esittämät säästötoimet tepsivät ja tulevaisuuden haasteista selvitään. Aluevaltuusto päätti hiljattain, että uudistus- ja sopeutusohjelmalla haetaan kahden prosentin säästöjä vuosittain kumulatiivisesti vuoteen 2030 asti. Kustannuksia voidaan karsia muun muassa digilääkäritoiminnan ja tekoälyn yleistymisen avulla.

– Lähes 150 miljoonaa ei ole riittävä summa, mutta Vake-alue on jo hyvin sopeuttanut talouttaan ja tehostanut toimenpiteitä. Aronkytö on esittänyt kolmen vuoden säästörupeamaa, ja sen jälkeen meidän pitäisi alkaa toimia omillamme – se on realistinen suunnitelma. Aronkydöllä on kokemusta tehostamisesta, ja pidämme häntä hyvinkin pätevänä johtajana, Lundell toteaa.