Liikuntapuheeni budjettikeskustelussa

Liikuntapuheeni Vantaan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Useat valtuutetut kuten ainakin Kauppinen, Multala, Sainio ja Weckman puhuivat tänään kauniisti koululiikunnasta. Niin pitääkin. Mannaa korvilleni.

Vantaan uusien koulujen pihat on suunniteltu komeasti lasten liikuntaa ajatellen. Pihoilla on perinteisiä keinuja ja kiipeilytelineitä ja tankoja. Niihin on rakennettu koripallo- ja jalkapallohäkkejä välituntipelejä varten. Upeinta on, että koulupihoja voidaan käyttää myös koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin.

Kannattaa vierailla uusien koulujen, kuten Hämeenkylän tai Rajatorpan koulujen pihoille. Täytyy oikein erikseen kiittää koulu- ja rakennustoimia hyvien koulupihojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

Alakoululaiset liikkuvat välituntisin kyllä, mutta yläkoululaiset eivät. Olisi hyvä, että yläkouluissakin lapset menisivät ulos välituntisin. Saisivat edes happea.

Osalla lapsista ja nuorista kunto on rojahtanut. Kaikki vanhemmat eivät jaksa tai viitsi viedä lapsia liikkumaan tai edes kiikuttaa heitä urheiluseuroihin.

Tiedän, että rahaa ei ole liiaksi ole, mutta peruskoulu kattaa koko Suomen nuorison. Koululiikuntaan satsaaminen puree aina.

Suomessa koululiikuntaa opetetaan ällistyttävän vähän moneen verrokkimaahan nähden. Kotikaupungissamme sitä on ällistyttävän vähän, vain kaksi viikkotuntia. Kaikki kuudesluokkalaiset eivät osaa kunnolla edes hiihtää tai luistella.

Optimimalli olisi, että koululiikuntaa olisi vähintään 4 tuntia per viikko. 2 viikkotuntia panostettaisiin kunto- ja lajiharjoitteluun. 1 plus 1 viikkotuntia satsattaisiin perusliikuntaan kuten kävelyyn tai juoksuun tai hiihtoon tai suunnistukseen.

Johan lasten kunto ja liikuntataidot kohentuisivat.
Pitäisi aloittaa kansalliset koululiikuntatalkoot.

Pitää myös muistaa, että aktiivinen koululiikunta auttaa lasta jaksamaan opiskelussaan. Kun lapselle tulee liikunnallinen elämäntapa, ehkäistään kaiken maailman elämäntapasairauksia.

Koululiikunta on siis ennaltaehkäisevää ja tuottavaa toimintaa. Jokainen euro koululiikuntaan tuottaa itsensä takaisin.

Kiitos.

#liikunta #koululiikunta #peruskoulu #perussuomalaiset #Vantaa

Budjettipuheeni tulevalle vuodelle

Budjettipuheeni Vantaan valtuustolle

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Olin leipomassa yhdessä muiden puolueiden neuvottelijoiden kanssa budjetin neuvotteluvaraa, joka oli pieni niin kuin nyt pitääkin, kun kaupungin talous on enemmän tai vähemmän kuralla.

Neuvotteluiden sujuvuudesta kiitos neuvottelujen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkaselle. Kiitos yhteistyöstä kaikille muillekin neuvottelijoille. Neuvotteluvara oli vain 1,5 miljoonaa euroa, joten turha oli siinä kenenkään pelihousujaan repiä.

Erityisen hienoa oli, että panostimme lisää kouluruokailuun. Vantaa on ollut pahasti jäljessä kouluruoka-aineiden euromääräisessä tasossa muihin kaupunkeihin nähden. On selvää, että nälkäisenä ei ole kiva opiskella, kun keskittyminen hajoaa. Nyt voimme lisätä myös kouluruuan houkuttelevuutta.

Tärkeää oli, että laitoimme rahaa siihen, että yläkoulun 7-8. luokkien opettajat saavat nyt valvonta-aterian ja pystyvät tulevaisuudessa ohjaamaan ja valvomaan lapsia ja opettamaan heitä hyviin ruokailutapoihin.

Kivaa oli, että saimme rahaa puistoruokailuun sekä tuetaan segregaatioalueiden urheiluseuroja.

Kaikkeen raha ei tietenkään riitä. Harmittaa, kun peruskoulujen luokkakokojen pienentämiseen ei riitä rahaa. Olisimme voineet aloitta vaikka yhdestä segregaatioalueen kouluista.

Aamun uutiset olivat järkyttäviä, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät, erityisesti poikien osalta, ovat hälyttäviä. Poikien lukutaidon heikkeneminen on karmeaa. Voidaan valehtelematta todeta, että olemme jossain epäonnistuneet.

Aamulla entisessä Twitterissä käytiin hedelmällistä keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä saataisiin laskemaan.

Itse twiittasin nopeasti viisi kohtaa:

1. Luokkakoot pienemmiksi, opettajalle enemmän aikaa per oppilas
2. Lopetaan kaiken maailman hörhöily ja keskitytään oleelliseen
3. Opettajat opettamaan ja oppilaat opiskelemaan ja oppimaan
4. Aletaan taas vaatia, ehdot ja luokalle jättämiset taas normikäyttöön
5. Koulukypsyystestit

Erityinen huoli on kaupungin kuralla oleva talous. Olisi todella hienoa, jos kaupunginjohtajamme käärisi hihansa ja toimisi pöytäkirjalausumamme mukaan:

”Kaupunginjohtajan toivotaan esittävän uudelle aloittavalle valtuustolle kaupungin meno- ja rakennetarkastelun, jossa on tunnistettu kaupungin talouden pitkän aikavälin mahdollisuudet ja haasteet.”

Arvoisa kaupunginjohtaja, luotan teihin kuin vuoreen.

Jos ei mitään tehdä, niin jossain vaiheessa joudumme tekemään rajun talous- ja velkaohjelman. Kiitos valtuutettu Jari Sainiolle erinomaisesta kirjoituksesta asiasta Vantaan Sanomissa.

Elävässä muistissani ovat 1990-luvun lopun ilkeät vuodet, kun kaupunki joutui lomauttamaan henkilöstöään. Otin silloin nokkiini ja lähdin pariksi vuodeksi opettamaan naapurikaupunkiin. Kokemus oli hyödyllinen, koska en ollut sitä ennen muualla kuin Vantaalla opettanutkaan, mutta palasin takaisin, koska Vantaa oli koulukaupunkina parempi.

Kiitos.

MAL - Vantaan ratikan vastustamisen viimeinen taisto

21.10.2024

Voidaan huoleta sanoa, että ratikan suhteen tänään oli viimeinen taisto, kun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin MAL-sopimusta ja Vantaan ratikkaa. Yritin rautalangasta vääntää ratikan rahoituskuvion vääristymiä, ja ryhmämme piti hyviä ja värikkäitä puheita, mutta mikään ei auttanut.

Hävisimme äänestykseen. Vantaan kallista torsoratikkaa aletaan rakentaa.

40 jaa

19 ei

8 tyhjää

Toivottavasti äänestäjät vielä muistavat, sillä vaalikoneiden vastausten perusteella ratikan vastustajia oli enemmän, mitä äänestystulos näyttää.

Perussuomalaisten linja piti loppuun asti.

#vantaanratikka #MAL #perussuomalaiset #Vantaa

Kiva vaalivuosi

Hiljalleen valmistaudutaan kivaan vaalivuoteen, tilasin ensimmäisen läjän kortteja toritapahtumiin jne. jaettavaksi.

Minulle vaalit ovat aina urheilua. Joukkueet eli puolueet kisaavat toisiaan vastaan ja oman joukkueen pelaajat kisaavat paikasta avauskokoonpanoon.

#aluevaalit2025 #kuntavaalit2025 #perussuomalaiset #Vantaa

Korruptiolle kertakaikkinen stoppi

Vantaan Perussuomalaisten hallitusryhmän kannanotto:

Miksi Kokoomus ja Sosialidemokraatit eivät halua Vantaalle korruption vastaista ohjelmaa?

Kuntaliiton mukaan korruptiota on tyypillisimmin havaittavissa politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyväveli-verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta toukokuussa 2021. Kuntaliiton ”Korruptio ja eettisyys kunnissa” -julkaisussa (2018) annetaan ohjeet, kuinka kunnat voivat luoda korruption vastaisen ohjelman korruption tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Kuntaliitto on oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston jäsen. (korruptiontorjunta.fi)

Vantaan korruptiohistoria on erittäin synkkä erityisesti johtavien luottamushenkilöiden osalta.

Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 5.8.2024 käsiteltiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisen periaatteita Vantaan kaupunkikonsernissa. Perussuomalaiset esitti, että kaupunkiin tehtäisiin selkeä, erillinen korruption vastainen ohjelma.

Hämmästyimme aidosti, kun esityksemme kaatui äänin 8-5. Korruption vastaista ohjelmaa kannattivat Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit.

Vantaalle on tehty valtava määrä erilaisia ohjelmia ja periaateohjeistuksia mm. jossain määrin sananvapautta rajoittava luottamushenkilöiden eettinen ohjeistus, joka runnottiin läpi kiireellä keväällä 2022.

Miksi selkeää korruption vastaista ohjelmaa ei haluta Vantaalle? Ohjelma olisi vahva selkänoja sekä luottamushenkilöille että virkamiehille. Sullemulle-politiikalle ja epämääräisille hyväveli-verkostoille on saatava kertakaikkinen stoppi.

Korruption vastainen taistelu on ollut koko ajan Vantaan Perussuomalaisten toiminnan yksi ohjenuorista. Syksyllä kaupunginvaltuutettu Antero Eerolan (vas.) aloite korruption vastaisen ohjelman laatimiseksi Vantaalle palautuu kaupunginvaltuuston käsittelyyn. On varmaa, että silloin valtuustokeskustelu tulee olemaan värikästä ja osin myös kuumaa niin kuin pitääkin.

Perussuomalaisten kaupunginhallitusryhmä:

Kai-Ari Lundell

kaupunginvaltuutettu

Mika Niikko

kaupunginvaltuutettu

Juha Suoniemi

kaupunginvaltuutettu

Vastustamme yhä Vantaan ratikkaa

Vantaan ratikan rahoituspäätöstä ei ole vielä tehty, ilmeisesti päätöksenteko on paraikaa kuumimmillaan. Emme ole vielä luovuttaneet. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki asiasta tiedotteen.

* * *

Vastustamme yhä Vantaan ratikkaa

Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla ”Kaatuuko Vantaan ratikka?” (5.6.2024). Perussuomalaisten Vantaan valtuustoryhmä on johdonmukaisesti koko valtuustokauden ajan vastustanut Vantaan ratikan rakentamista.

Tulevat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset eli MAL-neuvottelut ratkaisevat ajautuuko Vantaa vuosikymmenien taloudelliseen ahdinkoon. Vantaan valtuusto teki ehdollisen päätöksen ratikan rakentamisesta toukokuussa 2023, mikäli valtio osallistuu rakentamisen kustannuksiin 30 % osuudella eli 170 miljoonalla eurolla.

Vantaan ratikka on Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan liikennetaloudellisesti kannattamaton.

Ratikan kannattavuus Vantaan taloudelle laskelmissa perustuu ratikan lisärakentamismahdollisuuksien tuomiin kiinteistötaloudellisiin maanmyynti- ja kaavoituskorvaustuloihin. Kustannuksiksi arvioitiin tulevalle 25 vuodelle 826 miljoonaa euroa ja tuloiksi seuraavalle 40 vuodelle 836 miljoonaa euroa.

Kun ratikkahanketta käynnistettiin v. 2019, väitettiin, että ratikkaa käyttäisi 80 000 matkustajaa vuorokaudessa. WSP Group tarkisti laskelman v. 2022 ja julkaisi uuden raportin ”Vantaan ratikan matkustajamääräennusteet”. Raportin mukaan v. 2030 matkustajia olisi 31 000 vuorokaudessa ja v. 2050 matkustajia olisi 46 000 vuorokaudessa. Ratikkavaihtoehdossa esitetyn kasvun tuoma joukkoliikenne voidaan tarkistetun laskelman mukaisesti hoitaa huoleta runkobusseilla.

Vantaan Ratikan rakentamispäätös ei ole vielä lainvoimainen. Päätös on valitusten takia hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ratikan päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä päätöksenteossa esiintyneiden esteellisyyksien takia. Ratikan päätöksenteon tuoman lisärakentamisen tarkastelut ja laskelmat perustuvat ratikan kaavarunkoon. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne kaavarunkoa. Sisällöltään esitetty rakentaminen on osittain tuoreen yleiskaavan vastaista. Tätä ei ole voitu varmentaa, koska kaavarungoista ei suunnitelmana voi valittaa.

MAL-sopimusten solmiminen kaupunkikeskusten kanssa on tietojemme mukaan tulossa hallituksen päätettäväksi lähiaikoina. Päätös on asuntopoliittisena- ja kaavoitusasiana ympäristöministeriön valmistelussa. Valtion osallistuminen MAL-sopimukseen perustuu kuitenkin liikennehankkeiden rahoittamiseen, joka kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön toimivaltaan.

Olisi valitettavaa, jos valtion 170 miljoonan ”ilmaisella rahalla” käynnistettäisiin Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan liikennetaloudellisesti kannattamattoman ratikan rakentaminen.

Vantaan PS-valtuustoryhmä

Niilo Kärki, puheenjohtaja

Kai-Ari Lundell, varapuheenjohtaja

Vantaa-Keravan hyvinvointialue hakee 150 miljoonan euron lisärahoitusta

Kuva: Vantaan Sanomat / Tuovinen

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen hallitus päätti hakea valtiolta  150 miljoonan euron lisämäärärahaa, kun raha ei kerta kaikkiaan riitä. Vantaa-Kerava on Suomen vieraskielisin alue, mikä näkyy varsinkin sosiaalihuollon kustannuksissa. Lastensuojeluun uppoaa poikkeuksellisen paljon rahaa. Vantaa-Keravan nuori väestö alkaa sekin vanheta, ja kaikki vanhustenpalvelujen rakenteet eivät ole vielä täydessä valmiudessa.

Somessa leimahti, kun valtionvarainministeri, valtion rahakirstun vartija Riikka Purra twiittasi:

– Monikulttuurisuus ei selvästi ole rikkaus, kun soterahasta puhutaan. Kunpa sen ymmärtäisivät nekin, jotka uskovat sen jopa korjaavan kestävyysvajetta, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

– Vantaa-Keravan hyvinvointialue perustelee lisärahan tarvetta mm. ”monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä”, Purra totesi.

Purra toisti twiitissään hyvinvointialueen perustetta "monikulttuurisuudella ja metropolialueen lieveilmiöillä".

Mielestämme somessa Purran lausuntoa vääristeltiin ikävällä tavalla.

Laitoin alle oman osuuteni haastattelusta, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, voit lukea koko artikkelin.

Muut haastateltavat ovat aluevaltuutetut Suvi Karhu ja Mika Niikko. Hyvinvointialueen Perussuomalainen ryhmä puoltaa lisärahoituksen hakemista.

* * * 

15.5.2024 Vantaan Sanomat

Näin perussuomalaisten valtuutetut kommentoivat Purran "monikulttuurista" somepostausta – "Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista"

Vantaan Perussuomalaiset aluevaltuutetut kommentoivat Purran äksäystä (entinen twiitti) Vantaan Sanomille keskiviikkona.

- Purra kommentoi siltä pohjalta, mikä se meidän Vake-alueen lisärahahakemuksen perustelu oli. Somekirjoitus oli asiaa. On käsitetty väärin, että Purran kommentti olisi rasismia. Purra vain käytti kirjoituksessaan Vaken aluehallituksen omaa tekstiä, alleviivaa aluevaltuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundellin mukaan tilastoja ja rahoitusta ”pitää katsoa rehellisesti”: sosiaalihuollon tarve kasvaa hyvinvointialueella pääosin, koska maahanmuuttajia tulee paljon lisää.

– Jos nyt Purraa syytettiin rasismista, voidaan ihan yhtä hyvin syyttää Aronkytöä ja aluehallitusta rasismista, Lundell huomauttaa.

– Mielestäni valtion pitäisi huomioida paremmin kaupungit, jotka lopullisesti sijoittavat maahan tulleita ihmisiä. Herättää kummastusta, että loppulasku jää vain muutamille kaupungeille. Tästä jo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä puhui hyvin pontevasti pari vuotta sitten. Maahanmuuton maksut liittyvät myös kouluihin ja tulevat kaupunkien maksettavaksi ja veronmaksajien harteille, Lundell selittää.

Kai-Ari Lundell uskoo, että Aronkydön esittämät säästötoimet tepsivät ja tulevaisuuden haasteista selvitään. Aluevaltuusto päätti hiljattain, että uudistus- ja sopeutusohjelmalla haetaan kahden prosentin säästöjä vuosittain kumulatiivisesti vuoteen 2030 asti. Kustannuksia voidaan karsia muun muassa digilääkäritoiminnan ja tekoälyn yleistymisen avulla.

– Lähes 150 miljoonaa ei ole riittävä summa, mutta Vake-alue on jo hyvin sopeuttanut talouttaan ja tehostanut toimenpiteitä. Aronkytö on esittänyt kolmen vuoden säästörupeamaa, ja sen jälkeen meidän pitäisi alkaa toimia omillamme – se on realistinen suunnitelma. Aronkydöllä on kokemusta tehostamisesta, ja pidämme häntä hyvinkin pätevänä johtajana, Lundell toteaa.

Lentorata - kolmen miljardin euron hanke

 

Kuva: Uudenmaanliitto

Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024

Kolmen miljardin euron päätös

Vantaan kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä. Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.

Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.

Kannattajat perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että se kehittyy muutenkin.

Kaiken lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.

Lentorata kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.

Lentoradan rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.

Yhteensä näiden kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon, että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien taskuista.

Rahalla on muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.

Valtio upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia. Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet käyttävät omia autojaan tai takseja.

Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.

Kai-Ari Lundell, ps

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj

Puheeni hyvinvointialueen valtuuston budjettikeskustelussa

Puheeni Vantaa-Keravan hyvinvointialueen budjettikeskustelussa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Nyt kun kaupungit ja hyvinvointialueet ovat eriytyneet toisistaan, yhteistyötä ei saa unohtaa. Erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten osalta.

Ennaltaehkäisy on päivän sana. Mieluummin kannattaa lyödä vähemmän rahaa ennaltaehkäisyyn kuin paljon rahaa jälkihoitoon, kun tiedetään, että yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle jopa puolitoista miljoonaa euroa.

Kaikki lapset käyvät esikoulua ja peruskoulua. He ovat helposti tavoitettavissa yhdentoistavuoden vuoden ajan, koska he käyvät esikoulua kahden plus peruskoulua yhdeksän vuoden ajan.

Koululääkärin käynnit pitäisi järjestää vuosittain, sillä lapset kasvavat nopeasti. Esimerkiksi jotkut selkäsairaudet kuten skoljoosi on syytä havaita ammattilaisen silmin ennen kuin on liian myöhäistä.

Minua harmittaa, kun joissain kunnissa lasten perheineen pitää ravata terkkareihin koululääkärin tarkastuksiin. Parempi olisi, että koululääkäri tulee kouluun ja tarkastaa ikäluokan kerrallaan. Tulee halvemmaksikin.

Kouluterveydenhoitaja on tärkeä ihminen koulussa paitsi fyysisessä terveydenhoidossa, mutta monelle lapselle terveydenhoitaja voi olla ainoa aikuinen, jolle voi puhua vapaasti, kun jostain syystä lapsi ei kehtaa puhua opettajalleen tai vanhemmilleen. Oleellista on, että kouluterveydenhoitaja on koululla tavoitettavissa.

Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt hyvinvointialueen palveluksessa, mitä pidän virheenä. Heidän olisi pitänyt pysyä koulutoimessa.

Vantaan johdolla paraikaa rakennetaan uutta digitaalista alustaa DigiOnea. Sinne tulee Wilman korvaaja, Kurret, opetussuunnitelmat, lukujärjestykset ja digitaaliset oppimateriaalit ja niin edelleen.

On järjetöntä, että näillä näkymillä psykologeille ja kuraattoreille ei tule oikeuksia DigiOneen. Pitääkö heidän siirtyä hitaaseen kirjepostiin saadakseen yhteyden oppilaiden vanhempiin

Toivottavasti psykologit ja kuraattorit saavat oikeudet kohta valmistuvaan DigiOneen.

Kiitos.

#perussuomalaiset #vakehyva #Kerava #Vantaa

Vierailu Kivistön ostarilla

 

Vierailin tänään ensimmäistä kertaa Kivistön uudessa ostoskeskus Kiviksessä. Menin suoraan kolmannen kerroksen uutuuttaan hohtavaan terveyskeskukseen. Olin tilannut ajan influenssarokotukseen, mutta sain samalla myös koronarokotuksen.

Ostoskeskus avattiin lokakuussa 2023. Kivistö on Vantaan aluekeskuksista uusin. Asukkaita siellä on noin 11 000.

Kivistöä on kritisoitu liian pienistä asunnoista, joten alueella asuu paljon yksin asuvia ihmisiä. Parkkipaikkoja on liian vähän. Muuten liikenneyhteydet ovat mahtavat, sillä alue kietoutuu Kehäradan varrella olevan aseman ympärille. Helsinkiin ja Tikkurilaan pääsee nopeasti. Lentokenttä on parin asemavälin päässä, matka-aika lentoasemalle on kuusi minuuttia. Alueen vieressä menee Hämeenlinnanväylä.

Kokonaisuudessaan Kivistö on kaupunkimainen hyvin suunniteltu alue. Tietenkin se on vielä keskeneräinen, paljon on vielä rakentamatta ja esim. puut ovat vielä pieniä. Alueen ympärillä on laajat pientaloalueet.

Kivistöläiset ovat pitkään odottaneet ostoskeskustaan. Uudet asuinalueet joutuvat aina odottamaan palveluita, koska alueilla on oltava riittävästi asukkaita, jotta niitä palveluita kannattaa rakentaa.

Ostoskeskus olisi pitänyt rakentaa suoraan juna-aseman päälle, niin liikkuminen ostarille olisi ollut vieläkin helpompaa. Samalla olisi säästetty arvokasta tonttitilaa muuhun rakentamiseen. Julkiseen rakentamiseen sopivista tonteista on huutava pula. Nykyinen tontti olisi kannattanut säästää vaikkapa koulutontiksi. Jossain vaiheessa Kivistöönkin tarvitaan lukio, ja kävelymatka asemalta tontille eli Kiviksen ostarille on vain vajaat pari sataa metriä.

Kuten kuvasta näkyy ostarin eteen on rakenteilla bussiasema.

Ostarin ensimmäisessä kerroksessa on liiketilat, toisessa siivessä ovat kaupat, S-Market ja Lidl ja muutamia pienempiä kauppoja. Toisessa siivessä ovat ravintolat, joita on kuusi kappaletta. Alko ja pari kahvilaa löytyy.

Toisesta kerroksesta löytyy kirjasto, nuorisotilat, hammashoitola ja kuntosali Fitness24Seven. Kirjasto oli yllättävän suuri ja rakenteeltaan selkeä. Reunoilta löytyy mm. iso opiskelutila sekä iso asukastila, joka voidaan jakaa väliseinillä myös osiin.

Nuorisotilat olivat vielä kiinni, joten en päässyt tiloihin sisään. Kurkin ikkunoista, tilaa on ja toimintaa näyttää löytyvän moneen.

Kivis on kiva ja kompakti ostari, jossa on helppo liikkua, kaikki on lähellä.

Kuntaveropuheeni

 

Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut

Pääkaupunkiseudun kaupungit paraikaa pelaavat kuntaveroprosenteillaan melkoista avopokeria eli sököä.

Espoon ja Helsingin kuntaveroprosentit ovat tasan, 5,36. Nyt molemmat kaupungit nokittavat pyöristämällä prosenttinsa alaspäin lukuun 5,3.

Vantaan kuntaveroprosentti on 6,36. Toisin kuin Espoo ja Helsinki me tulemme tänään pyöristämään kuntaveron ylöspäin lukuun 6,4.

Vantaalle jää käteen hanttikortti, sillä ero Espooseen ja Helsinkiin entisen yhden prosenttiyksikön sijaan on kohta 1,4.

Sanotaan, että eihän tässä mitään hätää ole, kun toisaalta kiinteistöveroprosentti nousee, mutta niin se nousee muillakin.

Talousarvio 2024 on sidottu kuntaveroprosenttiin 6,4. Tällä erää emme voi hilata kuntaveroprosenttia alas.

Kilpailukykyinen kuntaveroprosentti on kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa todellinen valttikortti, mikäli aiomme houkutella Vantaalle asumaan ns. hyviä veronmaksajia.

Toinen vahva valttikortti on kaavoittaa Vantaalle riittävästi hyviä pientaloalueita. Kartanonkoskeakin parempia.

Jos ajatellaan Talousarvioita 2025, pitääkö meidän alkaa miettiä, että rakennamme sen kuntaveroprosentin 6,3 tai vieläkin pienemmän prosentin varaan?

En ole vuosiin pelannut sököä rahasta. Pelaan sitä enää tyttärenpoikieni kanssa tulitikuilla.

Mutta kun nuorena poikana pelasin kolikoilla, sen muistan, että voittaminen oli sata kertaa hauskempaa kuin häviäminen.

Kiitos

Budjettipuheeni vuodelle 2024

Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut

Perussuomalaisten yhtenä neuvottelijana erityisesti kiitän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Kasosta sekä kaupunginjohtaja Pekka Timosta, koska molemmille neuvottelut uusissa asemissa olivat ensimmäiset.

Hyvin meni.

Neuvottelujen pelin henki oli selvä, koska euromääräistä lisäjakovaraa oli vähän.

Perussuomalaisetkin on sitä mieltä, että lisävelkaa ei pidä ottaa eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa.

Tällä kertaa aivan huoleta voidaan sanoa, että Talousarvio 2024 on lasten ja nuorten budjetti kuten nuorisovaltuutettukin totesi.

Hyvin iloinen olen siitä, että jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen sekä siitä, että vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat ryhmämatkat HSL-alueella vuonna 2024.

Muista Perussuomalaisten tavoitteista meni läpi maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, jolloin tarjotaan lämmin ruoka.

Kivaa on, että liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

Nuorisotyöhön panostaminen ilahduttaa aina.

Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. Avataan kaksi nuorisotilaa lisää ns. Kolohongan mallin mukaan.

Erittäin merkittävä on valtion koulutuksellisen tasa-arvo raha ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. Jännittävää nähdä, mihin Kasvatuksen ja oppimisen toimiala tulee rahat sijoittamaan.

Vielä emme saaneet laskettua segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien keskimääräistä kokoa kuuteentoista oppilaaseen. Veikkaan, että jossain vaiheessa on pakko.

Pitää muistaa, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Tämä budjetti on valtuustoaikani seitsemäs budjetti. Pidän sitä niukkuudesta huolimatta niistä parhaana.

Suunta on oikea. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen kannattaa aina.

Mutta kyllähän valtuutettu Milad Dehgan oli puheessaan oikeassa siinä, että oppimistaso Vantaan peruskouluissa on pudonnut nopeasti. Ei ole kauaa siitä, kun oppimistuloksissa Vantaan peruskoulut pesivät niin Espoon kuin Helsingin maakuntien kaupungeista puhumattakaan.

Sanon nyt suoraan, että entisenä vantaalaisena maikkana hävettää, jos ysiluokkalaisen lukeminen on kakkosluokkalaisen tasoa.

Jotain on tehtävä.

Kiitos.

#perussuomalaiset #Vantaa

Lentorata olisi sulaa hulluutta

Lentorata menisi maan alta Helsingistä Lentoasemalle.

Ei helkutta!

Kaksi miljardia euroa = 2 000 000 000 euroa

Vartin takia kallista lentoratainvestointia ei tule tehdä. Nykyinen Kehärata on jo toimiva yhteys.

Todennäköisesti hinta nousee kuten vastaavissa hankkeissa yleensä käy. Isoja hankkeita myydään poliittisille päättäjille alihinnalla. Vantaalla tylyimmät esimerkit viime aikoina ovat olleet Apotti ja Vantaan ratikka.

Kohta lentokentälle menisi kolme raidetta:

- Kehärata

- Lentorata

- Vantaan ratikka

Lentorata olisi päällekkäinen toiminto Kehäradan kanssa. Matkustajamääriltään Helsinki-Vantaa ei ole mikään John F. Kennedyn tai Naritan kenttä.

Järkevä vaihtoehto on pääradan kehittäminen:

"Lisäraide sijoittuisi tuolloin nykyisten raiteiden länsipuolelle lukuun ottamatta Tikkurilan aseman kohtaa, jossa uusi raide sijoittuisi nykyisten raiteiden itäpuolelle."

Lentoradan rakentamisen sijaan päärataa Tampereelle asti on parannettava. Päärata on Suomen valtasuoni.

* * *

HS 10.11.

Lento­rata nytkähti eteenpäin – Lyhentäisi matka-aikaa Helsinki-Vantaalle

Ratayhteys olisi pituudeltaan noin 30 kilometriä, josta 28 kilometriä kulkisi tunnelissa. Lentoradan ainoa asema olisi tunneliasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentorata lyhentäisi matka-aikoja lentoasemalle. Jos lentorata toteutuisi, matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentokentälle nopeutuisi noin 15 minuuttia. Lentokentältä ei ole tällä hetkellä suoraa kauko- ja taajamajunayhteyttä valtakunnan rataverkkoon.

Pohjoisesta tultaessa on arvioitu, että lentorata nopeuttaisi matka-aikaa noin 24 minuuttia, kun vaihto Tikkurilassa jäisi pois.

Vastaanotolla Myyrmäen terveyskeskuksessa

Minulla oli tänään aika Myyrmäen terveyskeskuksessa. Olen saanut ajat soittamalla kohtuullisessa ajassa, akuuteissa tapauksissa jopa samaksi päiväksi. 

Nuori lääkäri oli osaava ja mukava. Hänen kanssaan oli luontevaa toimia.

Lopuksi kysyin häneltä, miten terveyskeskus toimii lääkärin kannalta. Hän oli oikein tyytyväinen. Kehui, että pystyi vaikuttamaan hyvin työaikaansa. Pystyi säätelemään kiirettä. Lääkäreitäkin terveyskeskuksessa on hänen mukaansa riittävästi.

Hän osasi käyttää Apottiakin, ei valitellut. Noukki valikoista valmiita lauseita.

Sanoin hänelle, että rastitan mielelläni hänet omalääkärikseni. Ikävää oli, että hän kertoi, että omalääkärikuviota hänen on nuorena lääkärinä vaikea toteuttaa. Ei ole kivaa lääkärinvastaanotolla kertoa aina samoja tarinoita alusta loppuun, kun lääkäri vaihtuu joka kerta.

Annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jotta hän voisi kertoa oman näkemyksensä hyvinvointialueuudistuksesta. Ihan vain päätöksenteon tueksi, koska olen aluevaltuutettu.

Näyttää siltä, että Vantaa-Keravankin hyvinvointialueella pystymme kilpailemaan hyvistä lääkäreistä vain työolosuhteita kehittämällä.

Todettakoon vielä, että kokenut lääkäri ja saunakaverini vaihtoi työpaikkaa Tikkurilan terveyskeskuksesta Apotin takia. Järjettömän kallis Apotti ei kaikkia lääkäreitä innosta.

Vantaa satsaa lapsiin ja nuoriin

 

Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.

Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.

Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.

Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.

Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:

- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.

- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.

- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.

- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)

- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)

- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.

- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.

- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)

- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.

- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.

Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:

- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)

- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.

- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.

- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.

- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.

- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.

- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)

- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.

- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.

- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.

- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. 

- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.

Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.

Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. 

Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.

Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.

Tikkurilaan osaamiskampuksen seminaarin anti ranskalaisten viivoin

Tikkurilan osaamiskampus rakentuu vaiheittain, ensimmäiset korttelit vuosien 2024-2028 aikana. Se rakennetaan Jokiniemeen Tikkurilan aseman toiselle puolen. Sijainti on Suomen parhaita pääradan varrella Kehäkolmosen vieressä, junamatka Vantaan lentokentälle kestää 7 minuuttia, ratikkapysäkki tulee viereen,

Osaamiskampus palvelee erityisesti opiskelijoita, työnhakijoita, työnantajia sekä yrityksiä. Kampus kokoaa yhteen esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden hoidon, elinkeinopalveluiden, vieraskielisten kotoutumisen ja neuvonnan palveluita.

Vantaalaisittain kampus on mitä kannatettavin hanke.

Tikkurilan osaamiskampus | Vantaa

Tein muistiinpanot:

Pekka Timonen

- haetaan uusi tapoja ja ratkaisuja

- osaamistason vajetta on paikattava

- Vantaalla on vähemmän ylimmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa Suomen kunnissa, merkittävästi vähemmän kuin esim. Espoossa

- ilman peruskoulun jälkeisten tutkintoja suorittaneiden määrä jää Vantaalla maan keskiarvon alapuolelle

- nuorisotyöttömyys on Vantaalla korkeampaa kuin pks-seudulla

- työn ja tiedon murros, digitalisaatio

- ammatteja syntyy ja katoaa

- työvoiman kohdanto-ongelma

- Vantaan avointen työpaikkojen määrä on korkeampi kuin muulla Uudellamaalla

- avointen työpaikkojen kuukausittainen keskiarvo on 6900

- vieraskielisen väestön potentiaalin hyödyntäminen

- ratikka ja osaamiskampus tärkeimmät investoinnit

- paikalliset tarpeet, tunnistetut vahvuudet

- kampus paraatipaikalle: räätälöityjä koulutuspalveluja, työllisyyspalveluja, yritys- ja innovaatiotoimintaa 

- v. 2024 tonttien kilpailutus, ensimmäiset rakennukset valmistuvat v. 2027

Elina Hiltunen, teknologiafuturisti

- www.elinahiltunen.com

- Hiltunen on listattu maailman 50 huippufuturistin joukkoon Forbes-lehdessä v. 2020

- tulevaisuuden osaamistarpeet ja innovaatiopolitiikka

- innovaatioiden Vantaa

- sivistys on maanpuolustustaito, vrt. hybridisodat, disinformaatio

- kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, valistuneet arvaukset ovat erikseen

- tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus

- megatrendit ovat tärkeimpiä faktoja, isoja globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat jollain tavalla tulevaisuudessa, ennakoidaan ja otetaan huomioon suunnittelussa

- megatrendit: ilmastonmuutos, ekokriisi ja resurssien väheneminen, väestönkasvu, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, globalisaatio, vaurauden ja kulutuksen kasvu, eriarvoisuuden kasvu, digitalisaatio, teknologian kehitys

- Suomi on maailman kolmanneksi ikääntyvin maa

- megatrendit luovat ongelmia, tarpeita ja mahdollisuuksia yhteiskunnalle sekä organisaatioille

- megatrendien paloitteleminen auttaa hahmotuksessa

- Suomen innovaatiopolitiikka = nykyisyyden koulutuspolitiikka

- ekologisuus ja vihreän siirtymä

- työvoimapula Suomen riesa tulevaisuudessa

- jatkuva oppiminen ja koulutus, monikulttuurisuus, työhyvinvointi, ikäihmiset työelämään

- teknologia luo uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden ratkaisuun

- robotiikka, tekoäly, kvanttitietokoneet, terveysteknologia, synteettinen biologia

- tulevaisuuden työelämätaidot; tiedonhaku, yleissivistys, ryhmätyötiedot, medialukutaito, empatia, stressinhallinta ja stressin sietokyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, uuden oppiminen ja poisoppiminen, ympäristötaidot, kulttuuriymmärrys, teknologiaymmärrys, kyberturvaosaaminen, digitaidot, yrittäjyys ja itsensä johtaminen, esiintymis- ja viestintätaidot, joustavuus ja muutoskyvykkyys, ennakointitaidot

- tulevaisuus on verkostointityötä = nähdään ja tehdään yhdessä

Paavali Kukkonen, EK:n johtava asiantuntija

- yritysten kasvunäkymät

- geopoliittiset jännitteet ja suurvaltakamppailu

- autoritääriset valtiot haastavat demokratiat

- luvassa enemmän protektionismia

- vientirajoitukset ja yritystuet kasvussa

- Suomen näkökulmasta huolestuttavaa

- blokkiutuminen etenee

- Kiina haastaa Yhdysvallat, mitä jättilaisen sisällä tapahtuu?

- USA:n vaalit

- eristetty Venäjä

- EU:n kehitys ja rooli

- Suomen integroiduttuva USA:aan ja NATO:oon, vahvistettva EU:ta, syvennettävä pohjoismaisia suhteita

- Suomen vahvistettava yhteiskunnan resilienssiä

- julkisen talouden tervehdyttäminen

- maailmanpoliittinen epävarmuus haittaa 60 %:sti yritysten kasvua

Kirsi Heinivirta, JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

- koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen

- mistä saadaan tulevaisuuden työvoima?

- nuoret ensimmäistä tutkintoa suorittavat

- maahanmuutosta osaamista täydentämällä

- nykyinen työvoima: työlliset, työttömät ja eläkeläiset osaamista vahvistamalla ja uudistamalla

- pienemmät täydentävät joustavat mallit maahanmuuttaja-ammattilaisille

- jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy, koska nuoret eivät riitä

- aikuiskoulutustuki poistuu, aikuisten opinnot on sovitettava niin, että opinnot on mahdollista suorittaa myös työn ohessa

- tarvitaan nopeasti suuri määrä lyhyitä ja pieniä työn ohessa suoritettavia opintoja, jotka vastaavat työelämän haasteisiin, valmiita polkuja

- hallitusohjelma: tavoite 100 000 lisätyöllistä edellyttää myös työelämän ulkopuolista työvoimaa

- esteenä voi olla digiosaaminen, kielitaito

- kohderyhmät tunnistettava ja tavoitettava

- tarkasti räätälöidyt osaamispaketit

- rahoituksen kohdentaminen lyhyempiin koulutuksiin

- koulutuksen kohdentaminen erityisesti pelkän peruskoulun varassa oleville

Lopuksi oli paneelikeskustelu.

Seminaari oli mielestäni erittäin hyvin järjestetty. Alustajien esitykset olivat mielenkiintoisia.

Erityisesti minua miellytti yleissivistyksen korostaminen. Todettiin, että hyvä yleissivistys on jopa maanpuolustuksellinen asia.

Minua jäi vaivaamaan, kun kukaan ei ottanut esiin perusopetuksen ongelmia. Järjestelmä sakkaa pahasti, jos peruskoulu ei tuota jatko-opiskeluun kelpaavia nuoria riittävästi lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. On tutkittu ja todettu, että peruskoulun päättövaiheessa noin kolmasosa pojista ei ymmärrä kunnolla lukemaansa.