Saunominen valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Helsinkiläinen sauna. Ihmisiä kylpemässä. Kuvan takana teksti: Vanhassa helsinkiläissaunassa, jossa on kivikumpu kiukaana ja saavi, josta kuupalla heitetään vettä kuumille kiville. Koivuvihdat ovat täälläkin ahkerassa käytössä. (tuntematon kuvaaja, 1900-luvun alku, www.helsinkikuvia.fi)

* * *

17.12.2020 Suomen Saunaseuran tiedote

Saunominen valittu ensimmäisenä suomalaisena perinteenä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Nyt onnistuneeseen lopputulokseen päässyt Saunominen Unescoon-hanke on saanut alkunsa jo vuosia sitten suomalaisten sauna-aktiivien innostuksesta saada saunominen osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistä luetteloa. Saunominen Unescoon -hankkeen tavoitteena on ollut vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä.

Suomen Saunaseura on toiminut hankkeessa aktiivisesti lähtien saunomisen saamisesta Elävän perinnön wikiluetteloon ja Unesco-hakemuksen laatimiseen. Saunaseura on koonnut suomalaiset saunatoimijat yhteen suomalaisen sauna-aatteen ja suomalaisen saunakulttuurin edistämiseksi. Pääsy osaksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa on osoitus suomalaisen saunakulttuurin elinvoimaisuudesta, mutta myös suomalaisen saunayhteisön voimasta saada aikaan merkittäviä ponnistuksia yhdessä. Mukana Unesco-hankkeen toteuttamisessa on ollut yli 25 saunatoimijaa eri puolilta Suomea. 

Suomalaisille sauna on ollut ja on edelleen pyhä paikka. Tänä päivänä sauna on hektisessä maailmassa paikka pestä pois kiire ja arki niin henkisesti kuin fyysisesti. Unescon luetteloon pääsy turvaa osaltaan tämän meille niin rakkaan paikan säilymisen maailman muutoksissa ja antaa koko maailmalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen saunakulttuuriin. Eikä saunan osuutta Suomen paikkaan maailman onnellisimpana maana tule myöskään väheksyä.

* * *

Mikään ei ole niin suomalaista kuin sauna ja saunominen, ei edes sisu. 

Virolaiset onnistuivat saamaan virolaisen savusaunaperinteen Unescon kulttuuriperintölistalle v. 2014, mikä on oikeutettua, koska vanhalla Vörumaalla savusauna on aina ollut osa elävää elämää. 

Meillä Suomessa savusaunaperinne 1970-luvulla notkahti, mutta on alkanut uudelleen viritä. Vanhoja savusaunoja korjaillaan ja uusia rakennetaan ahkerasti.

On todella hienoa, että suomalainen saunomisperinne on nyt saatu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 

Millenium-huumassa äänestettiin, mikä on suomenkielen kaunein sana. Äänestin saunaa, toinen vaihtoehto olisi voinut olla löyly. Äänestyksen ylivoimainen voittaja oli sana äiti. Joka tapauksessa sana sauna on lainattu moneen kieleen kuten englannin kieleen.

Suomen Saunaseura oli aktiivinen savusaunaperinteen saamiseksi Unescon kulttuuriperintölistalle. Seura jakoi hankkeen edistämiseksi somessa nettiadressia, jonka minäkin allekirjoitin. Jaoin adressia somessa myös eteenpäin.

Olen innokas saunoja kuten suurin osa suomalaisista. Kesällä mökilläni lämmitän saunan joka ilta. Mökkisaunani on tavallinen jatkuvalämmitteinen puusauna, josta irtoaa makoisat löylyt.

Pidän erityisesti puulämmitteisten saunojen löylyistä, mutta hyvät sähkösaunatkin menettelevät. Kotonani kaupungissa käytössä on sähkökiuas, joka on koko ajan lämmin. Mutta perjantaisin suunnistan Lauttasaaren Vaskiniemeen Suomen Saunaseuran savusaunojen pehmeisiin löylyihin.

Myös yleisissä saunoissa käyn silloin tällöin, Helsingissä Harjutori, Arla, Uusi Sauna sekä Vantaan Kuusijärven savusaunat.

Ylen Elävästä arkistosta löytyy hienoja dokumenttielokuvia otsikolla Suomalainen sauna. Myös Suomen Saunaseurasta kertova Saunaseura saunan asialla näkyy siellä.