Sote-maakunnat tulevat - kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä?

Lausuntokierrokselle lähtevässä sotessa on niin monia kipupisteitä, että päätä kivistää. Loppukiri on hurja, ensimmäiset maakuntavaalit pitäisi järjestää jo kuntavaalien jälkeisenä vuonna 2022. Kateeksi ei käy heitä, jotka sotesta päättävät. 

Keskustalle sote on elintärkeä, elämän ja kuoleman kysymys. Puolue koki veret seisauttavan vaalitappion eduskuntavaaleissa, ja silti se meni hallitukseen äänestäjien potkittavaksi. 

Suomeen synnytetään väkisin määrältään käsittämätön 21 sote-maakuntaa. Keskustan tavoitteena on ilman muuta betonoida valtansa maaseudun pienissä maakunnissa. Mitään muuta järjelliseltä kuullostavaa syytä en keksi noin suurelle maakuntamäärälle.

Nyt näyttäisi siltä, että maakuntia ei jaeta vaalipiireihin. Mietin asiaa jo siinä vaiheessa, kun Uusimaasta aiottiin tehdä yksi iso maakuntaa. Silloin helsinkiläisillä olisi ollut mahdollisuus jättipottiin maakuntavaltuutettujen määrässä, jopa suuret Espoo ja Vantaa olisivat jääneet nuolemaan näppejään puhumattakaan Uudenmaan pikkukunnista. Nyt Helsinkiä kaavaillaan omaksi sote-alueekseen, joten päätösvalta silloin on Helsingin kaupunginvaltuustolla.

Kuten Hesarikin totesi, ääritapaus maakuntien vallanjaossa on kotikaupunkini Vantaan ja Keravan muodostama maakunta. Vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000. Nykyisen mallin mukaan Keravalta ei kovin montaa valtuutettua maakunnan 69-paikkaiseen maakuntavaltuuston pääsisi.

En voi välttyä ajatukselta, kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä saman tien hieman isommaksi kaupungiksi? 

Kerava olisi luonnollinen jatke Vantaan pääradan aluekeskuksille Tikkurilalle, Koivukylälle ja Korsolle. Koivukylässä ja Korsossa on asukkaita vajaat 30 000 per aluekeskus, Tikkurilan suuralueella on yli 40 000 asukasta.

Keravan ja Peijaksen sairaalan välimatka on 12 km. Tikkurilan asemalle rakennetaan tulevaisuudessa iso hyvinvointikeskus, johon keravalaiset voisivat nopeasti sujahtaa junalla Keravan tai Savion asemilta. 

Keravan veroäyri on 19,25 ja Vantaan 19,00. 

Kaupunkien liittyessä yhteen, veroäyriksi tulisi 19,00. Silloin voittajia olisivat keravalaiset veronmaksajat.

* * *

27.1. HS

Jos sote-maakuntavaalit järjestetään ilman vaalipiirejä, miten pienet kunnat pärjäävät?

Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa sote-maakunnissa olisi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Jos uudistus etenee ilman soraääniä, sote-lait hyväksyttäisiin eduskunnassa vuoden kuluttua. Ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää vuonna 2022, ja sote-maakuntavaltuustot aloittaisivat vuoden 2023 alussa.

Demokratian toimivuudelle on merkityksellistä, miten uudet sote-maakuntavaltuustot oikein valitaan ja miten päätöksenteko niissä järjestetään. Nyt ollaan jakamassa pottia, jonka toiminta kattaa yli puolet kuntien vuosittaisista budjettimenoista.

Suomeen on syntymässä 21 uutta sote-maakuntaa, kun neljä uusmaalaista itsehallintoaluetta on nekin muutettu nimeltään sote-maakunniksi. Näiden lisäksi omana sote-alueenaan on Helsinki.

Ylintä päätösvaltaa käyttää sote-maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Maakunnan kaikilla asukkailla on näissä vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eikä maakuntaa jaeta erillisiin vaalipiireihin. Helsingissä ylintä päätösvaltaa sote-asioissa käyttänee kaupunginvaltuusto. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuulostaa ylevältä, mutta herättänee kaikissa maakunnissa jupinaa keskuskaupungin ehdokkaiden ylivallasta.

Ääritapaus on Vantaan ja Keravan muodostama maakunta, jolle valitaan 69 jäsenen sote-maakuntavaltuusto. Ilman äänileikkuria tai vaalipiirirajauksia siitä uhkaa tulla vantaalainen päätöksentekoelin. Maakunnan asukkaista vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000.

Aloite Tuomelan koulurakennuksesta

Hämeenkylän koulun Tuomelan opetuspisteen toiminta loppui kevääseen, koska uusi Hämeenkylän koulurakennus valmistuu syksyyn mennessä. Nyt perinteinen Tuomelan koulurakennus on oppilaista tyhjä, mikä on hyvin surullista.

Tuomelan koulun vuokraamissuunnitelmat Camelot Property Managementille olivat melkoinen yllätys kaupungin luottamushenkilöille. Mitään ei hiiskuttu ennen kuin vasta viime tinkaan.

Vantaan kaupungin strategian arvojen ykköskohta on avoimuus:

Avoimuus tarkoittaa päätöksentekomme ja koko toimintakulttuurimme läpinäkyvyyttä. Kuuntelemme ja jaamme tietoa. Olemme kansainvälinen kaupunki. Sitoudumme keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Kyllä nyt Vantaan kaupunginvaltuutettuna ja opetuslautakunnan jäsenenä on todettava, että Tuomelan koulurakennuksen vuokraamisprosessissa on avoimuus ollut piilossa.

Tarkoitus oli, että Opetuslautakunnan v. 2016 tehdyn päätöksen mukaan Tuomelan koulun kohtalo avataan uudelleen käsittelyyn v. 2021. Lounais-Vantaan kouluverkkoa käsitellään silloin tarkemmin.

Lounais-Vantaan koulut ovat: Hämeenkylän yhtenäiskoulu sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut sekä pienet Askiston ja Tuomelan koulut. Suurin osa alueen alakoululaisista menee kuudennelta luokalta Hämeenkylän kouluun, loput menevät  Kilterin kouluun. Kilterin koulua aloitetaan peruskorjata ensi vuonna ja koulun oppilaat menevät väistöön Sanomalaan.

Uusi Hämis sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut alkavat olla aivan täynnä oppilaista. Lounais-Vantaalle rakennetaan koko ajan ja uusi perheitä muuttaa alueelle.

Mitä koulujen suhteen pitäisi Lounais-Vantaalla sitten tehdä?

1. Ihmiset ihmettelevät, miksi Hämeenkylään ei rakenneta, vaikka sinne halutaan rakentaa. Alueen kaava on avattava rakentamiselle. On hyvä, että Vantaalle muuttaa lisää kunnon veronmaksajia.

2. Askistosta ja Tuomelasta tehdään erilliset alakoulut 1.-4. luokkalaisille lapsille. Pienten lasten koulumatkat olisivat lyhyitä. 5.-6. luokkalaiset menisivät Hämeenkylän kouluun.

3. Askiston koulun homeosat on korjattava perusteellisesti, eikä vain koteloitava kuten nyt on tehty. 

4. Sisäilmaltaan terve Tuomelan koulu on peruskorjattava nykyaikaisen opiskelun tarpeisiin.

5. Kun Askiston ja Tuomelan koulut toimivat 1.-4. luokkalaisten kouluina, ko. kouluihin jää kasvuvaraa tuleville vuosille. Myös uuteen Hämikseen jää kasvuvaraa, kun Hämeenkylän 1.-4. luokkalaiset jäävät Tuomelan kouluun. Näin ajatellen Lounais-Vantaalle ei tarvitse lähivuosina rakentaa uutta koulua.

6. Hyvä olisi, että sekä Askisto että Tuomela olisivat hallinnollisesti itsenäisiä kouluja. Kun opettajat opettavat omassa koulussaan, silloin he myös mielellään kehittävät aktiivisesti kouluaan.

Me Lounais-Vantaan valtuutetut Sirpa Kauppinen (vihr.), Kai-Ari Lundell (ps.) ja Markus Lyyra (kok.) teimme yli puoluerajojen kannatusta saaneen valtuustoaloitteen Tuomelan koulurakennuksen käytöstä. 37 valtuutettua allekirjoitti aloitteen.

Vantaan Sanomat teki Tuomelan koulun vuokraussuunnitelmista sekä aloitteestamme hienon artikkelin.

* * *

17.6. Vantaan Sanomat

Tuomelan kouluun tulossa ehkä asuntoja – valtuustoaloitteessa toivotaan, että koulu säilyisi väistötilana

Vantaan kaupunki suunnittelee Hämeenkylässä sijaitsevan Tuomelan koulun vuokraamista hollantilaiselle Camelot Property Managementille.

Yritys tunnetaan jälleenvuokraustoiminnastaan.

Yritys haluaisi muuttaa osan Tuomelan koulun tiloista asunnoiksi, jotka se sitten vuokraisi eteenpäin.

Tuomelan koulun lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2013. Paikalliset aktiivit, vanhemmat, oppilaat ja osa valtuutetuista kampanjoivat tuolloin kiivaasti koulun säilyttämisen puolesta.

Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että valtuutetuille olisi pitänyt kertoa Tuomelan koulun tilojen vuokraamisesta Camelot Property Managementille, eikä suunnitella tilojen vuokraamista niin sanottuna viranhaltijapäätöksenä.

Valtuustossa jätettiinkin maanantaina aloite siitä, että koulu saataisiin pidettyä opetuskäytössä lähialueen lapsille.

Aloitteessa edellytetään opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen noudattamista. Tuolloin linjattiin, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka.

Opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaan Tuomelan koulun tilannetta oli tarkoitus tarkastella uudelleen vuoden 2021 syksyllä Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Allekirjoittaneet esittivät, että Tuomelan koulua käytettäisiin jatkossakin väistötilana tai osana väistöjärjestelyjä.

 * * *

Valtuustoaloite Tuomelan koulurakennuksen käytöstä  

Opetuslautakunta on päättänyt 12.9.2016 kokouksessaan, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka. Samassa yhteydessä todettiin, että sivistystoimi tulee tekemään syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen ja sen pohjalta valmistellaan päätösesitykset Lounais-Vantaan kouluverkosta vuoden 2021 lopulla. Päätöksen mukaan Tuomelan koulurakennuksen käyttötarvetta arvioidaan syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkosta päätettäessä. 

  

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Vantaan tilakeskus valmistelee koulurakennuksesta parhaillaan vuokrasopimusta tilojen jälleenvuokraukseen erikoistuneen hollantilaisen Camelot Property Managementin kanssa. Vuokrauspäätöstä ei ole käsitelty luottamuselimissä, eikä siitä ole tiedotettu valtuutettuja. 

  

Opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen mukaan Tuomelan koulun jatkokäyttöä on tarkasteltava väistötilatarpeen mukaan. Vaikka Hämeenkylän uusi koulu on valmistunut, ei väistötilatarve ole poistunut Länsi-Vantaan alueelta. Esimerkiksi Sanomalaan suunnitellaan väistötilojen laajennusta. Päätös vuokrata koulutila ulkopuoliselle toimijalla on ristiriidassa lautakunnan vuoden 2016 päätöksen kanssa. 

  

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen noudattamista. Esitämme, että on kiireellisesti selvitettävä mahdollisuutta, jossa Tuomelan koulua käytettäisiin väistökouluna tai osana väistöjärjestelyä. Jos esimerkiksi Tuomelan kouluun ohjataan lähialueelta esikoululaisia ja alakoululaisia, vapautuu muista kouluista väistöön soveltuvia tiloja. Selvityksessä on huomioitava vaihtoehtojen taloudellisuus sekä alueen asukkaiden toiveet.  

  

15.6.2020 

Sisäilma-aloite

Vantaan Sanomat 18.6.2020

Mielipidekirjoituksemme, avoimuus on tärkeää myös sisäilma-asioissa. Kiitos yhteistyöstä yli puoluerajojen Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela ja Jari Jääskeläinen.

Teimme myös asiasta aloitteen Vantaan kaupunginvaltuustossa, allekirjoittajia tuli yli puoluerajojen:

Valtuustoaloite sisäilma-asioiden tiedonkulun parantamiseksi

Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa iso haaste on ollut tiedon puuttuminen mm. tehdyistä korjauksista. Tämän vuoksi ehdotamme tiedonkulun ja dokumentoinnin parantamista.

Tarvitsemme kaupungin sivuille selkeät ohjeet oire- ja vikailmoitusten tekoon.

Kaupungin sivuilla on hyvä olla kuntoraportit, oirekyselyjen ja -seurannan tulokset, sisäilmatiedotteet, tarkastuspöytäkirjat ja korjauskehotukset sekä korjausten dokumentointi.

Avoimuus parantaa kuntalaisten luottamusta.

Esitämme, että tiedonkulkua ja dokumentointia parannetaan. 

Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela, Jari Jääskeläinen ja Kai-Ari Lundell

Leikkimielistä spekulaatiota Suomen puoluekartalla

Suomessa on viisi keskustaoikeistolaista puoluetta: Perussuomalaiset, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta ja Suomen Kristillisdemokraatit sekä Suomen ruotsalainen kansanpuolue.

Viisi keskustaoikeistolaista puoluetta on paljon.

Joukossa on kaksi isoa puoluetta, Perussuomalaiset ja Kokoomus, joiden äänestäjäkunta on vahvasti betonoitunut puolueittensa taakse. 

Keskusta on pienenevä puolue, Kristillisdemokraatit on pieni puolue ja Ruotsalainen kansanpuolue on pieni kielipuolue.

Kun olen seurannut puolueiden äänestyskäyttäytymistä sekä eduskunnassa että Vantaan kaupunginvaltuustossa, jonka jäsen olen, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit äänestävät lähes aina yhtä jalkaa. Puolueiden arvopohjissa on hyvin paljon samaa, molemmat ovat kristillissosiaalisia puolueita.

Kannattaisiko Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien lyödä hynttyyt yhteen?

Keskustan tilanne keskustaoikeistolaisessa puoluekentässä on ahdas. Maaseutuväestö vähenee. Äänestäjät ovat ymmällään, he eivät erota Kokoomusta ja Keskustaa toisistaan. Äänestäjiä on paennut sekä Perussuomalaisiin että Kokoomukseen. Jossain vaiheessa Keskusta supistuu lopullisesti pieneksi puolueeksi, jollainen Kristillisdemokraatit on.

Olisiko aika Suomessa siihen, että meillä olisi vain kaksi isoa keskustaoikeistolaista puoluetta, Perussuomalaiset ja Kokoomus?

Ruotsalainen kansanpuolue on Suomen selkein yhden asian puolue, joka jäänee puoluekenttään pieneksi historialliseksi reliikiksi ruotsinkielisen väestön suhteellisen vähenemisen takia.

Suomessa on kaksi maltillista markkinatalouteen sopeutunutta vasemmistolaista puoluetta, maailmanvallankumoukset on unohdettu ajat sitten.

Milloin on vasemmistopuolueiden yhdistymisen aika?

Vihreät tullee kipuilemaan identeettinsä kanssa, äänestäjät eivät tiedä, onko puolue lintu vai kala. Puolue ei tule kasvamaan suureksi, koska jokainen puolue on ottanut ympäristöarvot agendalleen. Vihreät jäänee pienten erityisryhmien keskisuureksi puolueeksi ikään kuin puoluekentän roskakoriksi.

Puoluekentän selkeytyminen selkeyttäisi myös äänestyskäyttäytymistä, mikä parhaimmillaan voisi nostaa äänestysaktiivisuutta.

Suomen terrorismilainsäädäntöä on syytäkin päivittää

Yleinen näkemys puolueista riippumatta on, että al-Holin vankileirin suomalaiset lapset pitää tuoda Suomeen, mutta lasten äitien palauttaminen jakaa sekä puolueita että kansaa.

Oikeusministeriö on esittämässä lakimuutosta, jotta terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen olisi helpompi tunnistaa. Nyt kun viranomaisia tai ulkoministeriä kuuntelee, ei voi välttyä ajatukselta, että tunnistusmekanismit ovat hukassa.

Kun Isiksen aikuisia, olivat heidän tehtävänsä järjestössä millaisia tahansa, tuodaan Suomeen, ihmisten turvallisuudentunne voi järkkyä. Samalla on mietittävä yhdeksän lapsen oikeuksia.

Oikeusministeriö on asettanut  selvitystyöryhmän miettimään terrorismilainsäädännön mahdollisia puutteita. Lakiesityksen muotoon kirjoitettu mietintö valmistunee jo parin viikon päästä.

Listaan muutamia linkkejä, joissa käsitellään jollakin tavalla Suomen terrorismilainsäädäntöä. Suosittelen artikkeleiden lukemista kokonaisuudessaan.

Erityisesti suosittelen listan viimeistä linkkiä, jossa Lapin yliopiston rikosoikeiden professori Minna Kimpimäki selittää ymmärrettävästi, minkälainen rikos terrorismirikos voi olla.

Paljon pohdittavaa maallikollekin.

* * *

2.6.2020 HS Pääkirjoitus

Al-Holista palaavat suomalaiset testaavat nykyisten lakien toimivuuden

Suomeen voi vastakin palata joissakin ääriryhmissä toimineita ja heidän vaikutuspiirissään olleita ihmisiä. Siihen pitää varautua myös ajantasaistamalla lainsäädäntöä

Al-Holin leirissä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä tilanne hallitsi keskustelua varsinkin viime vuoden lopulla. Kokonaisuuteen kuuluivat niin lasten oikeudet, turvallisuusnäkökohdat, mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu, viranomaisten toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä ulkoministeriön johtamiskulttuuri.

Al-Holin leirissä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä tilanne hallitsi keskustelua varsinkin viime vuoden lopulla. Kokonaisuuteen kuuluivat niin lasten oikeudet, turvallisuusnäkökohdat, mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu, viranomaisten toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä ulkoministeriön johtamiskulttuuri.

* * *

2.6.2020 HS

Presidentti Sauli Niinistö HS:lle: Al-Holin leiriltä palaaviin liittyvä turvallisuus­uhka on syytä ottaa vakavasti

Oikeusministeriön työryhmä esittää lakimuutosta, jonka avulla terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen olisi selkeämpi ilmentää.

Huoli Suomeen palaavien vierastaistelijoiden ja näiden perheenjäsenten mahdollisesta turvallisuusriskistä sai Niinistön viime joulun alla ehdottomaan palaajiin liittyvien turvallisuuskysymysten selvittämistä. Pääministeri Sanna Marin (sd) käynnisti tuolloin oikeusministeriössä selvitystyön Suomen terrorismilainsäädännön mahdollisista puutteista.
Selvitystyöryhmän työ päättyi viime perjantaina, ja työryhmä antaa lakiesityksen muotoon kirjoitetun mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r) kesäkuun puolivälissä.

”Olen nostanut kysymyksen rangaistussäännöksistä esiin aikanaan ja mielestäni se on yhä ajankohtainen”, Niinistö sanoo.

* * *

1.6.20120 IL

Jihadismin tutkija al-Holin suomalaisista: lapset vanhempien päätösten uhreja, aikuiset monimutkaisempi tapaus

Jihadismin tutkija Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Terrorismintutkija Juha Saarisen toteamus, toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, heittää suuren varjon suomalaisen oikeusjärjestelmän ylle.

* * *

1 / 2019 RIKU-lehti

Mikä on terrorismirikos?

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain
terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. (rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki)

Terrorismirikosluvun säätämisen ja muuttamisen taustalla ovat olleet ennen kaikkea EU-oikeudelliset asiakirjat: vuonna 2002 annettu terrorismia koskeva puitepäätös ja kyseisen puitepäätöksen korvaava vuonna 2017 tehty terrorismin torjuntaa koskeva direktiivi. Terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku määrittää sen, millaista toimintaa Suomessa pidetään terrorismina. 

Luku on pyritty muotoilemaan mahdollisimman kattavaksi: rangaistavaksi on säädetty laaja-alaisesti paitsi terroristisia tekoja myös terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja. Terroristisia rikoksia eivät siis ole vain varsinaiset terrori-iskut vaan myös esimerkiksi tällaisen iskun valmistelu tai rahoittaminen.

Al-holin Suomeen tuodut lapset on otettava huostaan

Kun al-Holin leiriltä eilen "kotiutettiin" Suomeen kolme naista ja yhdeksän lasta, seurauksena on sekä mediassa että somessa melkoinen viserrys- tai paskamyrsky. 

Aamun Hesarissa suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo ihmettelivät salailua. Hallituksen toiminta ei ole herättänyt luottamusta.

Halla-aho: 

”Tämä on merkityksellinen tapahtuma suomalaisten turvallisuuden kannalta. Ei lisää luottamusta viranomaisten ja ministeriön toimintaan, että tällaisia operaatioita tehdään salaa."

Orpo:

”Al-Holiin on alusta lähtien liittynyt salailua hallituksen taholta eikä se ole hyväksyttävää."

Ulkoministeri Pekka Haaviston olisi pitänyt pelata avoimilla korteilla ja kertoa suunnitelmista etukäteen. Ihmetyttää, kun Haavisto ei ole vieläkään lyönyt kortteja pöytään. Vaikuttaa siltä, että koko kotiuttamisoperaatio tehtiin hätäisesti. Muuten Haaviston kenttähiljaisuutta ei voi ymmärtää.

Päivän Iltalehdessä jihadismin tutkija Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Suuri ongelma on tietenkin al-Holin aikuiset, Isis on lähihistorian hirvittävin terrorijärjestö. Eilen kotiutetut al-Holin äidit olivat Isiksen toiminnassa mukana tavalla tai toisella. Siksi pitää selvittää, mitä al-Holin äidit ovat tehneet ennen leiriin vangitsemisia. Jos äidit ovat olleet terroristisessa toiminnassa mukana suoraan tai välillisesti, heidät on saatettava rikosvastuuseen.

Perussuomalaisten linja al-Holin suhteen on ollut selvä, jos pieniä lapsia tuodaan leiriltä ilman aikuisia, silloin heitä pitää auttaa tulemaan. Aikuisia ei pidä auttaa tulemaan Suomeen ollenkaan. Myös Kokoomuksen linja on sama.

Nyt äitien mukana tulleet lapset on nopeasti otettava huostaan, heitä on autettava kotiutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, deradikaalisaatioprosessi on aloitettava.

Pelottavinta on, että Supon mukaan loppuvuodesta 2019 terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä oli noin 390. Supon terrorismin luokituksen mukaan uhka Suomessa on kohonnut. Yhtään uutta terroristia tai terroristiksi epäiltyä ei Suomeen lisää kaivata.

Terrorismintutkija Juha Saarisen toteamus, toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, heittää suuren varjon suomalaisen oikeusjärjestelmän ylle.

Minkäänlaista myrkynkylvöä ei pitäisi sallia, ajatus siitä, että esim. al-Holin äidit tai jotkut muut saisivat radikalisoida lapsiaan miten huvittaa, on kammottava. Karmeita esimerkkejä radikalisoitumisen ylisukupolvisesta ketjusta ei ole vaikeaa löytää ulkomailta.

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. (rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki Rikosuhripäivystys RIKU)

Minna Kimpimäen kirjoitus on poimittu RIKU-lehdestä, kirjoitus kannattaa lukea, koska Kimpimäki on onnistunut lyhyesti ja selkeästi kiteyttämään terrorismilakien soveltamisen ongelmat.

Lienee kaikille selvää, että terroristit tai terroristista tekoa suunnittelevat on saatettava rikosoikeudelliseen vastuuseen.

* * *

HS 1.6.2020

Opposition Halla-aho ja Orpo moittivat hallitusta salailusta ja ovat huolissaan suomalaisten turvallisuudesta

Perussuomalaisten linjana al-Holin leirillä olevien suomalaisten suhteen on Halla-ahon mukaan ollut se, että jos pieniä lapsia voidaan tuoda ilman aikuisia, silloin heitä pitää auttaa tulemaan. Aikuisia ei Halla-ahon mukaan pitäisi missään olosuhteissa auttaa tulemaan Suomeen.

”Pidän suurimpana ongelmana sitä, että nämä ihmiset saavat jatkaa myrkynkylvöään täällä rauhassa ja radikalisoida omia lapsiaan.”

Halla-ahon arvion mukaan al-Holin leirillä olleet aikuiset ovat hyvin verkostoituneita ja pystyvät levittämään radikaalia islamismia Suomessa.

”He omalta osaltaan edistävät sellaisen ideologian leviämistä ja juurtumista Suomeen, joka ei millään tavoin edesauta tänne tulevien ja täällä olevien ihmisten integroitumista suomalaiseen elämänmenoon. Pidän sitä erittäin vahingollisena, ja erityisen tuhoisaa tuollainen ideologia on lapsille. Minusta tuollaisten ideologioiden kannattamisen pitäisi olla peruste ottaa lapset huostaan, mutta epäilen suuresti, meneekö tässä lapsen etu niin sanotun suvaitsevaisuuden edelle.”

Halla-ahon mukaan on myös täysin mahdotonta selvittää, ovatko leirin aikuiset osallistuneet terroristiseen toimintaan.

* * *

IL 1.6.2020

Jihadismin tutkija al-Holin suomalaisista: lapset vanhempien päätösten uhreja, aikuiset monimutkaisempi tapaus

Jihadismin tutkijan Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla, hän listaa Twitter-ketjussaan.

– Monet heistä ovat kannattaneet ekstremististä aatetta ja ryhmää, joka kohdistaa brutaalia ja laajamittaista väkivaltaa vihollisina kokemiinsa ihmisryhmiin, johon Suomi ja suomalaiset lukeutuvat. Tämä on poliittisesti/moraalisesti teko, jolla on oltava seurauksia

– Toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, Saarinen toteaa.

Lainsäädännön kehittämisen lisäksi on Saarisen mielestä myös aika kehittää viranomaisten kykyä tutkia ja syyttää ulkomailla tehtyjä rikoksia.