perjantai 25. lokakuuta 2019

Hesarista ja lehdistön merkityksestä ylipäätään

Kuulun yhä siihen vähenevään ihmisjoukkoon, jolle kotiin kannettu aamulehti on elintärkeä. Ärsyynnyn valtaisasti, jos lehti ei ole tullut ajoissa ja aamukahvihetkeni lehden kera on pilalla. Silloin täytyy mennä kupin ja ruisleivan kanssa tietokoneen ääreen lukemaan kliinistä lehden nettiversiota.

Kotiin tulee HS siitä yksinkertaisesta syystä, että lehti on Suomen paras ja monipuolisin. HS pyrkii edelleen olemaan sitoutumaton päivälehti olemalla riippumaton poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä.

Helsingin Sanomien periaatelinja

Helsingin Sanomat on sitoutumaton päivälehti, joka pyrkii edistämään ja vahvistamaan kansanvaltaisuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja mielipiteen vapautta. Tehtäväänsä lehti toteuttaa ensisijaisesti tasapuolisen, nopean ja luotettavan uutisvälityksen avulla.

Helsingin Sanomat määrittää kantansa itsenäisesti, riippumatta poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä. Tätä riippumattomuuslinjaansa lehti seuraa myös päivittäisessä uutisvälityksessään.

Pyrkiessään puolustamaan ja vahvistamaan moniarvoisen yhteiskunnan kansanvaltaisuutta Helsingin Sanomat kiinnittää erityistä huomiota mielipiteen vapauden toteutumiseen.

Helsingin Sanomien käsityksen mukaan yhteiskunnan tasapainoinen kehitys on mahdollinen vain silloin, kun kaikkia kansalaisia palvelevan, monipuolisen tiedonvälityksen jatkuvuus on taattu.

Uutisvälityksessään Helsingin Sanomat pitää tavoitteena sellaisen kokonaiskuvan muodostumista, joka koostuu kansalaisten omaehtoisille ratkaisuille tarpeellisista tiedoista.

Pääosin Hesarin linja on pitänyt. Ensimmäinen valtaisa poikkeus oli, kun Suomi pyrki EU:hun. Silloin HS lobbasi voimakkaasti EU:n puolesta pitkät tovit. Monet ovatkin sitä mieltä, että Hesari ratkaisi tiukan EU-vaaliin.

Kun Vihreiden puoluelehti Vihreä Lanka lopetti toimintansa, koiranleauat ovat ilkkuneet, että lehti on tarpeeton, koska on Hesari. Ilkkumisella on vinha perä.

Nyt minua on pitkään ärsyttänyt Hesarin kulttuuritoimituksen feministinen painotus. Voimalla tuodaan esille eri taiteenalojen naisia. Taidekritiikin pitää olla täysin sukupuolineutraalia. Kritiikin pitää lähteä aina itse tuotoksesta.

Eilisessä Hesarissa oli hieno artikkeli entisestä The Guardianin päätoimittajasta Alan Rusbridgeristä, hän oli päätoimittajana v. 1995-2015 eli pitkän tovin. Guardian on säätiöomisteinen, ja lehteä voi netissä lukea ilmaiseksi kuka tahansa. Lehti kerää myös lahjoituksia.

Alan Rusbridger

HS 24.10.2019


Brittilehti The Guardianin entisen päätoimittajan Alan Rusbridgerin mielestä luottamus ja tutkiva journalismi pelastavat lehdistön.

Hälyisänä aikana journalismin on Rusbridgerin mielestä perusteltava oma merkityksensä yhteiskunnassa juuri tinkimättömällä työllä. Journalismille löytyy maksajia vain jos se paljastaa asioita, joita ei näe yhdellä vilkaisulla sosiaaliseen mediaan.

”Meidän journalistien on mietittävä nykyistä syvällisemmin, mikä tarkalleen on se asia, jota myymme. Uutistyö pitäisi kehystää uudelleen eräänlaiseksi julkiseksi palveluksi.”

Rusbridger sanoo ajattelevansa nykyisin esimerkiksi niin, että uutisia kirjoittavien toimittajien ei ehkä pitäisi laatia lainkaan mielipiteellisiä kirjoituksia. Näkemys ei ole melko mielipiteellisenä tunnetussa brittilehdistössä aivan tavallinen.

Lisäksi median pitäisi esimerkiksi myöntää virheensä avoimesti, oikaista ne näkyvästi ja antautua julkiseen keskusteluun, jossa median edustajat voivat joskus myös tunnustaa asioiden menneen vikaan.

”Mutta lehdistön ainoa voima yhteiskunnassa on, että se on puolueeton toimija, joka tuottaa ihmisten käyttöön todistusaineistoa [maailmasta].”

Poimin artikkelista osia, linkistä voi lukea jutun kokonaisuudessaan.

Olen Rusbridgerin kanssa tasan samaa mieltä siitä, että lehdistö saa luottamuksensa takaisin vain tinkimättömällä työllä sekä tutkivalla journalismilla. Lehdistön ei pidä lähteä hippasille sosiaalisen median kanssa.

Uutisia kirjoittavien toimittajien ei pitäisi laatia mielipiteellisiä kirjoituksia lainkaan, muuten uskottavuus menee. Myös virheet pitää myöntää avoimesti ja oikaista ne näkyvästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti