torstai 26. maaliskuuta 2020

Arjen pandemiasankaruutta

Isoäitini Laina takana

Sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1918 Suomeenkin iski kauhia influenssa, espanjantauti. Maailmalla tauti vei kymmeniä miljoonia ihmisiä muutamissa kuukaudessa, Suomessakin espanjantautiin kuoli arviolta noin 25 000 ihmistä.

Isoäitini piti aina vanhempiensa kuolinilmoitusta lasin alla olohuoneen piirongin päällä.

Isoäitini Lainan vanhemmat kuolivat espanjantautiin Lappeenrannan sairaalassa vuonna 1918. Pitkään luulimme, että isoisovanhempani kuolivat Lappeenrannan pahamaineisessa vankileirissä, jossa oli noin 3000 punavankia, joista noin 700 kuoli. En tiedä, osallistuivatko isoisovanhempani Eljas ja Eva millään tavalla vuoden 1918 sotatapahtumiin. Setäni selvitti myöhemmin, että he kuolivat sairaalassa, ei leirillä.

Isoäitini Laina oli 12-vuotias, kun hän jäi orvoksi, hänellä oli parisen vuotta nuorempi pikkusisko ja vielä nuorempi pikkuveli. Kun lapsia alettiin hajauttaa eri perheisiin asumaan, Laina oli erittäin tiukka ja oli sitä mieltä, että sisarusten on pysyttävä yhdessä. Laina jätti koulunsa kesken ja meni töihin kultasepän apulaiseksi. Hän ruokki ja kasvatti sisarensa aikuisuuteen asti ja piti huolta siitä, että he kävivät koulut loppuun.


Orposisarukset

Myöhemmin Laina meni naimisiin, sai neljä poikaa, joista kolmas oli isäni Vidar Lundell.

Sankaruutta on monenlaista. Moni sukuni miehistä osallistui talvi- ja jatkosotaan, mutta sukuni suurimpana sankarina pidän isoäitiäni Lainaa. Hän otti täyden vastuun jo 12-vuotiaana, voidaan täydellä syyllä puhua arjen sankaruudesta. 

Onneksi nykyajan Suomessa lapset saavat olla lapsia. He saavat leikkiä ja käydä koulua, tosin nyt koronapandemian aikaan he saavat etäopetusta tietokoneiden välityksellä.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Heteroydinperhe

Martta Kaukonen HS 17.2.2020

Lehtileike on aamun Hesarista, elokuva-arvostelu. Silmiin hyppäsi vahvasti lause miten yksinäiseksi ihminen voi tuntea itsensä heteroydinperheiden keskellä.

Heteroydinperhe?

Sana on minulle täysin uusi. Aloin heti pohdiskella, mitä eroa on heteroperheellä tai heteroydinperheellä

Hyvin yleisesti käytetään yksinkertaisempaa muotoa ydinperhe, joka koostuu lapsista ja heidän biologisista vanhemmistaan. Biologisia vanhempia kutsutaan yleensä äidiksi ja isäksi.

Ytimestä tulee mieleen ydinvoimalan ydin tai maapallon sisin osa, miksei ydinkeskustakin.

Miksi elokuvakriitikko Martta Kaukonen korostaa sitä, että juuri heteroydinperheissä ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi? Kait ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi missä perhemuodossa tahansa.

Perhe on perhe. 

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Äärioikeistolaisia, fasisteja ja natseja

HS 4.2.2020

Helsingin Sanomat on jo pitkään tehnyt hienoja graafeja, upeita kuvaajia. Esim. eilisen Hesarin valtion talousarvioesitys vuodelle 2020, budjettipuu sekä tuloista että menoista, oli fantastinen.

Saman päivän lehdessä oli myös hyvin havainnollistava koordinaatiston muotoon tehty arvokartta paraikaa istuvista kansanedustajista.

Twitterissä Perussuomalaisia nimitellään aivan surutta äärioikeistolaisiksi, jopa fasisteiksi tai natseiksi. Suomen Twitter on jonkinlainen ankkalammikko, mukana on lähinnä hyvin koulutettuja ihmisiä, punavihreitä toimittajia ja poliitikkoja on paljon. 

Jos tarkastellaan yllä olevan arvokartan vasemmisto-oikeistoakselia, huomataan, että Perussuomalaiset on selkeästi keskusta-oikeistolainen puolue. Jos tarkastellaan liberaalit-konservatiivitakselia, Perussuomalaiset on selkeästi konservatiivinen puolue.

Viime eduskuntavaalien jälkeen esitettiin kaksi arvokarttaa ehdokkaista, Hesari ja Yle. Itse olin ehdokas myös, sijoituin molemmin puolin pystyakselia, vasemmisto-oikeistoakselin yläpuolella lähellä origoa, en aivan ollut napakymppi kumminkaan.

Yllä olevan kartan mukaan eduskunnassa istuu kaksi suurehkoa keskustaoikeistolaista puoluetta, minkä myös alla oleva, kaikkia ehdokkaita koskeva arvokartta osoittaa. Äärioikestolaista kansanedustajaa saa eduskunnasta tikulla etsiä. Fasisteja tai natseja ei eduskunnassa takuuvarmasti istu yhtäkään.


Suomessa on pitkä perinne äärioikeistolaiseksi tai fasistiseksi leimaamiseen. Kun ei perusteltuja argumentteja löydy, kaivetaan povitaskusta natsikortti. Esim. 1970-luvulla kahta idoliani Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamoa ja Perustuslaillisten Georg C. Ehnroothia haukuttiin vuoroin äärioikeistolaiseksi tai fasistiksi. 

Syy oli periskummallinen, Vennamo ja Ehnrooth olivat antikekkoslaisia. Samaan aikaan muut puolueet ryhmittäytyivät Kekkosen taakse niin, että eduskunnassa rustattiin poikkeuslaki v. 1973, ja Kekkonen valittiin presidentiksi ilman presidentinvaaleja. Mitään järjellistä syytä poikkeuslakiin ei ollut, ei ollut mitään kriisiä, sotatilaa tai mitään muutakaan poikkeustilaa.

Vuoden 1974 presidentinvaalit jäivät pitämättä, olisin silloin saanut äänestää vaaleissa ensimmäistä kertaa. Pidin poikkeuslakia demokratian häväistyksenä. 

Tosiasiallisesti sekä Vennamo että Ehnrooth olivat todellisia demokraatteja. Ehnrooth jopa lopetti puolueensa, kun totalitaristinen Neuvostoliitto hajosi.

lauantai 4. tammikuuta 2020

Simonkylään uusi sisäympäristöpaviljonki

Kuva: Vantaan Sanomat

Vihdoinkin Vantaalle saadaan ensimmäinen sisäympäristöpalviljonki huonosta sisäilmasta kärsiville oppilaille ja opettajille. Paviljonki rakennetaan vuoden myöhässä sovitusta, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Sijainti ei ole paras mahdollinen, koska paviljonki ei sijaitse Kehäradan välittömässä läheisyydessä. Paras paikka olisi ollut Hiekkaharjun aseman tienoo.

Simonkylän koululle on aikamoinen kävely Leinelän asemalta. Matka Länsi-Vantaalta Simonkylään on ainakin pienille oppilaille pitkä.

Vantaalle pitäisi hankkia toinen sisäympäristöpaviljonki Myyrmäkeen. 

Tilan alustava kustannusarvio on 85 000–110 000 euroa per vuosi viiden vuoden vuokrasopimuksella.

* * *

4.1. Vantaan Sanomat


Simonkylän koulun kentälle on noussut viime viikkoina uusi rakennus. Vantaan kaupunki kutsuu rakennusta sisäympäristöpaviljongiksi, jonka tarkoituksena on olla sisäilmaltaan sellainen, että siellä pystyvät opiskelemaan ne oppilaat, jotka eivät ole löytäneet sisäilmaoireiluiden vuoksi sopivaa koulua Vantaalta. Aiemmin kaupunki käytti nimitystä puhdastila.

– Lähtökohta on, että sisäympäristöpaviljonki on oppilaalle viimeinen vaihtoehto, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo korostaa.

Kalo sanoo, että sisäilmasta oireilevien lasten tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakennuksessa on paikka 50 oppilaalle, mutta oppilaskohtaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhden oppilaan osalta valmistelu oli vireillä ennen joululomaa. Ensimmäinen askel on Kalon mukaan yhteydenotto omaan kouluterveydenhoitajaan. 

Oppilaspaikasta päättävät Vantaan perusopetuksen aluepäälliköt.