Jokainen asunnoton on liikaa

 

Kiitos Jussi Särkelä kuvista

Lauantaina 17.10 vietettiin Asunnottomien yötä. Pääsin osallistumaan paneeliin, joka pidettiin Tikkurilan uudella torilla. Humoristisessa kuvassa on vantaalaispoliitikkoja kuin ankanpoikia rivissä: Pirjo Luokkala (kesk), Ann-Christine Teir (rkp), Eve Rämö (vihr), Tanja Vahvelainen (kd), Antero Eerola (vas), Jussi Särkelä (sdp), Kai-Ari Lundell (ps), Ossi Kähmi (skp) ja Sakari Rokkanen (kok).

Vasemmalla järjestävän seuran, pääjärjestäjän eli Vatri ry:n puheenjohtaja Tiina Tuomela, keskellä Jussi Särkelä ja oikealla Kai-Ari Lundell ilman silmälaseja.

Keskustelu eteni sopuisaan tahtiin, keskityttiin pääasiassa hätämajoitukseen. Itse olen ollut huolissani nuorista asunnottomista miehistä, joita Vantaallakin on paljon. Usein heidän asunnottomuuteensa voi liittyä mielenterveysongelmat tai viina ja huumeet. Olen miettinyt, että kaduilla pitäisi liikkua etsivän nuorisotyön tapaisia moniammattilaisia, jotka hakisivat asunnottomia nuoria hätämajoitukseen ja ohjaisivat heitä paikkoihin, joissa he voisivat saada apua ongelmiinsa.

Vaalikamppailujen aikana olen törmännyt ko. nuoriin miehiin esim. tarjotessani Wotkinsin grillimakkaraa. Kun muut tulivat hakemaan makkaraa puhuakseen vaikkapa politiikkaa, moni nuori mies tuli syömään, kun nälkä kurni vatsassa. Kolme-neljä makkaraa meni heittämällä.

Ehdotin myös konttiasuntoja, jotka ovat hätämajoituksen ja tavallisen asunnon välimuotoja. Kontiasuminen on edullista, ja konttien sijoittelu ympäri kaupunkia ei ole niin vaikeaa kuin kerrostalojen rakentaminen. Ulkomailta löytyy vaikka kuinka paljon hienoja esimerkkejä konttiasumisesta, kannattaa katsella erilaisia ratkaisuja. Asuntokonttiin voi sijoittaa pienen keittiötilan sekä vessan ja suihkun.

Ylivoimaisesti paras asunnottomuuden ratkaisukeino tietenkin on, että rakennetaan niin paljon asuntoja, että niitä riittää kaikille.

Loppupuheenvuorossa esitin puolueeni ratkaisun, joka on selkeä: 

Laitetaan ensin omat asiat asiat kuntoon ja katsotaan sen jälkeen, kuinka moneen turvapaikanhakijaan meillä on varaa. Vantaallakin suuri osa kaupunkiin muuttavista ihmisistä on maahanmuuttajia, joille tarjotaan välittömästi asunto. Moni vantaalainen asunnoton ja moni muukin kokee asian epäoikeudenmukaisena. Lyhyesti - ensin omat, sitten muut.

Paneelissa Antero Eerola ehdotti, että voisimme kaikki puolueet yhdessä tehdä aloitteen, jotta hätämajoitus Vantaalla saataisiin vihdoinkin kuntoon. Kohta tulee talvi ja joillekin asunnottomille kylmä. 

Edellisellä valtuustokaudella vastaavan aloitteen teki Tiina Tuomela, aloitteen allekirjoitti silloin 30 valtuutettua, mutta jostain syystä hätämajoitusta ei saatu silloin kuntoon.

Kaikki panelistit lupasivat, että oma valtuustoryhmä tulee aloitteeseen mukaan. Eilen maanantaina aloite tehtiinkin ja kaikki valtuustoryhmät allekirjoittivat sen. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja olen iloinen siitä, että Vantaalla kyetään usein tekemään hyviä päätöksiä yhdessä. Politiikassa ehkä tärkein avu on yhteistyökyky, änkyröinninillä on vaikea saada mitään hyvää aikaan.

Kuva Asumisen rahoitus- kehittämiskeskus ARA, klikkaa suuremmaksi.

Vuoden 2019 lopussa on arvioitu, että Suomessa olisi 4 600 yksinelävää asunnotonta, asunnottomia perheitä tai pariskuntia oli 264. Onneksi vain harva asunnoton asuu paljasalla, suurin osa asunnottomista asuu toisten nurkissa.

Suurin osa asunnottomista majailee pääkaupunkiseudulla, joka kolmas Suomen asunnoton elää Helsingissä. Luin jostain, että Vantaalla olisi n. 700 asunnotonta.

Suomessa asunnottomien määrä on saatu laskemaan. Ajatellaan, että asuminen on perusoikeus, muualla maailmassa näin ei välttämättä ole.

Matkustellessani Euroopassa vaikkapa Lontoossa tai Milanossa, minua on aina järkyttänyt, kun täytyy väistellä kaduilla makuupusseissansa nukkuvia ihmisiä.

Suomi on EU:n ainoa maa, jossa kodittomuus vähenee (IS 15.3.2020)

Mutta Suomessakaan asunnottomuutta ei ole täysin ratkaistu. Jokainen asunnoton on liikaa.

Valtuustoryhmän kannanotto koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan

Vantaan Sanomien Mielipide 3.10.2020

Kirjoitusta voi lukea paremmin klikkaamalla kuvaa.

Vantaan kouluväkivallanteoista

Minulta on kyselty paljon parista Itä-Vantaan vakavasta kouluväkivaltatapauksesta, jotka sattuivat Havukosken ja Kytöpuiston kouluissa. Väkivallanteot ovat saaneet kovasti julkisuutta, koska Kytöpuiston teko laitettiin nettiin kiertämään.

Todettakoon, että olen toiminut Vantaalla luokanopettajana 36 vuotta ja nyt eläkkeellä ollessani olen sijaistanut viidettä vuotta Lounais-Vantaan kouluissa lähellä Espoon ja Helsingin rajoja.

Olen myös kaupunginvaltuutettu ja Opetuslautakunnan jäsen. Voin olla oman kaupunkini Opetuslautakunnan jäsen, koska en ole enää vakituisessa virkasuhteessa, vaan olen keikkatyöläinen. Opetuslautakunta ei ole vielä kokoontunut väkivallantekojen jälkeen, mutta varmaa on, että asiasta tullaan seuraavassa kokouksessa puhumaan paljon. 

En ole jäsen Opetuslautakunnan yksilöasiain jaostossa, jossa käsitellään mm. kouluissa tapahtuneita väkivallantekoja yksityiskohtaisesti nimineen kaikkineen. Jaos perustettiin sen jälkeen, kun koulujen johtokunnat lopetettiin. Johtokunnat käsittelivät esim. koulusta erottamiset, nyt sen tekee Opetuslautakunnan yksilöasiain jaos, kokoukset ja pöytäkirjat ovat luonnollisesti täysin salaisia.

En tiedä yksityiskohtia kummastakaan Vantaan väkivallanteosta. Kaikki mitä tiedän, olen lukenut lehdistä tai netistä, ja kaikenmaailman sosiaalisen median postauksiin ei ole luottamista.

Tutkimustulosten mukaan lasten ja nuorten väkivalta on vähentynyt koko ajan, mikä näkyy kouluissa. Välituntisin harvoin joutuu enää tappeluita setvimään, mikä oli hyvin yleistä, kun aloitin opettajan työt 1980-luvun alussa. 

Lounais-Vantaan kouluissa, joissa nyt sijaistan, olen neljän vuoden aikana törmännyt yhteen kovaan tappeluun, silloin lyötiin todella lujaa. Onneksi olin aivan lähistöllä ja sain tappelun loppumaan, kun sanoin tiukasti, että nyt loppuu. Nahistelutilanteita näkee silloin tällöin.

Yleisesti ottaen myös koulukiusaaminen on vähentynyt. On harhaluulo, että kiusaaminen saadaan kouluissa tai työpaikoilla täysin loppumaan. Mutta oleellista on, että kiusaamismäärät saadaan mahdollisimman lähelle nollaa.

Onneksi kiusaamis- ja väkivaltatapausten ilmoittamiskynnys on madaltunut. Salailu tai häpeily on vähentynyt, lapsetkin uskaltavat kertoa asioista vanhemmilleen tai opettajilleen.

Ongelma on, että pääkaupunkiseudulla alueet ovat alkaneet eriytyä, tietenkin niin käy myös kouluille. Keskiluokka on hiljalleen alkanut vältellä isoja vuokrakerrostaloalueita, joissa asuu paljon myös vieraskielisiä perheitä. Esim. nyt esillä olleet vantaalaiset koulut Havukoski ja Kytöpuisto sijaitsevat Havukoskella. 

Havukoski on yksi Vantaan kaupunginosista, jotka saavat tukea ns. segregaation ehkäisyyn. Muut tukea saavat alueet ovat Länsimäki, Hakunila, Mikkola ja Martinlaakso. Alueet eivät ole raunioituneita ghettoja, vaan tavallisia kerrostalolähiöitä luonnon keskellä. Myös Myyrmäki on vapaassa pudotuksessa, vaikka sinne ei kaupungin segregaation ehkäisytukea jaetakaan. Tähän mennessä tuki on ollut kosmeettista, ehkä parasta on ollut, että joihinkin kouluihin on voitu palkata lisätyövoimaa.

Ko. alueiden kouluissa on aivan yhtä hyviä opettajia kuin muissakin Vantaan tai Suomen kouluissa. Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen opettajien koulutus on aivan maailman kärkiluokkaa, ja koulutus tuottaa tasalaatuisen hyviä opettajia. Toisin kuin monissa muissa maissa, opettajienkoulutus vetää nuorisoa puoleensa, ja pyrkijöitä on hyvin paljon.

Aamu-Hesarissa oli hieno artikkeli, mitä Helsinki aikoo tehdä Kontulan suhteen, kannattaa klikata ja lukea:

Helsinki suunnittelee Kontulaan niin isoa muutosta, ettei aluetta enää tuntisi entiseksi (HS 29.9.2020)

On paljon puhuttu, että Vantaa on palkkaamassa Kytöpuiston koululle vartijoita. Vartija on uusi ammattinimike tavallisille kouluisännille, koska kouluisännillä ei ole lain mukaan oikeutta tutkia valvontakameroita. Vartijat eli entiset kouluisännät on koulutettu niin, että heillä on nyt oikeus tutkia valvontakameroita.

Kytöpuiston rehtorin päätä on vaadittu vadille, koska hän ei ole tuonut nimiä tai väkivaltatapauksen yksityiskohtia julkisuuteen. Lain mukaan hän ei saa niin tehdä, koska koululla on salassapitovelvollisuus. Ei oppilaiden nimiä tai heidän selkkauksiaan saa julkisesti levitellä. Repostelu ei kuulu opettajan etiikkaakaan.

Jos kiinnostaa, lue:

Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ:n julkaisu)

Yleisen oikeustajun mukaan ei voi ymmärtää, miksi kiusattu kiusaamisen pelosta voi jäädä kotiin, kun kiusaaja saa käydä koulua. Pahimmassa tapauksessa kiusattu voi vaihtaa koulua. 

Rehtorin pitää voida evätä väkivaltaa tehneeltä oikeus tulla kouluun – OAJ perää päättäjiltä toimia kiusaamista vastaan

Mitä voidaan tehdä, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan?

Kiusaaja pitää panna määräajaksi pois koulusta ja pahimmat kiusaajat on laitettava toiseen lähikouluun. Silloin kiusaaja viimeistään tajuaa, että nyt on tullut raja vastaan, kiusaaminen on lopetettava siihen paikkaan.

Vakavat koulukiusaamistapaukset tai -väkivallanteot on AINA ilmoitettava poliisille.

Ennaltaehkäisy on tärkeintä kiusaamisen torjunnassa.

Kiusaamiseen on puututtava heti ja tiukasti. Jo päiväkodissa on vaadittava lapsilta, että kiusaaminen on kiellettyä, ja että toista lasta ei saa lyödä tai potkia.

Opetusryhmät eivät saa olla liian isoja. Kiusaajat löytävät toisensa helpommin isossa luokassa kuin pienessä. Luokkakokoja ei saa enää paisuttaa. 

Nyky-inkluusio pitää häiriköt ja kiusaajat normiluokissa. On vakavasti harkittava tarkkailuluokkien paluuta. Koulun on taattava koskemattomuus ja työrauha kaikille oppilaille.

Opetuksessa on painotettava nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja ja hyvekasvatusta. Tavoitteena on kasvattaa nuorisosta vastuuntuntoisia kansalaisia. Iloiseen, hyviä tapoja korostavaan opetukseen tulee pyrkiä yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Kouluihin olisi hyvä palkata erityisnuorisotyöntekijöitä, jotka voivat tukea lapsia kokonaisvaltaisesti sekä koulussa että vapaa-aikana koulun jälkeen.

Vantaan västö kasvaa rajusti. Nyt kohta joka neljäs peruskoululainen on vieraskielinen, varhaiskasvatuksessa joka kolmas. On laskettu, että v. 2050 joka toinen vantaalainen on vieraskielinen.

Jos mitään ei tehdä, Vantaallekin muodostuu Ruotsin mallin mukaisia ongelmalähiöitä, joihin poliisitkaan eivät uskalla mennä. On ehkäistävä jengiytymisen kehitys, kierre on katkaistava jo alakouluista.

Lopuksi on todettava, että koulu ei ole yhteiskunnan automaatti, joka ratkaisee kaikki mahdolliset ongelmat. Ei koululla ole siihen resurssejakaan. Koulun pääasiallinen tehtävä on opettaa lapsia ja nuoria ja kasvattaa heistä vastuullisia kansalaisia yhdessä vanhempien kanssa. Päävastuu lasten kasvattamisessa on tietenkin vanhemmilla, lasten kasvatusta ei voi eikä saa ulkoistaa.

Sote-uudistus kurittaa Pääkaupunkiseutua

Hallituksen kaavailema sote-uudistus on vieläkin huonompi kuin edellisen hallituksen ehdotus. Pääkaupunkiseudun asukkaiden kuntaverotukseen ollaan tekemässä kovia rakenteellisia muutoksia, sote-rahoitusta leikattaisiin selvästi enemmän kuin sote-menoja siirtyisi. Jos rahoitus kierrätetään valtion kautta, isot pääkaupunkiseudun kaupungit ovat suuria häviäjiä. 

Nyt uudistuksen avulla pumpataan esim. Vantaan omia verotuloja muualle Suomeen huomattavasti rajummin kuin nyt. Vantaan sote-yhtälö on sellainen, että keskinkertaisellakin matikkapäällä varustettu ihminen ymmärtää, että Vantaa ei pysty jäljellä jäävällä 6,37 prosentin kuntavero-osuudella järjestämään säädyllistä koulutusta tai kunnollisia päiväkoteja kaupungin lapsille, tai investoimaan suunniteltuihin tulevaisuuden hankkeisiin, tai lyhentämään massiivisia lainojaan. Vantaa kuten Espookin ovat hyvin velkaisia kaupunkeja.

On selvää, että Vantaa ei pysty rakentamaan kallista ratikkalinjaansa Länsimäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Pitää kehittää halvempi ratkaisu kuin ratikka, tosin on epäselvää, riittääkö rahat edes nivelbussiratkaisuun. Niin kova tuo 12,63 prosentin osuus on.

Kaikki viimeistään nyt huomaavat, miksi Keskusta tunki hallitukseen veret seisauttavan eduskuntavaalitappion jälkeen. Puolue sinnittelee hallituksessa, vaikka kannatusluvut putoavat kohta alle historiallisen kymmenen prosenttiyksikön. Keskusta haluaa roikkua takiaisena hallituksessa, koska tulonsiirto suurilta kaupungeilta maaseutukunnille hallituksen ksuunnitelmien mukaan tulee olemaan historiallisen suuri.

Samalla kaavailtu sote-rahoitusmalli vaarantaa suurten kaupunkien itsehallinnon, kun kaupungit tulevat riippuvaisiksi valtion päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit lyödään kumaraan.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina. Kun tuhka on laskeutunut maahan ja äänestys on ohi, vantaalaiset näkevät, keiden puolella valtuutetut ovat. 

Kaupunginhallituksessa muutettiin useita kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) lausuntoehdotuksen kohtia, jotka olivat erittäin kriittisiä. Nyt vaikuttaa siltä, että valtakunnanpolitiikka on hiipinyt Vantaan kaupunginhallituksen saliin, kun Viljasen kriittistä lausuntoehdotusta viilattiin myötäkarvaan SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden tuella äänin 7-6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) kiteytti asian hienolla lauseella: Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa.

Maanantaina nähdään, ketkä puolustavat. 

Varmaa on, että Kokoomus, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit puolustavat vantaalaisia. Hyvin mielenkiintoista on, hajoaako SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteisrintama. 

Olen ensimmäisen kauden valtuutettu. Tähän mennessä Vantaan valtuusto on päätöksissään pyrkinyt yhteisrintamassa pienistä näkemyseroista huolimatta ajattelemaan vantaalaisten etua. 

Näyttää siltä, että sote-uudistus on ensimmäinen rajusti valtuustoa jakava asia. Maanantainen äänestys on tavallaan samalla Vantaan Kuntavaalien2021 lähtölaukaus, joka aktivoi varmasti äänestäjät ajattelemaan.

* * *

16.9. HS

Sote-uudistus saa ankaraa arvostelua 

Vantaalla nähtiin erikoinen äänestyskierros, kun kaupunginhallitus viime viikolla muutti useita kohtia kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) tekemästä erittäin kriittisestä lausuntoehdotuksesta.

Äänestystulos syntyi hallituspohjan puolueiden eli sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden tuella äänin 7–6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) arvioi, että uudistusta ollaan nyt tekemässä hallinto edellä.

’’Esitys ei sisällä mitään palveluita parantavia elementtejä, ja se heikentää merkittävästi kaupungin edellytyksiä tuottaa koulutuspalveluita ja huolehtia elinvoimastaan”, Multala kommentoi.

Vantaalla kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset jäivät tappiolle puolustaessaan kaupunginjohtajan pohjapaperia.

Esimerkiksi vastaus lausuntopyynnön kysymykseen, turvaako esityksen sääntely ”riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla” sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, muuttui äänestyksen jälkeen kielteisestä myönteiseksi.

Vääntö kohdistui sote-uudistuksen kohtaan, jossa yksiselitteisesti kiellettäisiin sote-maakuntaa ulkoistamasta laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, koska maakunnalla olisi oltava riittävä oma palvelutuotanto. Viljanen piti esitystä epäselvänä, mutta hallituksen enemmistö poisti tämän kritiikin.

Myös kaikki Vantaan kommentit kuntapohjaisen mallin puolesta ja maakuntamallia vastaan poistettiin virkamiespohjasta.

Lausuntoon jäi kuitenkin kohta, että Vantaan kaupunki tulee olemaan uudistuksessa yksi suurimmista häviäjistä. Uudistus kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet omilla toimillaan pitämään sote-kustannukset keskiarvoa alemmalla tasolla.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina, jolloin selviää Multalan mukaan kenen puolella vantaalaiset valtuutetut ovat.

”Lausuntokierros on sitä varten, että kaupunki tuo esiin esityksen hyvät ja huonot puolet. Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa’’, Sari Multala sanoo.

Jos haluat muutosta, äänestä muutosta

Netissä kiertää hieno pilapiirros, jossa pohditaan syytä yhteiskunnallisten ongelmien pahenemiselle. Ollaan demokratian ytimessä.

Kuntavaalit2012 Vantaan äänestysprosentti oli vain 51, joka oli Suomen alhaisin. Kuntavaalit2017 Vantaan äänestysprosentti oli 52,3. Siis suurin piirtein hiukan yli joka toinen äänestyskelpoinen vantaalainen äänesti ko. vaaleissa.

Tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuuden kaava toimii näin: Hyvin koulutetut äänestävät aktiivisemmin kuin muut, perinteinen työväestö äänestää vähemmän kuin muut. Köyhät ja syrjäytyneet äänestävät vähemmän kuin muut.

Äänestyskaava kirpaisee ns. työväenpuolueita eli perinteistä vasemmistoa sekä Perussuomalaisia, joka on suurin työväenpuolue kannattajien ja äänestäjien perusteella.

Seuraus on, että esim kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen keskinmääräinen koulutustausta on noussut lähes vaali vaalilta. Koulutustaustan nousun toinen syy on, että käsiteltävät asiat ovat tulleet monimutkaisemmiksi vuosi vuodelta. Silloin korkeasta koulutustustaustasta on hyötyä.

Anekdootti: Ei ole kauaa siitä, kun suuri osa kansanedustajia sotki lukuyksiköt miljoona ja ja miljardi toisiinsa. Ja samaan aikaan tehtiin kustannusvaikutuksiltaan isoja päätöksiä.

Vantaankin kaupunginvaltuustossa isot hankkeet kuten vaikkapa äärikalliit Apotti ja Vantaan ratikka menivät kivuttomasti läpi. Kustannusten loppupää ei ole edes tiedossa, voi olla, että yhteisloppusumma hiponee lähes miljardia eli tuhatta miljoonaa euroa. Todettakoon, että Vantaan Perussuomalaiset olivat äänestyksissä molempia hankkeita vastaan. Ratikan sijaan kannatimme lähes puolta halvempaa nivelsähköbussiratkaisua, joka esim. reitityksen suhteen on joustavampi kuin mikään raideratkaisu.

Perustelu minä en äänestänyt, koska ääneni ei kuitenkaan vaikuta mihinkään on järjetön, koska demokratiassa äänestäminen on tärkein tapa vaikuttaa. Jokaisella on yksi ääni, kymmenellä tuhannella ihmisellä on jo kymmenen tuhatta ääntä. Vantaan kokoisessa kaupungissa kymmenellä tuhannella äänellä voi tehdä lähes vallankumouksen.

Äänestyspäivinä ei kannata jäädä kotiin makoilemaan.

Vantaalainen, jos haluat muutosta, äänestä muutosta. 

Hyökkäyksiä pohjoismaista demokratiaa vastaan

1.

Ensimmäisen kerran aloin miettiä väkivallan ja nykypolitiikan suhdetta Korson maalaismarkkinoilla, kun Timo Soiniin päin yritettiin hyökätä. 

Kun Soini tuli, pyysin häntä juttelemaan teltallemme, hän tulikin. Aluksi jutustelu sujui asiallisesti, kunnes paikalle tuli minulle tuntematon äänestäjä, joka alkoi kovaan ääneen haukkua Soinia petturuudesta ja loikkauksesta. Mieleen jäi Soinin vastaus huutajalle: Minä sen puolueen perustin ja minä sen myös lopetin. 

Ei lopettanut.

Soini lähti Sinisten teltalle, joka oli aivan telttaamme vastapäätä. Melkein heti iso nahkatakkinen mies hyökkäsi lujaa Soinia päin, mutta onneksi paikalla oli kolmen ministerin ammattitaitoiset turvamiehet. Kaksi heistä pisti hyökkääjän välittömästi maihin, kolmas turvasi Soinia. 

Fyysisesti ei mitään vakavaa tapahtunut, mutta ainakin minua tilanne järkytti. Koin, että silloin hyökättiin pohjoismaista edustuksellista demokratiaa vastaan.

2.

Ne tulivat varta vasten tappamaan minut, Pekka Kataja arvioi hyökkääjien aikomuksia. (IS 21.7.2020)

Jämsänkoskelaisen PS-valtuutettu Pekka Katajan murhayritys järkytti minua kuten muitakin. Tänään poliisi ilmoitti, että tapausta aletaan tutkia tapon yrityksen sijaan murhan yrityksenä.

Paranemista ja kaikkea hyvää Pekka Katajalle.

Olivat hyökkääjät sitten äärivasemmistolaisia tai -oikeistolaisia, kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia, nyt yritettiin tappaa jämsänkoskelaisten valitsema kaupunginvaltuutettu.

Itsenäisen Suomen aikana on murhattu Suomessa yksi poliitikko, sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovelleen v. 1922.

3.

Tänään järkytyin kolmannen kerran, kun huomasin Topi Rantasen 1930-lukua henkivän Facebook-postauksen. En tunne Topi Rantasta, ilmeisesti hän hätäpäissään on jo poistanut postauksensa, mutta postaus kiertää kuvana pitkin nettiä.

Rantanen olisi valmis pakottamaan perussuomalaiset puolueen jäsenet ja heidän kannattajansa polvilleen ja tappamaan heidät niskalaukauksella. En muista, että olisin koskaan nähnyt vastaavaa tekstiä netissä, vaikka poliitikkona minulla on paljon FB-tovereita ja jonkin verran myös Twitter-seuraajia.

Nyt ei auta Rantasen mahdolliset selitykset, olin kännissä, kun kirjoitin tuon tai se oli vain läppä.

Kun Perussuomalaisten jäsenet ja heidän äänestäjänsä sekä Perussuomalaisten äänestämättä jättäneet kannattajansa lasketaan yhteen, Rantanen olisi valmis tappamaan noin joka viidennen suomalaisen. 

Historiallisesti määrä olisi järkyttävä. Armenian kansanmurhassa tapettiin 1,5 miljoonaa ihmistä, Pol Potin Kamputseassa arvioiden mukaan tapettiin vajaat 2 miljoonaa ihmistä, Ruandassa hutut tappoivat noin 800 000 ihmistä. Isiksen levittämät niskalaukausvideot, joissa tapettiin jesidi-miehiä ja -poikia, olivat kamalaa katsottavaa.

Mao, Stalin ja Hitler olivat tapettujen määrissä aivan omaa luokkaansa.

Topi Rantasen FB-postauksesta minulle mieleen tulee Anders Brejvik.

4.

Muutamaan mauttomaan Sitä saa, mitä tilaa -postaukseen olen myös törmännyt.

Kirjoituksiani saa mielellään aina kommentoida, mutta tällä kertaa en haluaisi lukea yhtään kommenttia, jossa toistetaan typerää perussuomalaisten uhriutumis -mantraa, kiitos. 

Ollaan asiallisia.

Sote-maakunnat tulevat - kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä?

Lausuntokierrokselle lähtevässä sotessa on niin monia kipupisteitä, että päätä kivistää. Loppukiri on hurja, ensimmäiset maakuntavaalit pitäisi järjestää jo kuntavaalien jälkeisenä vuonna 2022. Kateeksi ei käy heitä, jotka sotesta päättävät. 

Keskustalle sote on elintärkeä, elämän ja kuoleman kysymys. Puolue koki veret seisauttavan vaalitappion eduskuntavaaleissa, ja silti se meni hallitukseen äänestäjien potkittavaksi. 

Suomeen synnytetään väkisin määrältään käsittämätön 21 sote-maakuntaa. Keskustan tavoitteena on ilman muuta betonoida valtansa maaseudun pienissä maakunnissa. Mitään muuta järjelliseltä kuullostavaa syytä en keksi noin suurelle maakuntamäärälle.

Nyt näyttäisi siltä, että maakuntia ei jaeta vaalipiireihin. Mietin asiaa jo siinä vaiheessa, kun Uusimaasta aiottiin tehdä yksi iso maakuntaa. Silloin helsinkiläisillä olisi ollut mahdollisuus jättipottiin maakuntavaltuutettujen määrässä, jopa suuret Espoo ja Vantaa olisivat jääneet nuolemaan näppejään puhumattakaan Uudenmaan pikkukunnista. Nyt Helsinkiä kaavaillaan omaksi sote-alueekseen, joten päätösvalta silloin on Helsingin kaupunginvaltuustolla.

Kuten Hesarikin totesi, ääritapaus maakuntien vallanjaossa on kotikaupunkini Vantaan ja Keravan muodostama maakunta. Vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000. Nykyisen mallin mukaan Keravalta ei kovin montaa valtuutettua maakunnan 69-paikkaiseen maakuntavaltuuston pääsisi.

En voi välttyä ajatukselta, kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä saman tien hieman isommaksi kaupungiksi? 

Kerava olisi luonnollinen jatke Vantaan pääradan aluekeskuksille Tikkurilalle, Koivukylälle ja Korsolle. Koivukylässä ja Korsossa on asukkaita vajaat 30 000 per aluekeskus, Tikkurilan suuralueella on yli 40 000 asukasta.

Keravan ja Peijaksen sairaalan välimatka on 12 km. Tikkurilan asemalle rakennetaan tulevaisuudessa iso hyvinvointikeskus, johon keravalaiset voisivat nopeasti sujahtaa junalla Keravan tai Savion asemilta. 

Keravan veroäyri on 19,25 ja Vantaan 19,00. 

Kaupunkien liittyessä yhteen, veroäyriksi tulisi 19,00. Silloin voittajia olisivat keravalaiset veronmaksajat.

* * *

27.1. HS

Jos sote-maakuntavaalit järjestetään ilman vaalipiirejä, miten pienet kunnat pärjäävät?

Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa sote-maakunnissa olisi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Jos uudistus etenee ilman soraääniä, sote-lait hyväksyttäisiin eduskunnassa vuoden kuluttua. Ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää vuonna 2022, ja sote-maakuntavaltuustot aloittaisivat vuoden 2023 alussa.

Demokratian toimivuudelle on merkityksellistä, miten uudet sote-maakuntavaltuustot oikein valitaan ja miten päätöksenteko niissä järjestetään. Nyt ollaan jakamassa pottia, jonka toiminta kattaa yli puolet kuntien vuosittaisista budjettimenoista.

Suomeen on syntymässä 21 uutta sote-maakuntaa, kun neljä uusmaalaista itsehallintoaluetta on nekin muutettu nimeltään sote-maakunniksi. Näiden lisäksi omana sote-alueenaan on Helsinki.

Ylintä päätösvaltaa käyttää sote-maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Maakunnan kaikilla asukkailla on näissä vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eikä maakuntaa jaeta erillisiin vaalipiireihin. Helsingissä ylintä päätösvaltaa sote-asioissa käyttänee kaupunginvaltuusto. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuulostaa ylevältä, mutta herättänee kaikissa maakunnissa jupinaa keskuskaupungin ehdokkaiden ylivallasta.

Ääritapaus on Vantaan ja Keravan muodostama maakunta, jolle valitaan 69 jäsenen sote-maakuntavaltuusto. Ilman äänileikkuria tai vaalipiirirajauksia siitä uhkaa tulla vantaalainen päätöksentekoelin. Maakunnan asukkaista vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000.

Aloite Tuomelan koulurakennuksesta

Hämeenkylän koulun Tuomelan opetuspisteen toiminta loppui kevääseen, koska uusi Hämeenkylän koulurakennus valmistuu syksyyn mennessä. Nyt perinteinen Tuomelan koulurakennus on oppilaista tyhjä, mikä on hyvin surullista.

Tuomelan koulun vuokraamissuunnitelmat Camelot Property Managementille olivat melkoinen yllätys kaupungin luottamushenkilöille. Mitään ei hiiskuttu ennen kuin vasta viime tinkaan.

Vantaan kaupungin strategian arvojen ykköskohta on avoimuus:

Avoimuus tarkoittaa päätöksentekomme ja koko toimintakulttuurimme läpinäkyvyyttä. Kuuntelemme ja jaamme tietoa. Olemme kansainvälinen kaupunki. Sitoudumme keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Kyllä nyt Vantaan kaupunginvaltuutettuna ja opetuslautakunnan jäsenenä on todettava, että Tuomelan koulurakennuksen vuokraamisprosessissa on avoimuus ollut piilossa.

Tarkoitus oli, että Opetuslautakunnan v. 2016 tehdyn päätöksen mukaan Tuomelan koulun kohtalo avataan uudelleen käsittelyyn v. 2021. Lounais-Vantaan kouluverkkoa käsitellään silloin tarkemmin.

Lounais-Vantaan koulut ovat: Hämeenkylän yhtenäiskoulu sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut sekä pienet Askiston ja Tuomelan koulut. Suurin osa alueen alakoululaisista menee kuudennelta luokalta Hämeenkylän kouluun, loput menevät  Kilterin kouluun. Kilterin koulua aloitetaan peruskorjata ensi vuonna ja koulun oppilaat menevät väistöön Sanomalaan.

Uusi Hämis sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut alkavat olla aivan täynnä oppilaista. Lounais-Vantaalle rakennetaan koko ajan ja uusi perheitä muuttaa alueelle.

Mitä koulujen suhteen pitäisi Lounais-Vantaalla sitten tehdä?

1. Ihmiset ihmettelevät, miksi Hämeenkylään ei rakenneta, vaikka sinne halutaan rakentaa. Alueen kaava on avattava rakentamiselle. On hyvä, että Vantaalle muuttaa lisää kunnon veronmaksajia.

2. Askistosta ja Tuomelasta tehdään erilliset alakoulut 1.-4. luokkalaisille lapsille. Pienten lasten koulumatkat olisivat lyhyitä. 5.-6. luokkalaiset menisivät Hämeenkylän kouluun.

3. Askiston koulun homeosat on korjattava perusteellisesti, eikä vain koteloitava kuten nyt on tehty. 

4. Sisäilmaltaan terve Tuomelan koulu on peruskorjattava nykyaikaisen opiskelun tarpeisiin.

5. Kun Askiston ja Tuomelan koulut toimivat 1.-4. luokkalaisten kouluina, ko. kouluihin jää kasvuvaraa tuleville vuosille. Myös uuteen Hämikseen jää kasvuvaraa, kun Hämeenkylän 1.-4. luokkalaiset jäävät Tuomelan kouluun. Näin ajatellen Lounais-Vantaalle ei tarvitse lähivuosina rakentaa uutta koulua.

6. Hyvä olisi, että sekä Askisto että Tuomela olisivat hallinnollisesti itsenäisiä kouluja. Kun opettajat opettavat omassa koulussaan, silloin he myös mielellään kehittävät aktiivisesti kouluaan.

Me Lounais-Vantaan valtuutetut Sirpa Kauppinen (vihr.), Kai-Ari Lundell (ps.) ja Markus Lyyra (kok.) teimme yli puoluerajojen kannatusta saaneen valtuustoaloitteen Tuomelan koulurakennuksen käytöstä. 37 valtuutettua allekirjoitti aloitteen.

Vantaan Sanomat teki Tuomelan koulun vuokraussuunnitelmista sekä aloitteestamme hienon artikkelin.

* * *

17.6. Vantaan Sanomat

Tuomelan kouluun tulossa ehkä asuntoja – valtuustoaloitteessa toivotaan, että koulu säilyisi väistötilana

Vantaan kaupunki suunnittelee Hämeenkylässä sijaitsevan Tuomelan koulun vuokraamista hollantilaiselle Camelot Property Managementille.

Yritys tunnetaan jälleenvuokraustoiminnastaan.

Yritys haluaisi muuttaa osan Tuomelan koulun tiloista asunnoiksi, jotka se sitten vuokraisi eteenpäin.

Tuomelan koulun lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2013. Paikalliset aktiivit, vanhemmat, oppilaat ja osa valtuutetuista kampanjoivat tuolloin kiivaasti koulun säilyttämisen puolesta.

Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että valtuutetuille olisi pitänyt kertoa Tuomelan koulun tilojen vuokraamisesta Camelot Property Managementille, eikä suunnitella tilojen vuokraamista niin sanottuna viranhaltijapäätöksenä.

Valtuustossa jätettiinkin maanantaina aloite siitä, että koulu saataisiin pidettyä opetuskäytössä lähialueen lapsille.

Aloitteessa edellytetään opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen noudattamista. Tuolloin linjattiin, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka.

Opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaan Tuomelan koulun tilannetta oli tarkoitus tarkastella uudelleen vuoden 2021 syksyllä Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Allekirjoittaneet esittivät, että Tuomelan koulua käytettäisiin jatkossakin väistötilana tai osana väistöjärjestelyjä.

 * * *

Valtuustoaloite Tuomelan koulurakennuksen käytöstä  

Opetuslautakunta on päättänyt 12.9.2016 kokouksessaan, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka. Samassa yhteydessä todettiin, että sivistystoimi tulee tekemään syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen ja sen pohjalta valmistellaan päätösesitykset Lounais-Vantaan kouluverkosta vuoden 2021 lopulla. Päätöksen mukaan Tuomelan koulurakennuksen käyttötarvetta arvioidaan syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkosta päätettäessä. 

  

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Vantaan tilakeskus valmistelee koulurakennuksesta parhaillaan vuokrasopimusta tilojen jälleenvuokraukseen erikoistuneen hollantilaisen Camelot Property Managementin kanssa. Vuokrauspäätöstä ei ole käsitelty luottamuselimissä, eikä siitä ole tiedotettu valtuutettuja. 

  

Opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen mukaan Tuomelan koulun jatkokäyttöä on tarkasteltava väistötilatarpeen mukaan. Vaikka Hämeenkylän uusi koulu on valmistunut, ei väistötilatarve ole poistunut Länsi-Vantaan alueelta. Esimerkiksi Sanomalaan suunnitellaan väistötilojen laajennusta. Päätös vuokrata koulutila ulkopuoliselle toimijalla on ristiriidassa lautakunnan vuoden 2016 päätöksen kanssa. 

  

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen noudattamista. Esitämme, että on kiireellisesti selvitettävä mahdollisuutta, jossa Tuomelan koulua käytettäisiin väistökouluna tai osana väistöjärjestelyä. Jos esimerkiksi Tuomelan kouluun ohjataan lähialueelta esikoululaisia ja alakoululaisia, vapautuu muista kouluista väistöön soveltuvia tiloja. Selvityksessä on huomioitava vaihtoehtojen taloudellisuus sekä alueen asukkaiden toiveet.  

  

15.6.2020 

Sisäilma-aloite

Vantaan Sanomat 18.6.2020

Mielipidekirjoituksemme, avoimuus on tärkeää myös sisäilma-asioissa. Kiitos yhteistyöstä yli puoluerajojen Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela ja Jari Jääskeläinen.

Teimme myös asiasta aloitteen Vantaan kaupunginvaltuustossa, allekirjoittajia tuli yli puoluerajojen:

Valtuustoaloite sisäilma-asioiden tiedonkulun parantamiseksi

Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa iso haaste on ollut tiedon puuttuminen mm. tehdyistä korjauksista. Tämän vuoksi ehdotamme tiedonkulun ja dokumentoinnin parantamista.

Tarvitsemme kaupungin sivuille selkeät ohjeet oire- ja vikailmoitusten tekoon.

Kaupungin sivuilla on hyvä olla kuntoraportit, oirekyselyjen ja -seurannan tulokset, sisäilmatiedotteet, tarkastuspöytäkirjat ja korjauskehotukset sekä korjausten dokumentointi.

Avoimuus parantaa kuntalaisten luottamusta.

Esitämme, että tiedonkulkua ja dokumentointia parannetaan. 

Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela, Jari Jääskeläinen ja Kai-Ari Lundell