tiistai 16. huhtikuuta 2019

Komea voitto, vaikka turpaan tuli


Pöly on laskeutunut ja vaalit ovat takana. Puolue sai komea voiton, joka maistuu todella makealta. Oli hyvin lähellä, että olisimme nousseet ykköseksi. 

Hallitusneuvottelut ovat poikkeuksellisen jännittävät, saa nähdä, miten puolueen käy. 

Kokoomus yllätti minut täysin  menestymällä noin hyvin, Sipilän Keskustapuolue kantoi koko vastuun hallituksen epäonnistumisista. Kokoomus pääsi vastuusta kuin koira veräjästä, syy on yksinkertainen, puolueen perusäänestäjät eivät livenneet. 

Erityisen hyvältä tuntui, kun Siniset ei saanut paikan paikkaa, vaikka Uudellamaalla Jussi Niinistö saikin sen verran ääniä, että vei meiltä sen seitsemännen paikan. Sinisten häipyminen eduskunnasta oli oikeudenmukaisuuden osoitus äänestäjiltä, petturuuden hinta tuli selväksi.

Perussuomalaisten menestyksen kärjet olivat maahanmuutto ja ilmastomuutoksen liiallinen hössötys. Menestyksen kruunu oli puheenjohtaja Jussi Halla-ahon loistavat esiintymiset erilaisissa paneeleissa tai väittelyissä. Jussin sivistynyt ja rauhallinen charmi puri äänestäjiin.

Oma menestymiseni 1505:lla äänellä oli heikko, vaikka vaalihommia paiskittiin aivan urkuna. Odotin paljon enemmän, mutta nyt kärkiteemani koulutus ei noussut missään vaiheessa keskustelun keskiöön. Omalla panoksellani autoin Uudellamaalla puoluettani vaalivoittoon.

Vaalikamppailut ovat kuin sököä, löin pöytään 18 000 euroa ja hävisin. Tein hyvän mainonnan sekä lehdissä että netissä, mutta nyt ei purrut. Sain hyvät äänet Länsi-Vantaalta, tyydyttävästi muualta Vantaalta, mutta Uudellamaalla olin heikko. Erityisen heikko olin isieni mailla Espoossa, josta sain vain rapiat 150 ääntä, vaikka esim. mainonta Länsiväylässä oli tiheää.

Vantaalta ja Espoosta pääsi kummastakin läpi vain yksi oma ehdokas, Mika Niikko ja Arja Juvonen, jotka uusivat paikkansa. Muut neljä kansanedustajaa tulivat Uudeltamaalta, jonka pikkukunnat onnistuivat keskittämään äänet hienosti.

Onnittelen kovasti puoluetta sekä kaikkia läpimenijöitä ja tekijöitä upeasta menestyksestä. Erityisen kiitollinen olen omista tukijoistani ja äänestäjistäni. Myyrmäen vaalimökin keskusteluissa Perussuomalaisia kohdeltiin todelliseen myötäkarvaan, vastaanotto oli erittäin positiivista.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa ikää alkaa olla liikaa, olen silloin 67-vuotias, joten keskityn kuntapolitiikkaan, jossa Vantaalla kyllä tekemistä riittää. Kuntavaalit ovat jo parin vuoden päästä, joten ainakin Vantaan Perussuomalaisten tähtäin on jo niissä. 

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Vaalikamppailu on ohi

Myyrmäen Paalutorilla

Viiden viikon loppurutistus on ohi. Järjestimme tänään ison vaalitapahtuman Myyrmäen Paalutorille, koska kutsuimme paikalle puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. 

Selvää on, että pärjään hyvin kotikentälläni eli Länsi-Vantaalla. Tarkoitus oli kuitata kotiin Timo Soinin jälkeen jättämät äänet. Huomenna nähdään, kuinka käy.

Jussi Halla-aho veti vaalikansaa.

Näiden eduskuntavaalien selkeä ykkösmagneetti on ollut tietysti Jussi Halla-aho. Yksikään muu puoluejohtaja ei ole kerännyt ympärilleen niin monia äänestäjiä kuin hän.

Muutenkin on kiitettävä Jussia hienosta työstä. Hän on jaksanut kiertää ympäri Suomen ja hänen esiintymisensä on ollut takuuvarmaa oli hän sitten toreilla tai televisiossa.

Halla-aho on esiintynyt hillitysti, puhunut rauhallisesti, ei ole reuhtonut studioissa tai provosoitunut ja on pystynyt aina perustelemaan vastauksensa hyvin. Ihmiset ovat läpi puoluekentän kiitelleet Halla-ahon esiintymisiä.

Kisa on jännittävä aivan viime metreille. Mikäli onnistumme äänestyspäivänä samalla tavalla kuin kahtella edellisellä kerralla, kunniankukko kyllä laulaa meille myöhään sunnuntai-iltana.

Toivottavasti kannattajamme eivät jää vaalipäivänä makoilemaan koteihinsa.

tiistai 9. huhtikuuta 2019

Lundell kolmas Nuorisovaaleissa


Uudenmaan vaalipiiri

1. Pirkka-Pekka Petelius VIHR – 374 ääntä
2. Markku Saarikangas PS – 337 ääntä
3. Kai Mykkänen KOK – 101 ääntä
4. Inka Hopsu VIHR – 129 ääntä
5. Habiba Ali SDP – 101 ääntä
6. Kai-Ari Lundell PS – 241 ääntä

Kivaltahan tämä tuntuu, äänimäärällä mitattuna sijoituin Uudellamaalla kolmanneksi. 

Nuoriso on valistunutta. Toivottavasti nuoret menevät sankoin joukoin ääniuurnille, ja tulokseni realisoituisi myös eduskuntavaaleissa :)

Ks. alla olevan linkin kautta liitteet, joista löytyvät ehdokkaiden saamat äänimäärät.

* * *

8.4. Allianssi


Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi koordinoi eduskuntavaalien Nuorisovaalit kuudennen kerran 1.-5.4.2019. Nuorisovaaleissa oli mukana 877 perus- ja toisen asteen oppilaitosta kahdessatoista vaalipiirissä. Ääniä annettiin yhteensä 62 935, joista hylättyjä oli 3628. Nuorisovaalien tavoite on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Valtakunnallisesti nuorten keskuudessa suosituimmiksi puolueiksi nousivat vihreät 17  prosentin, kokoomus 14,5 prosentin, perussuomalaiset 14,5 prosentin ja keskusta 11,7 prosentin kannatuksella. Vaikka kokoomus keräsi enemmän ääniä, hyötyi  perussuomalaiset vaalipiirien viimeisten paikkojen jaosta siten, että puolue sai yhden paikan kokoomusta enemmän nuorten eduskuntaan.

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Äijäremontti

Vantaan Sanomat 30.3. Klikkaa suuremmaksi ja lue.

Olen aina ihmetellyt, miksei miehiä kutsuta säännöllisesti terveystarkastuksiin vaikkapa vain viiden vuoden välein. Varsinkin yksinasuvat miehet ovat melkoisia väliinputoajia, kun heillä ei ole kotona sitä puolisoa, joka hänet miehen sinne terveyskeskukseen työntäisi.

Ilmeisesti naiset keskinmäärin ovat valistuneempia ihmisiä terveytensä suhteen kuin miehet.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Hallan vaalitenttiä katsomassa Ylen studiolla

Palloseura PS Hurut: Luttinen, Väätäinen ja Lundell

Vierailin tänään Ylen studioilla, koska puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vaalitenttiin tarvittiin yleisöä. Ylivoimaisesti parasta koko reissussa oli nähdä tuttuja perussuomalaisia, joita en ollut pitkään aikaan nähnyt tai koskaan tavannutkaan esim. Juha Mäenpää, Juha Väätäinen, Marko Enqvist, Veli-Pekka Sainio ja Knuutti Hyttinen.

Kaikkein hauskinta oli jutella Julma-Juhan kanssa hänen juoksuistaan. 10-vuotiaasta pojasta lähtien kannustin häntä paikan päällä Olympiastadionilla Suomi-Ruotsi maaotteluissa, kruunu oli tietenkin v. 1971 EM-kisat.

Markku Naumanen ja K-A Lundell

Ohjelman aikana ei saanut tietenkään valokuvata. Halla-ahon puhe oli loistava, paras kaikista, joka tähän mennessä on pidetty. Puheessa tuli esiin Jussin parhaat puolet, älyllisyys ja rauhallisuus, mukana oli pikkuhippu hänelle tyypillistä kuivaa brittityyppistä huumoria, josta pidän. Yleisöltä Halla sai ansaitut aplodit.


Haastatteluosuus oli puuduttavaa katsottavaa, ilmastopolitiikan jauhaminen vei minut melkein unten maille. Ärsyttävää oli, kun Halla ei saanut sanoa sanottavaansa loppuun, vaan häntä katkottiin.

Haastattelijat veivät temmon pois, aihetta olisi pitänyt vaihtaa nopeammin. Ei puhuttu yhtään vaikkapa koulutus- tai puolustuspolitiikasta. Maahanmuuttokysymyksiä käsiteltiin pinnallisesti.

Lopussa Matti Apunen totesi, että Hallan olisi pitänyt kiteyttää ajatuksensa aina kahteen lauseeseen. Halla vastasi, että yleensä persuja syytetään pinnallisuudesta ja populismista, mutta nyt, kun hän yritti perustella kunnolla vastauksia, siihen ei aina annettu mahdollisuuksia.

Haastattelua vaivasi katkonaisuus ja pinnallisuus, mikä ei ollut Hallan vika. Halla pärjäsi kokonaisuudessaan paljon paremmin kuin Sipilä, Rinne tai Orpo. Mielestäni samaan tasoon on pystynyt vain Sari Essayah.

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Kiva kampanjointipäivä

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään oli kiva kampanjointipäivä. Aamulla sain puhtia kintereisiin, kun selailin viikonlopun Vantaan Sanomia ja huomasin, että tunteella ja tappuralla kirjoittamani mielipidekirjoitukseni vanhustenhoidon järkyttävästä tilasta oli mennyt läpi.

Niin paljon on puhuttu vanhustenhoidon surkeasta tilasta, että odotan paljon seuraavalta eduskunnalta, jonka vahvuudessa toivottavasti tulen olemaan:

Vanhustenhoidon ongelmat on kerta kaikkiaan korjattava.

Jos seuraava eduskunta sitä ei tee, alkaa usko monelta edustukselliseen demokratiaan murentua. Viime vaalien alla kuten aikaisempienkin eduskuntavaalien alla tehtiin kovia koulutuslupauksia, joita ei taaskaan lunastettu.


Riensin Kehäradan junaan Tikkurilan Kevätmarkkinoille kampanjoimaan Vantaan Perussuomalaisten teltoille. Oli hauska tavata Uudenmaan PS-ehdokkaita, kuvassa poseeraan kauniiden ehdokkaiden Arja Juvosen ja Maiju Tapiolinnan kera.

Teltoilla äänestäjien vastaanotto on ollut kautta linjan myönteistä ja kannustavaa, mikä rohkaisee kovasti yrittämään. Monia pitkiä juttutuokioita pidin ihmisten kanssa. Hauskaa on ollut myös keskustelut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Keskustelu avartaa aina.

Erityisen mukavaa oli, kun moni ihminen totesi:

Joo, tunnen kyllä sinut.

Olen lukenut kirjoituksiasi.

Vanhustenhoidon kirjoituksesi oli hyvä.

Näin mainoksesi lehdessä tänään.

Joo, olet se päätä pidempi ehdokas.

Äänestin sinua viimeeksikin, äänestän nytkin.

torstai 14. maaliskuuta 2019

Terveysasemien ruuhkanpurkua palvelusetelein


Vantaan kaupungin sähköpostiin kilahti mielenkiintoinen tiedote, Vantaa alkaa purkaa terveysasemien ruuhkia palvelusetelein. Nyt reagoidaan.

Jonotusajat esim. Myyrmäen terveysasemalla voivat olla ylipitkiä. Koko järjestelmä on nurinkurinen, ensin pitää puhelimella varata aika terveydenhoitajalle, joka määrittelee, milloin asiakas pääsee lääkärille.

En ole ankara terveyspalvelujen yksityistämisen puolestapuhuja. Olen sitä mieltä, että julkista terveydenhoitoa pitää kehittää. Mutta yksityiset terveyspalvelut ovat julkisen terveydenhoidon hyvä täydentäjä, vrt. työterveydenhoito.

Vantaan ruuhkanpurkupalvelusetelit on oiva esimerkki järjen käytöstä. Kun julkinen puoli sakkautuu, puretaan jonot yksityisillä palveluilla, kunnes terveysasemat saadaan sellaiseen kuntoon, että niissä ei tarvitse ylen määrin jonotella tai lääkärin vastaanottoaikoja viikkotolkulla odotella.

* * *

Vantaan kaupunki
tiedote 13.3.2019

Vantaa myöntää palveluseteleitä, jos terveysasemalla ei ole tarjota kiireetöntä vastaanottoaikaa

Jos omalla terveysasemalla ei ole tarjota kiireetöntä vastaanottoaikaa, kuntalainen voi saada palvelusetelin yksityiselle lääkäriasemalle.

Miten palvelusetelin saa?

Seteli voidaan myöntää terveysasemien puhelinpalvelussa tai hoitajan vastaanotolla terveysasemalla. Myönnetty seteli näkyy parastapalvelua.fi-sivulla. Palveluseteli voidaan antaa ainoastaan kiireettömään hoitoon kertaluontoisesti:
- yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnille tai
- ajokorttitarkastukseen.

Kiireelliset sairaudet hoidetaan kaupungin terveysasemien päiväpoliklinikoilla ja Peijaksen yhteispäivystyksessä.

Miten palveluseteliä käytetään?

Sivulle parastapalvelua.fi kirjaudutaan sisään palvelusetelin numerolla, pankkitunnuksilla, sähköisellä asiointikortilla tai mobiilivarmenteella. Kun asiakas on kirjautunut, järjestelmä näyttää hänelle myönnetyt palvelusetelit. Palvelusta näkee myös ne yksityiset lääkäriasemat, joille voi varata ajan.

Asiakas varaa ajan ottamalla yhteyttä lääkäriaseman ajanvaraukseen. Asiakas kertoo varauksen yhteydessä, että hänellä on palveluseteli.

Miten palvelusetelillä maksetaan?

Lääkärikäynti maksetaan palvelusetelillä käynnin yhteydessä. Jos seteli ei kata lääkäripalkkiota kokonaan, asiakas maksaa ylimenevän osuuden vastaanottokäynnillä. Jos asiakas ei peru varattua aikaa, seteli mitätöidään ja asiakas joutuu maksamaan käynnin itse lääkäriaseman hinnaston mukaan.

Voiko palvelusetelillä mennä laboratoriotutkimukseen?

Kyllä, jos lääkäri tekee lähetteen. Laboratoriotutkimuksia varten käytetään Vantaan HUSLAB:n (Myyrmäki, Tikkurila, Korso ja Hakunila) toimipisteitä. Seteli ei kata yksityisen laboratorion maksuja.

Minkä arvoinen palveluseteli on?

Palvelusetelin arvo:
- yleislääkärin vastaanottokäynti (20 minuuttia) 45,00 €
- ajoterveyden lausuntoon liittyvä käynti 20,00 €

Lisätietoja:
terveyspalvelupäällikkö Pertti Sopanen, p. 050 304 4830, pertti.sopanen@vantaa.fi

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Jotain tolkkua vanhustenhoitoon!



Jatkuvasti tihkuu hämmästyttäviä tietoja vanhustenhoidon tilasta oli sitten kyse yksin asuvista vanhuksista, kotihoivasta, julkisesta tai yksityisestä hoivakodista tai palvelutalosta.

Uusin aivan järkyttävä uutinen kajahti Oulusta:

* * *

13.3. Iltalehti


Järkyttävän löydön tehnyt tytär on jättänyt Oulun kaupungin työntekijöistä poliisille tutkintapyynnön. Hän epäilee heitä heitteillejätöstä.

– Kaikki me tulemme joskus vanhoiksi ja ehkä muutamme palvelutaloon luullen, että siellä on se turva aina olemassa, 48-vuotias nainen sanoo ääni särkyen.

Hän on vihainen ja ihmeissään isänsä kohtalosta. Seitsemänkymppinen isä löydettiin menehtyneenä oululaisessa palvelutalossa sijaitsevan asunnon lattialta pari viikkoa sitten, helmikuun lopussa.

– Kaikista järkyttävintä oli, kun toinen poliisi sanoi, että isä on on virunut siellä niin pitkään, ettei kasvojen tunnistusta voida tehdä, nainen kertoo ääni jälleen itkuun sortuen.

* * *

Nyt kyseessä on Oulun kaupungin palvelutalo. 

Isä on virunut siellä niin pitkään, ettei kasvojen tunnistusta voitu tehdä.

Kyllä jälkeläisten pitäisi olla hyvillä mielin, kun isä tai äiti pääsee palvelutaloon, luottaa siihen, että vanhus saa ruokaa ja hoivaa.

On täysin mieletön ajatus, ettei vanhuksen oveen koputeta, mennä päivittäin sisään, jos vanhusta ei missään näy, ja katsoa, että vanhuksella on kaikki hyvin. Jonkinlainen kontrollijärjestelmä pitää olla.

Eilen Martinlaakson asemalla yksinäinen vanha mummo työnteli rollaattoriaan jäisessä lumessa, pysähtyi luokseni ja alkoi itkeä ja valittaa kovaa tilannettaan. Rahaa ei ole edes säädylliseen päivittäiseen ruokaan, eikä kukaan käy katsomassa koskaan, miten hän voi. Rollaattorilla on vaikea kulkea terveyskeskukseen. Taksikorttia hän ei ole pyynnöistä huolimatta saanut.

Suomessa jätetään vanhuksia heitteille, mikä on täysin tuomittavaa. Mutta miten ihmeessä vanhus voidaan jättää yksin julkisessa palvelutalossa tai yksityisessä hoivakodissa?

Yhteiskunta, joka ei arvosta vanhuksiaan, ei ole minkään arvoinen.

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Puolueiden arvokartta



Olen aina rakastanut tilastoja, mutta ennen kaikkea hienoja kuvia, jotka selkeyttävät tilastot visuaalisesti.

Helsingin Sanomat tutki eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia ja asetti puolueet x-akselille (vasemmistolaisuus-oikeistolaisuus) sekä y-akselille (liberaalisuus-konservatiivisuus).

Vastausten perusteella on selvää, että talouspoliittisesti ajatellen etenkin Kesk ja Rkp ovat sijoittuneet aivan liian vasemmalle mitä ko. puolueiden käytännön politiikka on osoittanut. Sipilän politiikka on ollut kuin Kokoomuksen märkä uni, niin oikeistolaista politiikkaa Sipilän hallitus veti.

Perussuomalaisten aateperustan kulmakivet löytyvät heti Arvomaailmamme alusta:

Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua. Me arvostamme ja haluamme korostaa tavallisten ihmisten ääntä ja roolia politiikassa, kulttuurissa ja historiassa.

Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.

HS:n arvokartalla PS:n vaaleansininen pallukka on varmaan oikeassa kohdassa, oma pallukkani todennäköisesti on alempana, mutta muuten vasemmisto-oikeisto -akselilla oikeassa kohdassa.

Äänestäjän kannalta edellisten Kuntavaalien arvokartta kertoo paljon. Kun äänestää Perussuomalaisia tiedät kartalla, missä olet. 

Eniten alla olevassa visualisoinnissa minua kummastattaa Keskusta ja Kokoomus, kuin haulikolla olisi rätkitty tauluun, ei enää tunnusteta minkäänlaista väriä.


* * *

7.3. HS


Eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuvat yksityistämiseen ja menoleikkauksiin kielteisemmin kuin neljä vuotta sitten. HS analysoi torstaina auenneen vaalikoneensa yli 1 700 vastausta.

Miltei kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat ottaneet askeleen vasemmalle sitten viime eduskuntavaalien.

Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien vaalikoneeseen osallistuneiden yli 1 700 eduskuntavaaliehdokkaan vastauksista.

HS:n analyysin perusteella etenkin keskustan ja Rkp:n ehdokkaat ovat vastaustensa mukaan lähempänä poliittisen kentän vasenta laitaa kuin neljä vuotta sitten.

Arvokartan toisella eli konservatiivi–liberaali-akselilla muutokset ovat olleet pienempiä.

Perussuomalaisten näkemyksistä on tullut hieman aiempaakin konservatiivisempia, kun taas useat muut puolueet ovat siirtyneet aavistuksen kohti arvokartan liberaalia alalaitaa.

torstai 7. maaliskuuta 2019

Suuren urheilujuhlan tuntua


Mikään ei ole hauskempaa kuin Vakioveikkaus, paitsi vaaliennusteiden seuranta ja vaalitulosten veikkaus. Hirvittävän jännittävää on aivan loppuvaiheet, vaali-iltana on hauska seisoskella puolueen vaalivalvojaisissa ja seurata vaalilaskennan kehitystä.

Tavallaan vaaleissa on paljon samoja elementtejä kuin vaikkapa 10 000 metrin juoksussa. Nyt näyttää siltä, että SDP on hieman karussa, Kokoomus on putoamassa kyydistä historiallisin lukemin ja Perussuomalaiset alkaa vasta viritellä pelottavaa, spurttimaista juhaväätäismäistä loppukiriään.

Perussuomalaisten kannalta tilanne näyttää hyvin herkulliselta. Kun tiedetään, että meillä on paljon epävarmoja äänestäjiä, luulisi kilpailijoita jo hieman pelottavan. 

PS-loppukiri on pelote.

– Kokoomus ja keskusta vuotavat entistä selkeämmin perussuomalaisiin. (Yle)

Tervetuloa bandwagoniin.

Olen joulusta lähtien veikannut meille 15,7 prosenttiyksikön lukemia, joihin meillä on täydet mahdollisuudet. 15,7 % olisi torjuntavoitto, mutta mahdollisuudet on enempään.

Kestävyysjuoksussa usein loppukiri ratkaisee sijoitukset. Eduskuntavaaleissa sijoista 2-5 käydään kova kamppailu. Itse odotan meille kolmossijaa, kakkossijakin voi olla haarukassa.

Töitä pitää tehdä.

* * *

7.3. Yle


Perussuomalaiset kirii vaalien kynnyksellä

Mittauksen suurin nousija on Perussuomalaiset, joka on parantanut juoksuaan koko alkuvuoden. Kannatus nousi jälleen yli prosenttiyksikön 13,3:een prosenttiin.

Tämä on suurin puolueelle mitattu kannatus Jussi Halla-ahon puheenjohtajakaudella.

– Perussuomalaisia aikaisemmin äänestäneet, jotka välillä ovat olleet epäilevällä kannalla, palailevat nyt Perussuomalaisten tukijoiksi, toteaa kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Ennen tätä talvea Perussuomalaiset on mitellyt suosion suuruudessa tasaisimmin vasemmistoliiton kanssa, mutta nyt se lähestyy neljänneksi suosituimman puoleen, vihreiden kannatuslukemia.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Lidl Vantaanlaaksoon - täydellinen virhearvio


Vantaan kaupunginvaltuuston maanantainen kokous venyi ylipitkäksi. Puhuttiin mm. Helsingistä Lentokentän kautta Tampereelle kulkevasta pikarautatieradasta ja kaupungin liikuntaraportista.

Ehkä eniten tunteita herättävä keskustelu syntyi, kun alettiin puhua Vantaanlaaksoon suunnitellun liiterin paikasta. Juuri minkään, paitsi mahdollisesti lakkautettavan Tuomelan koulun suhteen, minuun ei ole otettu niin monta kertaa yhteyttä kuin tulevan kaupan sijainnista.

Lidl sijaitsi ennen hyvällä paikalla Martinlaakson Ostarilla S-Marketin vieressä, Lidl häädettiin ja tilalle tuli K-Market. Martinlaakson Ostarin paikka on erinomainen juna-aseman vieressä, joten sinne pääsevät helposti myös Martinlaakson mummot. Tuleva Lidl sijaitsee auto- tai bussimatkan päässä.

Myös Vantaanlaakson asukkaat ottivat minuun yhteyttä, kaavamuutoksesta on valitettu poikkeuksellisen paljon. Syinä on, että uusi kauppa on liikenteellisesti hankalassa paikassa, liikennejärjestelyt maksavat paljon, ja lasku lankeaa tavalliselle vantaalaiselle veronmaksajalle. Kauppa sijaitsee aivan Vantaanlaakson omakotialueen vieressä, joten liikenteen melu lisääntyy entisestään.

Kaiken kukkuraksi autoilijoille toinen Lidl on aivan lähellä, matkaa Vantaanlaaksosta on Kaivokselan liiteriin on vain 2,9 kilometriä. (Matkan pituus korjattu 7.3.)

Eniten minua säälittää Martinlaakson mummot, joille Ostarin liiteri oli edullinen lähikauppa.

Nyt ei asukkaita kuunneltu.

* * *

Vantaan Sanomat 6.3.


Puistoalueelle Vantaanlaaksontie 34:n kohdalle tulee Lidl. Asemakaavamuutos sai maanantaina Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksynnän.

Kyseessä ei ollut läpihuutojuttu. Valtuustossa asemakaavamuutoksesta äänestettiin. Kaavamuutosta ja kaupan tuloa vastustavat perustelivat kantaansa sillä, että suuri päivittäismyymälä tuo alueelle liikennettä ja melua.

Kai-Ari Lundell (ps.) kutsui Lidlin rakentamista Vantaanlaaksoon täydelliseksi virhearvioksi.

– Martinlaakson mummot joutuvat nyt könkkäämään "liiteeriin" Vantaanlaaksoon. Lidl olisi pitänyt laittaa sinne, missä asiakkaat ovat, arvosteli Lundell.

Kaavaehdotusvaiheessa kaavamuutoksesta tehtiin 20 valitusta. Pääasiassa alueen asukkaiden tekemissä valituksissa pelättiin Lidlin tulon muun muassa ruuhkauttavan liikennettä entisestään Vantaanlaaksontiellä. Myös liikenteen myötä lisääntyvästä melusta ja päästöistä valitettiin.

Kaupunginvaltuustossa asiasta äänestettiin keskustelun päätteeksi. Asemakaavamuutosta äänestyksessä vastustivat keskustalaisvaltuutetut Irja Ansalehto-Salmi ja Jussi Vähäkangas, perussuomalaiset Lundell ja Tanja Vahvelainen sekä kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä eli Tiina Tuomela ja Jouko Jääskeläinen.

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Ravintolakierroksen ensimmäinen etappi - Wanda's

Vaalikampanjani rullaa nyt täydellä teholla. Aamulla laputin jo ennen klo seitsemää Myyrmäen asemalla. Sitten menimme Espoon Matinkylään ja Leppävaaraan. Illalla järjestimme tupaillan ravintola Wandaksessa Myyrmäessä. Tästä se lähtee.


Teen työparini Tanja Aidanjuuri-Vestalan kanssa neljän etapin ravintolakierroksen, yksi ravintola per viikko. Yhteistyö tuo synergiaa.


Tunnelma Ravintola Wandaksessa oli lämminhenkinen, saatiin mukavasti PS-sanomaa liikkeelle.


Paikalla oli osaava trubaduuri Wellu, joka piti tunnelman korkealla. Repertuaari oli monipuolinen Eppu Normaalista Eagleseihin.


Lopuksi otimme pakollisen poseerauskuvan, huomaan nyt, että kaulukseni olivat koko illan pystyssä, vahingossa :)

maanantai 25. helmikuuta 2019

Vaalivideoita





Laitan blogiini myös vaalivideoitani. Olen kuvannut ne kännykälläni käsivaralla, selfie-meiningillä.

Paina kuvan alla olevaa linkkiä, niin pääset siitä suoraan You Tubeen.

Sisäilmafarssin välitilinpäätös

Vantaan Sanomat 23.2.
Klikkaa suuremmaksi.

Laitan Vantaan Sanomien artikkelin tännekin luettavaksi. Hienoa, nyt näyttää siltä, että rutinan jälkeen on päästy järkevään sopimukseen.

Professori Tuula Putus iloitsee:

Olemme sopineet kaikki erimielisyydet kaupungin kanssa. Asiat menevät nyt parempaan päin ja projekti viedään loppuun sovitusti.

Näin sen pitääkin olla.

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Vastine THL:n kannanottoon Vantaan Sanomissa


Osa Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä teki eilen yhteisen kannanoton Vantaan Sanomiin. Kirjoitus on vastine edellisen päivän Vantaan Sanomien artikkelille, jossa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta.

THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu oudolta.

Aivan kaikki Sisäilma-asianneuvotelukunnan jäsenet kuten Jari Jääskeläinen (vas.) eivät kerinneet allekirjoittaa yhteistä kannanottoa, koska tarkoitus oli saada kirjoitus jo seuraavan päivän lehteen.

Kuntapolitiikka on yhteistyötä.

* * *

20.2. Vantaan Sanomat Mielipide


Luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole tällä hetkellä olemassa, kirjoittajat muistuttavat.

Vantaan Sanomissa THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta: “Käy liian helposti niin, että korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia.“ 

Samaisessa artikkelissa myös kyseenalaistetaan erilaisten oireiden yhteys sisäilmaan toteamalla, ettei sellaista rakennusta ole, jossa joku ei oireilisi.

THL kertoo myös avoimesti haluavansa tutkimuksen painopisteen siirtyvän oireilevien tutkimisesta rakennusten kuntotutkimuksiin.

Vantaalla on juuri teetetty laaja Turun yliopiston Satakunta-hankkeen oirekysely, jonka tulosten juuttumisesta virkamiesportaaseen uutisoi HS (17.2.) Siksi THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu kovin oudolta.

“Vantaan kiinteistöihin kohdistuvan oirekyselytutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sivistystoimelle, terveystoimelle sekä kiinteistötoimelle sisäilmaongelmien laajuudesta, terveyshaittojen vaikeusasteesta, kustannuksista sekä jo tehtyjen korjaustoimien hyödyistä. Lisäksi tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää arvioitaessa hankkeiden kiireellisyysjärjestystä, toimenpiteiden laajuutta ja aikataulua.”

Näin kaupunginhallituksen pöytäkirjassa tiivistetään kyselyn tarkoitus ilman suurempaa dramatiikkaa.

Missään vaiheessa tätä oirekyselyä ei ole ollut esillä tavoitetta edetä ainoastaan kyselystä saatujen tulosten perusteella. Sen sijaan kyselyn tulosten ja rakennusten kuntotutkimusten perusteella voidaan keskittää voimavarat oikeisiin kohteisiin.

Tällä hetkellä luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole olemassa, joten tällainen symbioosi on välttämätön. On myös mahdollista, että oireilua aiheuttaa jokin tuntematon tekijä, joka ei tule esille muutoin kuin oireiden kautta.

Arsenikkiakin käytettiin tapeteissa sen kauniin värin takia tietämättä sen myrkyllisyydestä. Kuitenkin ihmisten epäselvien oireiden ja kuolemien jälkeen tämän yhteyttä oireisiin vasta ymmärrettiin tutkia.

Teemu Purojärvi, terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)
Birgitta Herranen, lehtori (kok.)
Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc. (vihr.)
Kai-Ari Lundell, luokanopettaja (ps.)
Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri (kd.)

Jari Jääskeläinen (vas.) olisi halunnut allekirjoittaa, mutta ei kerinnyt.

tiistai 19. helmikuuta 2019

Vantaan sisäilmafarssi


Olen nukkunut yön, silti eilinen Hesarin uutinen vielä hämmentää. Olen vantaalainen poliitikko, kaupunginvaltuutettu, Opetuslautakunnan sekä Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsen.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunta suositti, että tutkimushankkeen toteuttaa Turun yliopiston professori Tuula Putus osana Satakunta-hanketta. Vantaan kaupunginhallitus päätti, että Satakunta-hankkeeseen mennään mukaan. Tarkoitus oli, että oirekyselyllä selvitetään totuudenmukainen tilanne kaupungin kiinteistöjen mm. koulujen ja päiväkotien kunnosta sekä sisäilmasta aiheutuneista oireista ja oireilevien lasten ja aikuisten määrästä.

Vantaalla, ensimmäistä kertaa koko Satakunta-hankkeen historian aikana, kaupungin viranhaltijat ovat puuttuneet tulosten raportointiin, mikä ei ollut tarkoitus, kun hankkeeseen mentiin mukaan. Kysyttyjen oireiden jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle vaikuttaa olennaisesti tulosten luotettavuuteen. 

Vantaan arvot ovat avoimuus, vastuullisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. 

Oirekyselyn tulokset on raportoitava täydessä laajuudessaan sellaisena kuin Turun yliopistolla on tapana raportoida. Kaikki muu on tulosten vääristelyä, mikä sotii Vantaan avointa hallintotapaa vastaan.

Nyt kävellään luottamushenkilöiden yli. 

Iltakoulussa läsnä olleista parhaiten asian kiteytti Opetuslautakunnan puheenjohtaja Jan Edelmann (kok): Olivat tulokset millaisia tahansa, avoimuuden periaatetta pitää noudattaa. Eivät virkamiehet voi tutkimusaikana päättää, ovatko tulokset oikeita tai vääriä. (HS)

Olen tasan samaa mieltä.

Olen laittanut mielipiteeni sekä Helsingin Sanomiin että Vantaan Sanomiin. Olen allekirjoittanut myös kirjelmän, joka lähetettiin eilen Vantaan Sanomiin. Allekirjoittajina oli osa Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä.

* * *

18.2. HS


Vantaalla on puhjennut hämmentävä riita oirekyselystä, jolla kartoitetaan koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia. Yli 40 000 vastaajalle osoitetun kyselyn oli määrä valmistua maaliskuun lopussa, mutta nyt on epäselvää, missä muodossa se valmistuu.

Vantaa päätti viime vuonna osallistua Turun yliopiston vetämään Satakunta-tutkimusohjelmaan kartoituksella, joka maksaa 250 000 euroa.

Tutkimusohjelmassa on jo parikymmentä kuntaa, jotka ovat sitoutuneet monivuotiseen tutkimusprojektiin.

Tutkimuksen vetäjä, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus esitteli alustavia tuloksia Vantaan kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina.

Poliitikkojen hämmennykseksi virkamiehistä koostuva ohjausryhmä kyseenalaisti tilaisuudessa tutkimuksen yksityiskohtia.

Iltakoulun keskustelut eivät ole julkisia, eikä niissä tehdä päätöksiä.

Osallistujat ovat kuvailleet HS:lle tilaisuutta farssimaiseksi ja jopa tutkijaan kohdistuneeksi simputukseksi. Ilta kului raportoinnista väitellessä.

lauantai 9. helmikuuta 2019

Puhelimet reppuun koulussa - ollaan kerrankin aikuisia


Matti Helimo puuttuu Iltalehdessä polttavaan ongelmaan: puhelimien viihdekäyttöön koulussa. On hyvä, että asiaan puuttuu väellä ja voimalla joku muukin kuin minä.

Olen ottanut asiaan kantaa jo monta vuotta sitten eri yhteyksissä:


Helimon mukaan kännykän käyttö opettajan ohjauksessa on ehdottoman tarpeellista ja hyödyllistä, näin se on. Mutta naiivi ei pidä olla, moni koululainen räplää puhelintaan heti, kun opettajan silmä välttää. 

Opettajat ja oppilaat harrastavat melkoista kissa ja hiiri leikkiä kännyköiden kanssa. Kaikki ylimääräinen aika ja sähellys on silloin opiskelusta pois.

Paras olisi, että oppilaat pitävät puhelimensa repuissaan koko koulupäivän ajan. Kyllä kouluissa on muitakin välineitä, joilla voidaan työskennellä netissä, pädejä ja läppäreitä, oikeita työkaluja.

Puhelinten salliminen välitunneilla on säälittävää. Kyllä lasten pitää ulkona tehdä muutakin kuin tuijotella sitä yhtä ja samaa kännykän ruutua, mitä he muutenkin tekevät päivät pitkät. Välitunneilla pitää ulkoilla ja leikkiä. Pelataan vaikka korista tai jalkapalloa, oikeita pelejä.

Minua ärsyttää nykykoulun kädettömyys, kännykkäkieltoakin vastustetaan kaikenmaailman ihmisoikeuksilla. Kouluissa on järjestyssäännöt. Jos puhelinten käyttö kielletään järjestyssäännöissä, asia on sillä selvä. 

- Voidaan tietysti työntää pää pensaaseen ja kuvitella, että oppilaat ovat tunneilla ja välitunneilla joillakin rakentavilla sivustoilla, sanoo Helimo. (Iltalehti 9.2.)

Eivät he ole.

Ollaan nyt kerrankin aikuisia.

Lapsen ylivoimaisesti suurin oikeus koulussa on oikeus oppia.

Perussuomalaiset ovat koulun suhteen ajan hermolla. Koulutuspoliittisessa ohjelmassa 2018 esitetään puhelinten käyttökieltoa oppitunneille. Tietenkin puhelinten käyttökielto pitää koskea koko koulun toimintaa.

* * *

9.2. Iltalehti


Pirkanmaan OAJ.n puheenjohtaja Matti Helimo on kyllästynyt puhelimen viihdekäyttöön koulussa. Hän rajoittaisi puhelimen käyttöä myös välitunneilla.

Helimo sanoo, että kännykän käyttö opetuksessa opettajan ohjauksessa on ehdottoman tarpeellista ja hyödyllistä.

- Mutta esimerkiksi kun välitunnilla käytetään puhelinta, niin tunnille tullessa on peli kesken ja siitä saa käydä vääntöä oppilaan kanssa, sanoo Helimo.

- Peleistä osataan tehdä niin koukuttavia.

Kyse ei ole pelkästään välituntien puhelinkäytön jatkumosta tunneille, vaan ylipäätään puhelimista on jatkuvaa häiriötä vähintäänkin oppilaan oppimiseen, vaikka siitä ei olisi suoranaista haittaa luokkatovereille.

- Voidaan tietysti työntää pää pensaaseen ja kuvitella, että oppilaat ovat tunneilla ja välitunneilla joillakin rakentavilla sivustoilla, sanoo Helimo.

Matti Helimo sanoo, että nykyisin tuhansille ammattilaisille maksetaan siitä, että he käyvät tätä keskustelua, onko puhelimen käyttö tunnilla häiritsevää käyttöä vai ei.

- Kyllä tähän ollaan tosi väsyneitä.