Suomen terrorismilainsäädäntöä on syytäkin päivittää

Yleinen näkemys puolueista riippumatta on, että al-Holin vankileirin suomalaiset lapset pitää tuoda Suomeen, mutta lasten äitien palauttaminen jakaa sekä puolueita että kansaa.

Oikeusministeriö on esittämässä lakimuutosta, jotta terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen olisi helpompi tunnistaa. Nyt kun viranomaisia tai ulkoministeriä kuuntelee, ei voi välttyä ajatukselta, että tunnistusmekanismit ovat hukassa.

Kun Isiksen aikuisia, olivat heidän tehtävänsä järjestössä millaisia tahansa, tuodaan Suomeen, ihmisten turvallisuudentunne voi järkkyä. Samalla on mietittävä yhdeksän lapsen oikeuksia.

Oikeusministeriö on asettanut  selvitystyöryhmän miettimään terrorismilainsäädännön mahdollisia puutteita. Lakiesityksen muotoon kirjoitettu mietintö valmistunee jo parin viikon päästä.

Listaan muutamia linkkejä, joissa käsitellään jollakin tavalla Suomen terrorismilainsäädäntöä. Suosittelen artikkeleiden lukemista kokonaisuudessaan.

Erityisesti suosittelen listan viimeistä linkkiä, jossa Lapin yliopiston rikosoikeiden professori Minna Kimpimäki selittää ymmärrettävästi, minkälainen rikos terrorismirikos voi olla.

Paljon pohdittavaa maallikollekin.

* * *

2.6.2020 HS Pääkirjoitus

Al-Holista palaavat suomalaiset testaavat nykyisten lakien toimivuuden

Suomeen voi vastakin palata joissakin ääriryhmissä toimineita ja heidän vaikutuspiirissään olleita ihmisiä. Siihen pitää varautua myös ajantasaistamalla lainsäädäntöä

Al-Holin leirissä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä tilanne hallitsi keskustelua varsinkin viime vuoden lopulla. Kokonaisuuteen kuuluivat niin lasten oikeudet, turvallisuusnäkökohdat, mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu, viranomaisten toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä ulkoministeriön johtamiskulttuuri.

Al-Holin leirissä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä tilanne hallitsi keskustelua varsinkin viime vuoden lopulla. Kokonaisuuteen kuuluivat niin lasten oikeudet, turvallisuusnäkökohdat, mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu, viranomaisten toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä ulkoministeriön johtamiskulttuuri.

* * *

2.6.2020 HS

Presidentti Sauli Niinistö HS:lle: Al-Holin leiriltä palaaviin liittyvä turvallisuus­uhka on syytä ottaa vakavasti

Oikeusministeriön työryhmä esittää lakimuutosta, jonka avulla terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen olisi selkeämpi ilmentää.

Huoli Suomeen palaavien vierastaistelijoiden ja näiden perheenjäsenten mahdollisesta turvallisuusriskistä sai Niinistön viime joulun alla ehdottomaan palaajiin liittyvien turvallisuuskysymysten selvittämistä. Pääministeri Sanna Marin (sd) käynnisti tuolloin oikeusministeriössä selvitystyön Suomen terrorismilainsäädännön mahdollisista puutteista.
Selvitystyöryhmän työ päättyi viime perjantaina, ja työryhmä antaa lakiesityksen muotoon kirjoitetun mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r) kesäkuun puolivälissä.

”Olen nostanut kysymyksen rangaistussäännöksistä esiin aikanaan ja mielestäni se on yhä ajankohtainen”, Niinistö sanoo.

* * *

1.6.20120 IL

Jihadismin tutkija al-Holin suomalaisista: lapset vanhempien päätösten uhreja, aikuiset monimutkaisempi tapaus

Jihadismin tutkija Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Terrorismintutkija Juha Saarisen toteamus, toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, heittää suuren varjon suomalaisen oikeusjärjestelmän ylle.

* * *

1 / 2019 RIKU-lehti

Mikä on terrorismirikos?

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain
terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. (rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki)

Terrorismirikosluvun säätämisen ja muuttamisen taustalla ovat olleet ennen kaikkea EU-oikeudelliset asiakirjat: vuonna 2002 annettu terrorismia koskeva puitepäätös ja kyseisen puitepäätöksen korvaava vuonna 2017 tehty terrorismin torjuntaa koskeva direktiivi. Terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku määrittää sen, millaista toimintaa Suomessa pidetään terrorismina. 

Luku on pyritty muotoilemaan mahdollisimman kattavaksi: rangaistavaksi on säädetty laaja-alaisesti paitsi terroristisia tekoja myös terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja. Terroristisia rikoksia eivät siis ole vain varsinaiset terrori-iskut vaan myös esimerkiksi tällaisen iskun valmistelu tai rahoittaminen.

Al-holin Suomeen tuodut lapset on otettava huostaan

Kun al-Holin leiriltä eilen "kotiutettiin" Suomeen kolme naista ja yhdeksän lasta, seurauksena on sekä mediassa että somessa melkoinen viserrys- tai paskamyrsky. 

Aamun Hesarissa suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo ihmettelivät salailua. Hallituksen toiminta ei ole herättänyt luottamusta.

Halla-aho: 

”Tämä on merkityksellinen tapahtuma suomalaisten turvallisuuden kannalta. Ei lisää luottamusta viranomaisten ja ministeriön toimintaan, että tällaisia operaatioita tehdään salaa."

Orpo:

”Al-Holiin on alusta lähtien liittynyt salailua hallituksen taholta eikä se ole hyväksyttävää."

Ulkoministeri Pekka Haaviston olisi pitänyt pelata avoimilla korteilla ja kertoa suunnitelmista etukäteen. Ihmetyttää, kun Haavisto ei ole vieläkään lyönyt kortteja pöytään. Vaikuttaa siltä, että koko kotiuttamisoperaatio tehtiin hätäisesti. Muuten Haaviston kenttähiljaisuutta ei voi ymmärtää.

Päivän Iltalehdessä jihadismin tutkija Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Suuri ongelma on tietenkin al-Holin aikuiset, Isis on lähihistorian hirvittävin terrorijärjestö. Eilen kotiutetut al-Holin äidit olivat Isiksen toiminnassa mukana tavalla tai toisella. Siksi pitää selvittää, mitä al-Holin äidit ovat tehneet ennen leiriin vangitsemisia. Jos äidit ovat olleet terroristisessa toiminnassa mukana suoraan tai välillisesti, heidät on saatettava rikosvastuuseen.

Perussuomalaisten linja al-Holin suhteen on ollut selvä, jos pieniä lapsia tuodaan leiriltä ilman aikuisia, silloin heitä pitää auttaa tulemaan. Aikuisia ei pidä auttaa tulemaan Suomeen ollenkaan. Myös Kokoomuksen linja on sama.

Nyt äitien mukana tulleet lapset on nopeasti otettava huostaan, heitä on autettava kotiutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, deradikaalisaatioprosessi on aloitettava.

Pelottavinta on, että Supon mukaan loppuvuodesta 2019 terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä oli noin 390. Supon terrorismin luokituksen mukaan uhka Suomessa on kohonnut. Yhtään uutta terroristia tai terroristiksi epäiltyä ei Suomeen lisää kaivata.

Terrorismintutkija Juha Saarisen toteamus, toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, heittää suuren varjon suomalaisen oikeusjärjestelmän ylle.

Minkäänlaista myrkynkylvöä ei pitäisi sallia, ajatus siitä, että esim. al-Holin äidit tai jotkut muut saisivat radikalisoida lapsiaan miten huvittaa, on kammottava. Karmeita esimerkkejä radikalisoitumisen ylisukupolvisesta ketjusta ei ole vaikeaa löytää ulkomailta.

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. (rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki Rikosuhripäivystys RIKU)

Minna Kimpimäen kirjoitus on poimittu RIKU-lehdestä, kirjoitus kannattaa lukea, koska Kimpimäki on onnistunut lyhyesti ja selkeästi kiteyttämään terrorismilakien soveltamisen ongelmat.

Lienee kaikille selvää, että terroristit tai terroristista tekoa suunnittelevat on saatettava rikosoikeudelliseen vastuuseen.

* * *

HS 1.6.2020

Opposition Halla-aho ja Orpo moittivat hallitusta salailusta ja ovat huolissaan suomalaisten turvallisuudesta

Perussuomalaisten linjana al-Holin leirillä olevien suomalaisten suhteen on Halla-ahon mukaan ollut se, että jos pieniä lapsia voidaan tuoda ilman aikuisia, silloin heitä pitää auttaa tulemaan. Aikuisia ei Halla-ahon mukaan pitäisi missään olosuhteissa auttaa tulemaan Suomeen.

”Pidän suurimpana ongelmana sitä, että nämä ihmiset saavat jatkaa myrkynkylvöään täällä rauhassa ja radikalisoida omia lapsiaan.”

Halla-ahon arvion mukaan al-Holin leirillä olleet aikuiset ovat hyvin verkostoituneita ja pystyvät levittämään radikaalia islamismia Suomessa.

”He omalta osaltaan edistävät sellaisen ideologian leviämistä ja juurtumista Suomeen, joka ei millään tavoin edesauta tänne tulevien ja täällä olevien ihmisten integroitumista suomalaiseen elämänmenoon. Pidän sitä erittäin vahingollisena, ja erityisen tuhoisaa tuollainen ideologia on lapsille. Minusta tuollaisten ideologioiden kannattamisen pitäisi olla peruste ottaa lapset huostaan, mutta epäilen suuresti, meneekö tässä lapsen etu niin sanotun suvaitsevaisuuden edelle.”

Halla-ahon mukaan on myös täysin mahdotonta selvittää, ovatko leirin aikuiset osallistuneet terroristiseen toimintaan.

* * *

IL 1.6.2020

Jihadismin tutkija al-Holin suomalaisista: lapset vanhempien päätösten uhreja, aikuiset monimutkaisempi tapaus

Jihadismin tutkijan Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla, hän listaa Twitter-ketjussaan.

– Monet heistä ovat kannattaneet ekstremististä aatetta ja ryhmää, joka kohdistaa brutaalia ja laajamittaista väkivaltaa vihollisina kokemiinsa ihmisryhmiin, johon Suomi ja suomalaiset lukeutuvat. Tämä on poliittisesti/moraalisesti teko, jolla on oltava seurauksia

– Toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, Saarinen toteaa.

Lainsäädännön kehittämisen lisäksi on Saarisen mielestä myös aika kehittää viranomaisten kykyä tutkia ja syyttää ulkomailla tehtyjä rikoksia.

Suomalaiset ovat BKT-luvuilla mitattuna EU-paariaa

Twitter 30.5.

Olen jo jonkun aikaa fanittanut porilaista tutkija VTT Timo Aroa, joka on keskittynyt ensisijaisesti alue- ja väestökehitykseen. Aro osaa selkeyttää monimutkaisia asioita niin, että tavallisetkin ihmiset ymmärtävät.

Ensimmäisen kerran kuuntelin häntä Vantaan kaupunginvaltuuston seminaarissa Tampereella, silloin hän vertaili Suomen suurimpien kaupunkien kasvuodotuspotentiaaleja. Vantaalaisittain Aron esitys oli hienoa kuultavaa, sillä kasvupotentiaalin suhteen Vantaa oli ykkönen.

Eri Euroopan kaupunkien ostovoimakorjatut BKT-luvut NUTS 2-tasolla ovat suomalaisittain mielenkiintoista luettavaa. Tilasto todistaa saman, minkä jokainen turistikin on huomannut liikkuessaan Euroopan eri kaupungeissa: 

Suomalainen ostovoima ei ole lähelläkään Euroopan huippua. Helsinki on sijalla 25, edellä on mm. Prahaa, Bratislavaa, Budapestia, Varsovaa ja Bukarestia.

EU:n kuumin peruna nyt on ns. elpymisrahasto. Merkel ja Macron ajavat mekanismia, jolla pumpataan miljardikaupalla rahaa maihin, joiden taloutta korona on syönyt eniten. Useat ko. maista ovat epäonnistuneet talouspolitiikassaan jo ennen koronaakin. On mietitty jopa EU:n verotusoikeutta.

Jokainen saa itse tykönänsä pohdiskella elpymisrahaston oikeutusta Suomen kannalta. Silmäni olivat kyllä auenneet jo aikaisemmin, mutta Timo Aron upea havainnollistava twiitti vain vahvisti asiaa: 

Suomen pitää liittyä Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan muodostamaan koalitioon, joka on vastustanut julkisesti Merkelin ja Macronin ajamaa elpymisrahastoa.

Tietoa Eurostatin tilastoista:

Regional gross domestic product (PPS per inhabitant) by NUTS 2 regions

Sähkölentokoneet tulevat - Malmin lentokenttää tarvitaan

Lentokoneteknologia kehittyy kovalla vauhdilla, eri puolilla maailmaa suunnitellaan kilpaa sähköliikennelentokoneita. Esim. ruotsalainen Heart Aeropspace kehittää 19-paikkaista liikennekonetta, jonka kantama on 400 km. Kaupalliseen liikenteeseen se voi tulla jo niinkin aikaisin kuin 2025.

Suomen pienempien lentokenttien merkitys kasvaa sitten, kun niiltä lennetään lyhyemmän kantaman sähkölentokoneilla (HS 29.5.), sanoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström. 

Koneet ovat ympäristöystävällisiä ja hiljaisia, polttoainekulut ovat vain kymmenesosa perinteisestä lentokoneesta samoin kuin huoltokulut (HS 29.5.), toteaa Suomen yksi johtava sähkölentämisen asiantuntija Janne Vasama.

On pomminvarmaa, että lentäminen mullistuu rajusti tulevaisuudessa. Ensin sähköistyvät pienkoneet, sitten lyhyen kantaman liikennekoneet, ja lopuksi isot pitkän kantaman liikennekoneet.

Suomi on laajan asuttu maa, joten maakuntalentokenttien kuten vaikkapa Kokkola tai Joensuu merkitys kasvaa. Maakuntalentokenttien säilyttäminen on tärkeää myös Suomen poikittaisliikenteen kannalta. 

Helsingin Malmin lentokentän merkitys tulevaisuudessa nousee arvoon arvaamattomaan. 

Monessa eurooppalaisessa kaupungissa on kaupunkilentokenttänsä kuten Lontoossa, Tukholmassa ja Reykjavikissa.

Mutta Suomessa Helsingin päättäjät lyhytnäköisyydessään ovat lanaamassa upean ja historiallisen Malmin lentokentän asuinrakennusten alle. 

Suomessa riittää lääniä rakentamiseen, Helsingissäkin. Asuntopolitiikassa pääkaupunkiseudun kaupunkien pitäisi tehdä yhteistyötä. Tiedetään, että pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon ihmisiä, mutta ei heitä kaikkia tule sijoittaa ruuhkautuvalle Helsingin niemelle.

Espoossa ja Vantaalla on tilaa. Vantaalle rakennettiin muutama vuosi sitten loistava Lentorata, joka on nopeuttanut liikkumista merkittävästi ympäristöystävällisellä tavalla. Lentokenttäradan reuna-alueet kumisevat tyhjyyttään, metsää, pusikkoa ja peltoa riittää.

Nyt järki käteen ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos muu ei auta, niin valtion on puututtava voimalla Helsingin Malmin lentokentän tuhoamissuunnitelmiin.

* * *

29.5. HS

Sähkölentokoneiden asiantuntija säilyttäisi Malmin kentän, koska se voi olla Helsingille vielä korvaamaton, kun sähkölentokoneet lähivuosina yleistyvät.

Matkustajalennot sähköllä toki kuulostavat vielä utopialta, mutta eri ennusteiden mukaan niitä voisi olla maailmalla jo noin viiden vuoden kuluessa, ehkä aiemminkin.

”Suomessa on paljon pieniä lentokenttiä, joiden osalta on pohdittu, pitäisikö ne lakkauttaa vai ei. Meidän mielestämme ehdottomasti ei, koska tällaiset uudet ratkaisut, kuten sähkölentokoneet, voivat vaikuttaa kustannuksiin rajusti”, Mathias Lindström sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pienempien lentokenttien merkitys kasvaa sitten, kun niiltä lennetään lyhyemmän kantaman sähkölentokoneilla. Nämä yhteydet toimisivat parhaiten esimerkiksi suurten kaupunkien välillä.

”Sähköinen lentäminen tulee mullistamaan liikkumista”, Janne Vasama sanoo.

”Se on edullista. Polttoainekulut ovat noin kymmenen prosenttia perinteisestä lentokoneesta, samoin moottorin huoltokulut. Sitten, kun sähkölentokoneita tulee, niitä operoivat yhtiöt saavat niistä niin suuren taloudellisen edun, että koneista tulee hyvin haluttavia.”

”Helsingissä tarvittaisiin kaupunkikenttä. Sähkölentokoneet eivät sovi Helsinki-Vantaalle isojen koneiden joukkoon. Ne ovat niin paljon hitaampia ja pienempiä, että ne vaikeuttaisivat lentokentän liikennettä.”

”Helsinki on niin keskeinen paikka. Jos Helsingissä ei ole paikkaa sähkölentokoneille, niin Suomeen ei oikein tule sähkölentokoneverkkoa.”

Maahanmuutto rules

Kannattaa lukea alta Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemä selvitys kokonaisuudessaan. Jo selvityksen alku on raflaava: Pääkaupunkiseudulla asuu nyt 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa on asukkaita.

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki heti kotikaupunkini Vantaan jälkeen. On arvioitu, että v. 2050 mennessä Vantaalla asuu enemmän vieraskielisiä kuin kantasuomalaisia ihmisiä. 

Asun Myyrmäen suuralueella, nyt joka viides alueen asukas on vieraskielinen. Kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Sinänsä ei ole ihmettelemistä, kun vieraskielinen väestö tuppautuu suuriin kaupunkeihin, sama ilmiö on ollut nähtävissä monessa Euroopan maassa. Pääkaupunkiseutu antaa mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Jos asuisin vaikkapa Hyrynsalmella, muuttaisin itsekin kipin kapin pääkaupunkiseudulle.

Luettuani MDI:n selvityksen ex-pääministeri Antti Rinteen synnytystalkookehotus suomalaisille asettui ainakin minun päässäni aivan uuteen valoon. Totean nyt tähän kuitenkin, että olen synnytystalkoisiin yli-ikäinen, toisaalta olen hoitanut osuuteni hyvin, koska minulla on viisi lasta.

Poimin selvityksen oleellisimmat kohdat:

1. 

Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon.

2. 

Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteen mukaan n. 500 000 ihmisellä v. 2040 mennessä.

3.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

4.

Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun v. 2014.

Samana vuonna vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän.

* * *

20.5.2020 Kuntaliitto

Kuntaliitto selvitti: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu v. 2040 mennessä

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Tiedot käyvät ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Selvitys tehtiin osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia, jossa tarkastellaan, miltä muun muassa väestönkehitykseen, työpaikkoihin, ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja palvelurakenteeseen sekä elinvoimaan liittyvät kysymykset näyttäytyvät Suomessa 23 kaupungin (C23) valossa.

Lisätietoja:

José Valanta, yhteysjohtaja, p. 050 523 1116, jose.valanta(a)kuntaliitto.fi

Jaana Halonen, erityisasiantuntija, p. 050 452 7035, jaana.halonen(a)kuntaliitto.fi

Timo Aro, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 045 657 7890, timo.aro(a)mdi.fi

Pääkaupunkiseudun alueellinen eriytyminen on surullinen asia ja jatkuu

Klikkaa suuremmaksi.

Moni kunta on riippuvainen pienen joukon maksamista veroista – HS kertoo, mitkä alueet kantavat kuntasi verotaakan ja kuinka suuren osan asuinalueesi veroista juuri sinä maksat (HS 19.5.2020)

Kukaan ei halua asua huono-osaiseksi leimaantuvalla alueella, mutta siitä huolimatta segregaatiokehityksestä on puhuttava (Petteri Niskanen 18.5.2020)

Hesarin grafiikka hätkähdytti etenkin Myyrmäen osalta.

Ensimmäisen kerran törmäsin täysillä sanaan segregaatio ollessani pari vuotta töissä Helsingissä v. 1998-2000. Kun Vantaalla alettiin lomauttaa opettajia, piirsin silloisesta asuinpaikastani Kaivokselasta muutaman kilometrin ympyrän ja soitin lähimpään eivantaalaiseen kouluun. Koulu oli Malminkartanon koulu, puheluun vastasi silloinen hieno rehtori Matti Waitinen, joka nykyään toimii Pelastuskoulun rehtorina. 

Aloitin puhelun kysymällä, terve, täällä puhuu 40-vuotias vantaalainen luokanopettaja Kai-Ari Lundell, osaan pitää luokan myös järjestyksessä, kelpaako?

Matti Waitinen vastasi, kyllä kelpaa.

Kun olin töissä Helsingissä, siellä alettiin noudattaa koulujen segraation ehkäisyohjelmaa. Muistan, kun ihmettelimme porukalla, että Malminkartanon koulu ei silloin päässyt mukaan ko. ohjelmaan.

Pidin Malminkartanon koulusta, se oli rehellinen lähiökoulu, hommat hoidettiin selkeästi ja maanläheisesti. Olen joskus tituleerannut itseäni lähiökoulumaikaksi. Syy on selkeä, koska en muunlaisissa kouluissa ole juuri opettanutkaan. Kouluni olivat Hiekkaharjun koulu, Malminkartanon koulu, ja Pähkinärinteen koulu, jossa tein töitä 32 vuotta.

Kaikki kolme koulua ovat ideaalisia kolmisarjaisia kouluja, jokaisella alueella asui erityyppisiä perheitä sopivassa suhteessa, vuokra- ja omistusasuntoja, omakoti-, rivi- ja kerrostaloja, tavallisia perheitä, hyvin toimeentulevia perheitä, ei liikaa maahanmuuttajaperheitä, kaikkien oli helppo sopeutua porukkaan, eriytymistä ei tapahtunut.

Ykköskouluuni Pähkikseen oppilaita tuli Pähkinärinteen kerrostaloalueelta sekä Hämevaaran ja Linnaisten omakotialueilta, täydellinen kombo.

Helsinki on ja Espoo ovat asuinalueidensa eriytymisessä omaa luokkaansa, mutta Vantaa alkaa tulla lujaa perässä. Vantaalaisena keskityn nyt Vantaan alueiden eriytymisen ongelmiin.

Asun Vapaalassa Myyrmäen kupeessa, Paalutorille on lyhyt fillarimatka. Olen yhtä huolissani huono-osaisuuden kasautumisesta Myyrmäkeen kuin asiasta hyvän kirjoituksen kirjoittanut Myyrmäki-liikkeen dynamo Petteri Niskanenkin.

Kuten Hesarin hienosta grafiikasta näkyy, Myyrmäki on pudonnut alimman veronmaksuluokan kastiin, mediaani on alle 4000 euroa vuodessa. Huomioitavaa on, että Vantaan pari vuotta sitten käynnistetyn Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan kuuluvat Martinlaakso, ainoa länsivantaalainen alue, muut löytyvät Itä-Vantaalta, Hakunila, Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäki ei kuulu ohjelman piiriin.

Alueet on valittu heikon työllisyysasteen, pienituloisuuden, alhaisen koulutustason sekä väestön sairastavuuden perusteella. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten suhteellista osuutta ei ole kehdattu ääneen sanoa. 

Minua huolestuttaa Myyrmäen lähes vapaa pudotus vantaalaiseen asuinalueiden paarialuokkaan. Vapaassa maassa ei voi estää ihmisten vapaata liikkuvuutta, Myyrmäessäkin on paljon yksityisomistuksessa olevia vuokra-asuntoja, joihin ihmiset muuttavat.

Nykytilanne Vantaan vanhojen lähiöiden suhteen on raju: 

Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä (Vantaan Sanomat 19.1.2019)

Vantaan maan kovimmalla väestönkasvulla ei kannata liiemmin pullistella, sillä vieraskielisten osuus muutosta on ollut suuri, 70-80 %. Viime vuonna vieraskielisten osuus kaikista vantaalaisista toimeentulonsaajista oli suhteettoman suuri, peräti 41 %, kun vieraskielisten kokonaisosuus kaikista vantaalaisista on noin viidesosa.

Vantaa suunnittelee pikaratikkaa, joka kulkisi Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Uskotaan, että kallis ratikka ratkaisisi Länsimäen ja Hakunilan eriytymisongelmat. Minä en siihen usko. Tikkurilaan ja Aviapolikseen rakennetaan hyviä asuntoja ja molemmille alueille tulee hyviä työpaikkoja lisää ilman ratikkaakin. Kaupunginvaltuustossa vastustin ryhmäni kanssa Vantaan ratikka -hanketta ja olimme sitä mieltä, että olisi kannattanut satsata huomattavasti edullisempiin sähkönivelbusseihin.

Mitä alueiden eriytymisen suhteen Vantaalla voidaan tehdä?

1. 

Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudusta on muodostumassa maahanmuuttajien loppusijoituspaikka. Kun näin on, myös valtion on tultava voimallisemmin mukaan talkoisiin. Ei pääkaupunkiseutua voi jättää yksin.

2.

Vantaallekin on kaavoitettava sellaisia alueita, jotka tuovat kaupunkiin hyviä veronmaksajia. Eriytymisen haasteet on otettava tosissaan myös vanhoilla asuinalueilla.

Vantaan viime vuosien ainoa todellinen veroa maksavien muuttajien vastaisku kohdistui Ylästön alueelle, johon on rakennettu paljon omakoti- ja rivitaloja. Kartanonkoski on veroja maksavien muuttajien loistoesimerkki.

Koska Kartanonkosken konsepti onnistui hyvin, Vantaalle on palkattava Pohjoismaiden ylivoimaisesti parhaat arkkitehdit suunnittelemaan Kartanonkoskeakin parempia laajoja asuinalueita. Kyllä Vantaalla on tilaa rakentaa toisin kuin Helsingissä.

3.

Vantaan työpaikkakehitys on viime vuosina ollut hyvää, Aviapolis vetää. Kehitystä on vaalittava kuin kaunista kukkaa, yritysmyötämielisyys on houkuttelevuuden kaiken perusta.

Yrityksiä on saatava myös Myyrmäen suuralueelle, joka tätä rataa vaipuu nukkumalähiöksi. Kun alueella on yrityksiä, sinne muuttaa myös veroja maksavia työssäkäyviä ihmisiä.

4. 

Jos johonkin Myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla on satsattava, niin kouluihin. Vain hyvällä koulutuksella ja hyvillä kouluilla voidaan katkaista periytyvä köyhyyden kierre. 

Tehokkainta on lisäresurssien kohdistaminen kouluihin, joissa perheiden sosioekonominen asema on heikko ja maahanmuuttajien osuus on suuri.

5. 

Myyrmäen vapaa pudotus on tunnistettava ja tunnustettava.

Kuntademokratian olemuksesta

HS 18.5.2020

Luonnonsuojelijoiden haave yli 20 vuoden ajalta saattaa toteutua - Poliitikot saattavat myöntyä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen Helsinkiin (HS 18.5.2020)

En ota kantaa kaupunkipuistoasiaan, koska asiasta päättäminen on helsinkiläisten asia. Jos kaupunkipuisto kiinnostaa, kannattaa lukea koko Hesarin artikkeli.

Minua kavahdutti artikkelin aloitus: 

Kaupunki ei seiso hankkeen takana, mutta joidenkin ryhmien poliitikoilla on halua toteuttaa aloite kaupungin esityksen vastaisesti.

Hesari sohaisi kuntademokratian ytimeen.

Kaupunginvaltuusto on Helsingissäkin kaupungin ylin päättävä elin. Selvää on, että kaupunkilaiset yrittävät vaikuttaa valtuuston jäseniin, niin pitääkin olla. Kaupunkilaiset ovat valtuustonsa valinneet. Jos valtuuston enemmistö päättää, että kaupunkipuisto perustetaan, silloin se on perustettava. 

Kun kirjoitetaan kaupunki ei seiso hankkeen takana, minulle jää täysin epäselväksi, mistä on kysymys. Onko kyse kaupungin virkamiehistä vai peräti kaupungin pormestarista?

Kaupungin toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko ja kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Kun päätös on tehty, kaupungin viranhaltijoiden tehtävänä on noudattaa ko. päätöstä. Ei ole olemassakaan mitään muuta asioista päättävää kaupunkia kuin kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston enemmistö päättää, vaikka kuinka jurppiikin, jos jää tappiolle.

Kyllä kunnissa jossain vaiheessa olisi kokeiltava kansalaisten suoraa vaikuttamista. Ei ole kovin vaikeaa järjestää äänestystä pankkitunnuksia käyttäen. Suoraa vaikuttamista ei voi joka asiassa käyttää, mutta esim. kerran vuodessa voisi, jos asia olisi hyvin tärkeä kaupunkilaisia askarruttava asia.

Helsingissä sellainen asia voisi olla juuri tämä kaupunkipuiston perustaminen. Vantaalla kaupunkilaisia puhuttaa nyt eniten kaupungin tulevat raidehankkeet.

Helsingissä voitaisiin äänestää:

Perustetaanko Helsinkiin kaupunkipuisto?

Kyllä

Ei

Vantaalla voitaisiin äänestää:

Rakennetaanko Vantaan ratikka?

Kyllä

Ei

Kun aloitin kaupunginvaltuutetun hommat, minua järkytti, kun valtuustosalin kahvilassa minua lähestyi eräs nimeltä mainitsematon kaupunginvaltuutettu, joka totesi, Kai-Ari, ethän sinä voi vastustaa virkamiehen esitystä. Päässäni ajattelin, että miksi helvetissä minut on oikein sitten tänne valittu, mutta en sanonut mitään, koska olin niin äimän käkenä.

Totta kai tiedän, että paljon päätetään etukäteen valtuustosalien ulkopuolella. Pari isoa valtapuoluetta voi etukäteen miettiä yhdessä vaikkapa kaupunginjohtajan kanssa jostakin asiasta ja tuoda ko. asian kaupunginhallituksen kautta valtuustosaliin päätettäväksi. Sekin on demokratiaa, koska kaupunkilaiset ovat äänestäneet ko. kaksi puoluetta valtaan.

Jos haluaa muutosta, pitää seuraavissa kuntavaaleissa äänestää muutosta.

Arjen pandemiasankaruutta vuonna 1918

Isoäitini Laina takana

Sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1918 Suomeenkin iski kauhia influenssa, espanjantauti. Maailmalla tauti vei kymmeniä miljoonia ihmisiä muutamissa kuukaudessa, Suomessakin espanjantautiin kuoli arviolta noin 25 000 ihmistä.

Isoäitini piti aina vanhempiensa kuolinilmoitusta lasin alla olohuoneen piirongin päällä.

Isoäitini Lainan vanhemmat kuolivat espanjantautiin Lappeenrannan sairaalassa vuonna 1918. Pitkään luulimme, että isoisovanhempani kuolivat Lappeenrannan pahamaineisessa vankileirissä, jossa oli noin 3000 punavankia, joista noin 700 kuoli. En tiedä, osallistuivatko isoisovanhempani Eljas ja Eva millään tavalla vuoden 1918 sotatapahtumiin. Setäni selvitti myöhemmin, että he kuolivat sairaalassa, ei leirillä.

Isoäitini Laina oli 12-vuotias, kun hän jäi orvoksi, hänellä oli parisen vuotta nuorempi pikkusisko ja vielä nuorempi pikkuveli. Kun lapsia alettiin hajauttaa eri perheisiin asumaan, Laina oli erittäin tiukka ja oli sitä mieltä, että sisarusten on pysyttävä yhdessä. Laina jätti koulunsa kesken ja meni töihin kultasepän apulaiseksi. Hän ruokki ja kasvatti sisarensa aikuisuuteen asti ja piti huolta siitä, että he kävivät koulut loppuun.

Orposisarukset

Myöhemmin Laina meni naimisiin, sai neljä poikaa, joista kolmas oli isäni Vidar Lundell.

Sankaruutta on monenlaista. Moni sukuni miehistä osallistui talvi- ja jatkosotaan, mutta sukuni suurimpana sankarina pidän isoäitiäni Lainaa. Hän otti täyden vastuun jo 12-vuotiaana, voidaan täydellä syyllä puhua arjen sankaruudesta. 

Onneksi nykyajan Suomessa lapset saavat olla lapsia. He saavat leikkiä ja käydä koulua, tosin nyt koronapandemian aikaan he saavat etäopetusta tietokoneiden välityksellä.

Heteroydinperhe

Martta Kaukonen HS 17.2.2020

Lehtileike on aamun Hesarista, elokuva-arvostelu. Silmiin hyppäsi vahvasti lause miten yksinäiseksi ihminen voi tuntea itsensä heteroydinperheiden keskellä.

Heteroydinperhe?

Sana on minulle täysin uusi. Aloin heti pohdiskella, mitä eroa on heteroperheellä tai heteroydinperheellä? 

Hyvin yleisesti käytetään yksinkertaisempaa muotoa ydinperhe, joka koostuu lapsista ja heidän biologisista vanhemmistaan. Biologisia vanhempia kutsutaan yleensä äidiksi ja isäksi.

Ytimestä tulee mieleen ydinvoimalan ydin tai maapallon sisin osa, miksei ydinkeskustakin.

Miksi elokuvakriitikko Martta Kaukonen korostaa sitä, että juuri heteroydinperheissä ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi? Kait ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi missä perhemuodossa tahansa.

Perhe on perhe. 

Äärioikeistolaisia, fasisteja ja natseja

HS 4.2.2020

Helsingin Sanomat on jo pitkään tehnyt hienoja graafeja, upeita kuvaajia. Esim. eilisen Hesarin valtion talousarvioesitys vuodelle 2020, budjettipuu sekä tuloista että menoista, oli fantastinen.

Saman päivän lehdessä oli myös hyvin havainnollistava koordinaatiston muotoon tehty arvokartta paraikaa istuvista kansanedustajista.

Twitterissä Perussuomalaisia nimitellään aivan surutta äärioikeistolaisiksi, jopa fasisteiksi tai natseiksi. Suomen Twitter on jonkinlainen ankkalammikko, mukana on lähinnä hyvin koulutettuja ihmisiä, punavihreitä toimittajia ja poliitikkoja on paljon. 

Jos tarkastellaan yllä olevan arvokartan vasemmisto-oikeistoakselia, huomataan, että Perussuomalaiset on selkeästi keskusta-oikeistolainen puolue. Jos tarkastellaan liberaalit-konservatiivitakselia, Perussuomalaiset on selkeästi konservatiivinen puolue.

Viime eduskuntavaalien jälkeen esitettiin kaksi arvokarttaa ehdokkaista, Hesari ja Yle. Itse olin ehdokas myös, sijoituin molemmin puolin pystyakselia, vasemmisto-oikeistoakselin yläpuolella lähellä origoa, en aivan ollut napakymppi kumminkaan.

Yllä olevan kartan mukaan eduskunnassa istuu kaksi suurehkoa keskustaoikeistolaista puoluetta, minkä myös alla oleva, kaikkia ehdokkaita koskeva arvokartta osoittaa. Äärioikestolaista kansanedustajaa saa eduskunnasta tikulla etsiä. Fasisteja tai natseja ei eduskunnassa takuuvarmasti istu yhtäkään.

Suomessa on pitkä perinne äärioikeistolaiseksi tai fasistiseksi leimaamiseen. Kun ei perusteltuja argumentteja löydy, kaivetaan povitaskusta natsikortti. Esim. 1970-luvulla kahta idoliani Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamoa ja Perustuslaillisten Georg C. Ehnroothia haukuttiin vuoroin äärioikeistolaiseksi tai fasistiksi. 

Syy oli periskummallinen, Vennamo ja Ehnrooth olivat antikekkoslaisia. Samaan aikaan muut puolueet ryhmittäytyivät Kekkosen taakse niin, että eduskunnassa rustattiin poikkeuslaki v. 1973, ja Kekkonen valittiin presidentiksi ilman presidentinvaaleja. Mitään järjellistä syytä poikkeuslakiin ei ollut, ei ollut mitään kriisiä, sotatilaa tai mitään muutakaan poikkeustilaa.

Vuoden 1974 presidentinvaalit jäivät pitämättä, olisin silloin saanut äänestää vaaleissa ensimmäistä kertaa. Pidin poikkeuslakia demokratian häväistyksenä. 

Tosiasiallisesti sekä Vennamo että Ehnrooth olivat todellisia demokraatteja. Ehnrooth jopa lopetti puolueensa, kun totalitaristinen Neuvostoliitto hajosi.