Tikkurilan osaamiskampus rakentuu vaiheittain, ensimmäiset korttelit vuosien 2024-2028 aikana. Se rakennetaan Jokiniemeen Tikkurilan aseman toiselle puolen. Sijainti on Suomen parhaita pääradan varrella Kehäkolmosen vieressä, junamatka Vantaan lentokentälle kestää 7 minuuttia, ratikkapysäkki tulee viereen,
Osaamiskampus palvelee erityisesti opiskelijoita, työnhakijoita, työnantajia sekä yrityksiä. Kampus kokoaa yhteen esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden hoidon, elinkeinopalveluiden, vieraskielisten kotoutumisen ja neuvonnan palveluita.
Vantaalaisittain kampus on mitä kannatettavin hanke.
Tein muistiinpanot:
Pekka Timonen
- haetaan uusi tapoja ja ratkaisuja
- osaamistason vajetta on paikattava
- Vantaalla on vähemmän ylimmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa Suomen kunnissa, merkittävästi vähemmän kuin esim. Espoossa
- ilman peruskoulun jälkeisten tutkintoja suorittaneiden määrä jää Vantaalla maan keskiarvon alapuolelle
- nuorisotyöttömyys on Vantaalla korkeampaa kuin pks-seudulla
- työn ja tiedon murros, digitalisaatio
- ammatteja syntyy ja katoaa
- työvoiman kohdanto-ongelma
- Vantaan avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin muulla Uudellamaalla
- avointen työpaikkojen kuukausittainen keskiarvo on 6900
- vieraskielisen väestön potentiaalin hyödyntäminen
- ratikka ja osaamiskampus tärkeimmät investoinnit
- paikalliset tarpeet, tunnistetut vahvuudet
- kampus paraatipaikalle: räätälöityjä koulutuspalveluja, työllisyyspalveluja, yritys- ja innovaatiotoimintaa
- v. 2024 tonttien kilpailutus, ensimmäiset rakennukset valmistuvat v. 2027
Elina Hiltunen, teknologiafuturisti
- www.elinahiltunen.com
- Hiltunen on listattu maailman 50 huippufuturistin joukkoon Forbes-lehdessä v. 2020
- tulevaisuuden osaamistarpeet ja innovaatiopolitiikka
- innovaatioiden Vantaa
- sivistys on maanpuolustustaito, vrt. hybridisodat, disinformaatio
- kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, valistuneet arvaukset ovat erikseen
- tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus
- megatrendit ovat tärkeimpiä faktoja, isoja globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat jollain tavalla tulevaisuudessa, ennakoidaan ja otetaan huomioon suunnittelussa
- megatrendit: ilmastonmuutos, ekokriisi ja resurssien väheneminen, väestönkasvu, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, globalisaatio, vaurauden ja kulutuksen kasvu, eriarvoisuuden kasvu, digitalisaatio, teknologian kehitys
- Suomi on maailman kolmanneksi ikääntyvin maa
- megatrendit luovat ongelmia, tarpeita ja mahdollisuuksia yhteiskunnalle sekä organisaatioille
- megatrendien paloitteleminen auttaa hahmotuksessa
- Suomen innovaatiopolitiikka = nykyisyyden koulutuspolitiikka
- ekologisuus ja vihreän siirtymä
- työvoimapula Suomen riesa tulevaisuudessa
- jatkuva oppiminen ja koulutus, monikulttuurisuus, työhyvinvointi, ikäihmiset työelämään
- teknologia luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden ratkaisuun
- robotiikka, tekoäly, kvanttitietokoneet, terveysteknologia, synteettinen biologia
- tulevaisuuden työelämätaidot; tiedonhaku, yleissivistys, ryhmätyötiedot, medialukutaito, empatia, stressinhallinta ja stressin sietokyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, uuden oppiminen ja poisoppiminen, ympäristötaidot, kulttuuriymmärrys, teknologiaymmärrys, kyberturvaosaaminen, digitaidot, yrittäjyys ja itsensä johtaminen, esiintymis- ja viestintätaidot, joustavuus ja muutoskyvykkyys, ennakointitaidot
- tulevaisuus on verkostointityötä = nähdään ja tehdään yhdessä
Paavali Kukkonen, EK:n johtava asiantuntija
- yritysten kasvunäkymät
- geopoliittiset jännitteet ja suurvaltakamppailu
- autoritääriset valtiot haastavat demokratiat
- luvassa enemmän protektionismia
- vientirajoitukset ja yritystuet kasvussa
- Suomen näkökulmasta huolestuttavaa
- blokkiutuminen etenee
- Kiina haastaa Yhdysvallat, mitä jättilaisen sisällä tapahtuu?
- USA:n vaalit
- eristetty Venäjä
- EU:n kehitys ja rooli
- Suomen integroiduttuva USA:aan ja NATO:oon, vahvistettva EU:ta, syvennettävä pohjoismaisia suhteita
- Suomen vahvistettava yhteiskunnan resilienssiä
- julkisen talouden tervehdyttäminen
- maailmanpoliittinen epävarmuus haittaa 60 %:sti yritysten kasvua
Kirsi Heinivirta, JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
- koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen
- mistä saadaan tulevaisuuden työvoima?
- nuoret ensimmäistä tutkintoa suorittavat
- maahanmuutosta osaamista täydentämällä
- nykyinen työvoima: työlliset, työttömät ja eläkeläiset osaamista vahvistamalla ja uudistamalla
- pienemmät täydentävät joustavat mallit maahanmuuttaja-ammattilaisille
- jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy, koska nuoret eivät riitä
- aikuiskoulutustuki poistuu, aikuisten opinnot on sovitettava niin, että opinnot on mahdollista suorittaa myös työn ohessa
- tarvitaan nopeasti suuri määrä lyhyitä ja pieniä työn ohessa suoritettavia opintoja, jotka vastaavat työelämän haasteisiin, valmiita polkuja
- hallitusohjelma: tavoite 100 000 lisätyöllistä edellyttää myös työelämän ulkopuolista työvoimaa
- esteenä voi olla digiosaaminen, kielitaito
- kohderyhmät tunnistettava ja tavoitettava
- tarkasti räätälöidyt osaamispaketit
- rahoituksen kohdentaminen lyhyempiin koulutuksiin
- koulutuksen kohdentaminen erityisesti pelkän peruskoulun varassa oleville
Lopuksi oli paneelikeskustelu.
Seminaari oli mielestäni erittäin hyvin järjestetty. Alustajien esitykset olivat mielenkiintoisia.
Erityisesti minua miellytti yleissivistyksen korostaminen. Todettiin, että hyvä yleissivistys on jopa maanpuolustuksellinen asia.
Minua jäi vaivaamaan, kun kukaan ei ottanut esiin perusopetuksen ongelmia. Järjestelmä sakkaa pahasti, jos peruskoulu ei tuota jatko-opiskeluun kelpaavia nuoria riittävästi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. On tutkittu ja todettu, että peruskoulun päättövaiheessa noin kolmasosa pojista ei ymmärrä kunnolla lukemaansa.
