Vaalimainontaa

 
Vaalista toiseen, mutta flyerimallista  en luovu.

Roskismainoksia Myyrmanniin

Tolppamainoksia kadunvarsiin

Lännenmiesten yhteismainos Vantaan Sanomiin, pidämme muutaman yhteistapahtuman.

Kovin rahallinen panostus minulta menee Vantaan Sanomiin, joka on oikeastaan ainoa kattava paikallislehti Vantaalla. Lähempänä vaalipäivää laitan lehteen viisi mainosta sekä yhden lehden nettiin.

Jonkun verran panostan myös Facebook-mainontaan.

Kovimman työn teen taas flyereita jakamalla, jaan niitä miltei aamusta iltaan ensi viikosta aina vaalipäivään edeltävään lauantaihin saakka.

Yhteensä kulutan vaaleihin noin 5000 euroa. Pitää varoa vaarallista vaalikiimaa, joka alkaa ehdokkaita vaivata aina vaalien parin viimeisen viikon aikana.

Lähivaalien esittelyni

 

Kopioin puolueen sivujen ehdokasgalleriasta esittelyni ja teemani myös tänne.

Kuntavaalit

FISV

“Päätä pidempi”

Päätöksenteon on oltava reilua ja avointa. Jos haluat muutosta, mene vaaliuurnille ja äänestä muutosta.

Teemat

Turvallinen koulupolku

Perusasiat kunniaan koulussa, kuten lukeminen! Oppimistason luisu on saatava kerta kaikkiaan pysähtymään. Peruskoulun luokkakokoon maksimiksi 18 oppilasta. Segregaatioalueiden kouluissa 16. Koulukiusaamiselle saatava stoppi. Koulurakennuksista pidettävä huolta, homekoulut historiaan. Ei enää avokonttorikouluja. Kouluruokaan laatua. Kouluun tullaan oppimaan, eikä leikkimään kännyköillä.

Pientaloalueita rakennettava lisää

Pientaloalueita ei saa pilkkoa palasiksi. Mieluummin rakennetaan pelloille kuin lähimetsiin, joita vantaalaiset arvostavat. Keskustojen ja asemaseutujen turvallisuudesta on pidettävä huolta. Myyrmäen keskustan kaltaisia korkeiden kerrostalojen keskittymiä ei pidä enää Vantaalle rakentaa. Kerrostaloalueetkin voidaan rakentaa viihtyisiksi.

Kaupungin talous kuntoon

Vantaan elinvoimaa on lisättävä houkuttelemalla kaupunkiin kilpailukykyisiä yrityksiä, jotta kaupunkilaiset saavat töitä ja kaupunki lisää kunta- ja yhteisöveroa. Hankintojen kilpailutukseen on saatava terävyyttä. Korruption vastainen ohjelma on saatava valmiiksi. Kuntaveroa ei saa missään nimessä nostaa, muuten yhä useampi vantaalainen muuttaa lähikaupunkeihin.

Asun Vapaalassa. Olen opettanut vantaalaisia lapsia vuodesta 1980. Minut valittiin Suomen vuoden luokanopettajaksi v. 2013. Jäin eläkkeelle, mutta nyt on aikaa tehdä ihmisläheistä politiikkaa. Olen viiden lapsen isä. Minulla on kolme lapsenlasta. Harrastan tennistä sekä mökkeilyä että matkailua. Lemmikkimme on kissa Wilbur. Olen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Toimin myös kaupungin konsernijaoston toisena varapuheenjohtajana. Vantaan Perussuomalainen valtuustoryhmä ajoi koko valtuustokauden ajan pientaloalueiden puolta, jotta niitä ei pilkottaisi palasiksi. Kaupungin metsiin ei pidä rakentaa, peltoja kyllä riittää. Alueiden eriytyminen ei ole hyvästä. Erityisen huolissani olen Myyrmäen kehityksestä. Myyrmäen keskustasumpun rakentaminen Paalutorin viereen oli iso virhe. Halusimme kaupungille korruption vastaisen ohjelman, joka on nyt tekeillä. Olemme ajaneet koululuokkien koon pienentämistä. Luokkakokojen pienentäminen voidaan aloittaa segregaatioalueiden kouluista. Oppimisen taso peruskouluissa on pudonnut. On keskityttävä perusasioiden opettamiseen, kuten lukemiseen. Ilman kunnollista lukutaitoa nuori syrjäytyy. Luokkiin on palautettava työrauha. Koulukiusaaminen on kitkettävä. Ei enää yhtään homekoulua. Lasten ja nuorten pitäisi saada liikkua ja urheilla maksutta kaupungin koulujen saleissa ja urheilukentillä. Erityisen iloinen olen kaupungin uusista, isoista liikuntahalleista. Uudet lähiliikuntapaikat ovat rautaa.

---

Aluevaalit

FISV

“Päätä pidempi”

Hyvinvointi on tärkeintä. Jos haluat muutosta, mene vaaliuurnille ja äänestä muutosta.

Teemat

Palvelujen sujuvuus

Asiakkaiden kannalta oleellista on, kuinka nopeasti ja jouhevasti päästään palveluihin. Maisa on hyvä alku, mutta sitä on kehitettävä selkeämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Puhelimessa ei kukaan halua jonottaa, eikä takaisinsoittoa kukaan jaksa odotella paria tuntia pidempää. Selvää on, että Vantaa-Keravalla terveyskeskusten pitäisi olla raiteiden varrella. Valitettavasti Peijas on rakennettu väärään paikkaan. Palvelut on tarjottava asiakkaille selkeällä suomenkielellä.

Lääkäripalvelut lähelle

Vantaa-Keravalla kokeillaan jo liikkuvaa sairaalaa eli lääkäri tulee esim. sairaan vanhuksen kotiin. Opintoretkellä Tanskassa ihastuin maan ammatinharjoittajamalliin. Yksityinen perhelääkäri tulee autollaan potilaan kotiin, potilaalle käynti on maksuton. Mallia on syytä kokeilla, sillä Suomen kahden järjestelmän malli, julkinen terveydenhoito ja isot kansainväliset terveystalot, on tolkuttaman kallis ja raskas. Vantaa-Keravalla aloitettua omalääkärimallia on kehitettävä edelleen. Tietenkin on hyvä, että lääkäri tuntee potilaansa läpikotaisin, eikä joka kerta tarvitse aloittaa kirjausrumbaa uudelleen, jos lääkärit vaihtuvat.

Arvokas vanhuus

Maa, joka ei arvosta vanhuksiaan, ei ole mistään kotoisin. Meillä on oman onnensa varaan jätettyjä vanhuksia. Etsivää vanhustentyötä on kehitettävä niin, että kaikkien kotona asuvien vanhusten luona on säännöllisesti käytävä katsomassa kunto ja asuinolosuhteet ja sen jälkeen tarpeen mukaan ohjattava heidät tarvittavien palvelujen pariin. Omaishoidon tukea on korotettava, muuten hoitavat puolisot nääntyvät. Yli 65-vuotiaille on tarjottava maksuton oikeus liikkua julkisilla liikennevälineillä, kuten sivistysmaissa on tapana. Heille on tarjottava myös maksuton sporttikortti.

Olen Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuuston jäsen. Toimin myös lähidemokratialautakunnassa. Olemme ajaneet hyvinvointialueen valtuustoryhmärahan alentamista. Ehdotimme myös, että joitakin vaikuttamiselimiä olisi lakkautettu. Emme saaneet kumpaakaan läpi. Tyytyväinen olen, että terveyskeskuksissa siirryttiin omalääkärimalliin. Liikkuvan sairaalan idea on loistava. Olisi hyvä, että Vantaa-Keravallakin kokeiltaisiin lääkärin ammatinharjoittajamallia, jossa lääkäri tulee kotiin hoitamaan potilasta. Suurimmassa osassa tapauksia perhelääkäri saa hoidettua potilaan, mutta tarpeen tullen potilas ohjataan joko terveyskeskukseen tai keskussairaalaan. Perhelääkärimalli toimii monessa Euroopan maassa loistavasti, kuten Tanskassa, jossa kotilääkärikäynti on potilaalle maksuton. Hyvinvointialueen on pidettävä huolta kouluihin suunnatuista palveluista, kuten koululääkärit ja terveydenhoitajat sekä kuraattorit ja psykologit. Kerran vuodessa olisi hyvä, että olisi koululääkärintarkastus, esim. kavalia selkäsairauksia eivät vanhemmat huomaa ajoissa. Kouluterveydenhoito on vahvaa ennaltaehkäisevää toimintaa sekä lapsen henkiselle että fyysiselle terveydelle. Arvokas vanhuus on turvattava kaikille. Palvelut on saatava sujuviksi. Omaishoidon tuen on oltava riittävä. Sporttikortti jo 65-vuotiaille.

Case Marjatta-Säätiön tukiraha

Vantaan Sanomat 10.3.2025

Muut puolueet tarjosivat vanhuksia auttavalle säätiölle 120 000 euroa, demarit 100 000 euroa

Kirjoittajat kertovat oman näkemyksensä järjestöille ja yhdistyksille liittyvässä tukikiistassa.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi Vantaan Sanomissa, että "Tämä oli vastenmielinen näytelmä", kun lautakunta päätti helmikuun lopun kokouksessaan antaa Marjatta-Säätiölle avustusta 100 000 euroa.

Marjatta-Säätiö on tehnyt hyvää työtä, mutta on ymmärrettävä, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue, kuten muutkin hyvinvointialueet, on talouskurimuksessa.

Virkamiesten pohjaesitys oli hyvin laadittu yksimielisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan. Järjestöille oli jaossa kaikkiaan vajaat miljoona euroa. Nyt monelta järjestöltä vähennettiin tukea ja moni yhdistys ja järjestö jäi kokonaankin ilman tukea.

Kyse oli nollasummapelistä. Jos jollekin järjestölle olisi lisätty rahaa, vastaava summa olisi pitänyt ottaa joltakin järjestöltä pois. Olisiko Kiljusen esittämä lisäraha Marjatta-Säätiölle pitänyt ottaa pois lastensuojelu- vai päihdetyöstä? Mielenterveystyöstä vai turvatalotoiminnasta?

Vastenmieliseksi asian tekee se, että Kiljunen yritti puheenjohtajana painostaa muita puolueita demareiden esityksen taakse. Kiljusen sanoin: "Lautakunnan puheenjohtajana yritin kaikkeni, että emme joutuisi päätymään äänestysratkaisuun, mutta en siinä onnistunut". (VS digi 6.3.2025).

Jos jollekin järjestölle olisi lisätty rahaa, vastaava summa olisi pitänyt ottaa joltakin järjestöltä pois.

Kiljuselle on todettava, että lautakunnissa on aivan normaali käytäntö, että asioista äänestetään. Äänestäminen kuuluu demokratiaan.

Vastenmielistä on myös, että Kiljunen ei lehtijutussa kertonut, että muut puolueet tarjosivat Marjatta-Säätiölle 120 000 euroa. Lautakunnan jäsen Kai-Ari Lundell (ps.) sanoi päivää ennen lautakunnan kokousta Kiljuselle kaupunginvaltuuston kokouksen kahvitauolla: ”Kimmo, ota nyt huomenna se 120 000”. 

Mutta SDP vei asian äänestykseen ja hävisi sen 9-4. Virkamiesten esittämän pohjan kannalla olivat kokoomus, vihreät, perussuomalaiset, keskusta ja Liike Nyt. Vastaan olivat demarit ja vasemmisto.

Irvokasta on, että tosiasiassa demarit itse Kiljusen johdolla leikkasivat demaritaustaiselta Marjatta-Säätiöltä 20 000 euroa lisää.

SDP:n harjoittama poliittinen kotiinpäin vetäminen on omiaan vaarantamaan sen hyvän yhteistyön, mikä hyvinvointialueella on eri järjestöjen kanssa. Järjestöjen tekemä työ ei ole hyvinvointialueesta irrallista toimintaa, vaan se on vaikuttavaa matalan kynnyksen työtä.

Järjestöavustusten myöntämisen perusteiden tulee olla avoimia. Perusteiden on oltava kaikilla järjestöillä tiedossa hyvissä ajoin ennen hakemusten jättämistä. Vain sitä kautta voimme toteuttaa yhteistä strategiaa ja palvella asukkaita vaikuttavasti.

Kai-Ari Lundell (ps.)

aluevaltuutettu

lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen

Teemu Purojärvi (ps.)

aluevaltuutettu

aluehallituksen jäsen

Luokkakoko maksimissaan 18 oppilaaseen

18.2.2025

Lehtikirjoitus Vantaan Sanomiin

Vantaan peruskoulujen luokkakokomaksimi 18 oppilaaseen

STT:n uutisen (18.2.2025) mukaan yhdeksän kymmenestä opettajasta katsoo työn vaativuuden lisääntyneen uransa aikana. Kyselyyn vastanneiden mukaan lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvointi kasvattaa työn vaativuutta.

Koulut ovat aivan eri tilanteessa kuin 20 vuotta sitten. Työ on aiempaa paljon haastavampaa.

Oppilaiden osaamistaso eri oppiaineissa on laskenut selvästi. Erityisesti pojat ovat vaaravyöhykkeessä, noin joka kolmannen ysiluokkalaisen pojan lukutaito on tokaluokkalaisen tasolla. He eivät ymmärrä lukemaansa. Kun oppilas ei ymmärrä lukemaansa, oppimisen eväät on syöty. Syrjäytymiskierteen ensimmäinen askel on otettu, ja jatko-opintomahdollisuudet kaventuvat.

Eläkkeellä olevana opettajana olen kauhuissani nopeasta oppisen tason laskusta. Suomi on liukumassa kovaa vauhtia oppimisen mallimaasta mutasarjaan.

Vantaan peruskoulujen erityispiirre on vieraskielisten lasten suuri määrä. Erityisesti segregaatioalueiden koulujen opettajilta vaaditaan paljon, kun lapsille opetetaan suomen kieltä.

Peruskoulun luokkakokoja on pienennettävä maksimikokoon 18 oppilasta.

Segregaatioalueiden koulujen luokkien maksimikoko pitää olla 16 oppilasta, eikä sekään yksistään riitä. Luokan- tai aineenopettajan tukena pitää luokassa vuorotellen olla erityisopettaja tai S2-opettaja.

On selvää, että luokkakojen pienentäminen maksaa paljon. Mutta vielä enemmän maksaa, jos emme tee mitään. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kannattaa maksaa etukäteen vähemmän kuin jälkikäteen enemmän. Kyse on ennaltaehkäisystä.

Vantaalla emme voi madaltaa luokkakokoja kaikissa kouluissa yhtä aikaa. Aloitetaan vaikka yhdestä koulusta, jossa eniten oppimisen ongelmia. Jatketaan sitten luokkakokojen pienentämistä rahavarojen mukaan.

Peruskoulun luokkakokojen alentamisesta on kaupungin talousarvioneuvotteluissa keskusteltu jo muutaman vuoden ajan. Seuraavan syksyn neuvotteluissa on keskusteltava tosissaan. On katsottava, mistä tarvittava raha löytyy vaikka pieneenkin alkuun.

Rahanjaossakin kyse on aina arvovalinnoista.

 

Kai-Ari Lundell (ps)

luokanopettaja

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Leena Meri ja Mari Rantanen Vantaan turvallisuusaiheisessa PS-foorumissa

 

Katso #suomenuutiset tekemä striimi Vantaan turvallisuusaiheisesta PS-foorumista - vierailijoina olivat Perussuomalaisten tahtonaiset, ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Klikkaa alla olevaa linkkiä.

https://www.youtube.com/watch?v=BdaLOdBb-IY

#aluevaalit #kuntavaalit #perusnaiset #uudenmaanperussuomalaiset #perussuomalaiset #Vantaa

Kuva valtuustosalista tilaisuuden jälkeen, Päätä pidemmän kainalossa ovat ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Sain kunnian olla tilaisuuden järjestäjänä ja juontajana. Kovin homma oli kysymysten etukäteen miettiminen ja muokkaaminen. Itse juonto kysymyksineen sujui hyvin.

Oli kivaa, kun sali oli suurin piirtein täynnä, silloin on aina mukavaa puhua, kun yleisöä on edessä. Opettajana olen siihen tietenkin tottunut.

Komeaa oli huomata, kuinka hyvin ministerit Meri ja Rantanen ovat hoitaneet hommansa. Yleisö oli hyvin tyytyväinen kuulemaansa ja näkemäänsä.

Erityiskiitokset Perusnaisille kahvituksesta ja Suomen Uutisille upeasta ja ammattitaitoisesta striimauksesta.

Seuraava Vantaan PS-foorumin teemana on terveys ja hyvinvointi. Vieraina ovat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja kansanedustaja, sotevaliokunnan jäsen Pia Sillanpää. Juontajana toimii meidän aluehallituksen asiantuntija Teemu Purojärvi.

Vantaan liikuntahallitilanteesta

Kuvassa pidän aiheesta puhetta valtuustosalin pöntössä.

Kuva: Päivi Tuovinen VS

Vantaan Sanomat 18.12.2024

Päätös: Korso saa uuden ison hallin – ”Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri hallista tulee”

Korson suuralueelle Metsolaan rakennetaan 2 800 neliön liikuntahalli, johon tulee varsinaista liikuntatilaa 2 000 neliötä. Hallin rakentamisesta päätti Vantaan kaupunginvaltuusto maanantaina 16. joulukuuta.

Kai-Ari Lundell (ps.) kuvasi valtuuston kokouksessa uuden hallin kokoa.

– Metsolan halli tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin Hämeenkylän upea liikuntahalli. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri uudesta liikuntahallista tulee.

* * *

Politiikkani intohimoalueita ovat opetus ja koulu sekä liikunta ja urheilu.

Olen iloinen, kun Vantaan sisäliikuntaolosuhteisiin on tullut ja on tulossa parannusta. 

Muutama vuosi sitten Hämeenkylän uuden yhtenäiskoulun yhteyteen rakennettiin iso liikuntahalli, joka koulupäivän aikana voidaan jakaa jopa neljään osaan. Neliöitä hallissa on 1400, joten se on suurin piirtein kolmen tavallisen koulun liikuntasalin kokoinen.

Nyt Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että Korson Leppäkorven yhtenäiskoulun viereen rakennetaan liikuntahalli, jonka pinta-ala on peräti 2800 neliötä. Liikuntatilaa on 2000 neliötä. Varasto- ja pukuhuonetilaa tulee 800 neliötä, mikä on hienoa, sillä yleensä koulujen liikuntasalien varastot ovat kynkkäisen pieniä.

Vantaan liikuntapäällikkö Anu Jokela kertoo, että tämän hetken suunnitelmien mukaan halliin on tulossa kaksi täysimittaista salibandykenttää ja ainakin kaksi täysimittaista koripallokenttää. Lisäksi halliin tulee pienempiä koripallokenttiä poikittain. (VS 18.12.2024)

Myyrmäen Varia muuttaa muutaman vuoden päästä Vehkalaan. Tilalle rakennetaan Ojahaan yhtenäiskoulu, mikä helpottaa kovasti Kaivokselan, Kilterin ja Uomarinteen koulujen ahtautta. Myyrmäkeä täydennysrakennetaan, mikä tietenkin merkitsee sitä, että alueelle muuttaa lisää lapsiperheitä.

Ojahaan koulun yhteyteen rakennetaan myös iso liikuntahalli.

Koulujen yhteyteen rakennettavat liikuntahallit ovat Vantaalla uusi ja toimiva konsepti. Hallit ovat teollisuushalleja, joista muokataan liikuntahalleja. Ulkoasu voidaan suunnitella yhtenäiseksi varsinaisen koulurakennuksen kanssa. Hallit tulevat edullisemmiksi kuin suoraan kouluarkkitehtuuriin integroidut perinteiset koulujen liikuntasalit. Parasta on, että rahalla saa enemmän neliöitä liikkumiseen. Koska liikuntahallit eivät ole integroitu suoraan kouluihin, vapaa-ajan käyttöä on helppo valvoa, kun hallien käyttäjien ei enää tarvitse kulkea koulujen tilojen läpi.

Ylästön yhtenäiskoulussa Keski-Vantaalla on lähes 900 oppilasta ja pieni vain 360 neliön liikuntasali. On selvää, että koulun liikunnanopetusta on mahdotonta toteuttaa asianmukaisesti varsinkin rospuuttoaikoina. Liikuntasaliin mahtuu vain kaksi ryhmää kerralla, ja muut joutuvat liikkumaan ulkona.

Ongelma on, että Ylästön koulun tontti on niin ahdas, että liikuntahallin rakentaminen on mahdotonta. Ulkokentällekään ei voi rakentaa. Jos koulun lähiympäristöstä löytyisi tontti hallia varten, voidaan ajatella, että 1.-4. -luokkalaiset käyttäisivät koulun pikkusalia ja 5.-9. -luokkalaiset kävelisivät lähialueella sijaitsevaan liikuntahalliin.

Vantaan sisäjäätilanne kohenee ratkaisevasti, kun Asolaan Korson ja Koivukylän välimaastoon tulevaan Elmon urheilupuistoon rakennetaan kahden kaukalon kokoinen jäähalli.

Kiekko-Vantaalla on suunnitelmissa liigatasoisen jäähallin rakentaminen. Rahoista ja paikasta ei ole vielä tietoa.

Sisäjäät ovat suljettuja tiloja, joten vapaa-ajan luistelua niissä on vaikeaa toteuttaa. Vantaa tarvitsee lisää ulkotekojäitä. On surullista katsoa, kun ulkokentät ( ns. luonnonjäät) ensin jäädytetään ja sitten ne sulavat. Kentät voivat sulaa monta kertaa talvessa.

Huomasin viimeisinä opetusvuosinani, että lasten luistelutaidot ovat mahottuneet. Oppilaat, jotka harrastavat jääkiekkoa tai taitoluistelua osaavat tietenkin luistella, mutta loput luistelevat hyvin haparoiden tai eivät osaa luistella ollenkaan. 

Läheskään kaikilla lapsilla ei ole edes omia luistimia, ja vapaa-ajan jääpelejä näkyy harvoin ulkokentillä.

Vantaalla on neljä ulkotekojääkenttää: Hakunila, Hiekkaharju, Kartanonkoski ja Martinlaakso. Huutavin pula tekojäistä on Myyrmäen suuralueella, hyvä paikka tekojäälle olisi keskeisen sijainnin suhteen Vapaalan aukea Vapaalan ja Variston välissä. Kentälle olisi lyhyehkö kävely-yhteys melkein kaikista alueen kouluista.

Muita alueita, joista ulkotekojääkenttä puuttuu, ovat ainakin: Kivistö, Koivukylä, Korso ja Länsimäki.

Vantaan ongelma on kaupungin hajanaisuus. Kaupunkiin on jouduttu rakentamaan useita urheilupuistoja. 

Hajanainen yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki. Infra tulee kalliiksi.