sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa –
Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla



Erittäin hienoa on, että lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla laajana, vaikka WAU-järjestö meni konkurssiin. 
Kaikilla lapsilla ei ole varaa maksulliseen urheiluseuratoimintaan, ja lähikoulussa järjestettävä maksuton liikuntakerhotoiminta on mitä parasta segregaation ehkäisyä 😎 I love.

* * *
Vantaan kaupunki
Tiedote 28.8.2019
Koulujen maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu laajana
Vantaan kouluissa käynnistyy syyskuun alussa yhteensä 85 maksutonta Sporttia kouluille -liikuntakerhoa, jotka järjestetään yhteistyönä Sporttia kaikille ry:n, Vantaan kaupungin ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.
Sporttia kouluille -toiminnalla korvataan keväällä lopettaneet Wau-kerhot. 
– Viime vuonna kerhoja oli 88, ja nyt näyttäisi siltä, että liikuntakerhoja järjestetään tällä lukuvuodella lähes yhtä paljon kuin viime lukuvuodellakin, iloitsee projektikoordinaattori Päivi Sillanpää. 
Liikuntakerhoissa vietetään hauskoja hetkiä liikunnan parissa ilman kilpailua ja vertailua. Kerhoilla halutaan lisätä liikettä koulupäivään, ja tarjota maksutonta liikuntatoimintaa varsinkin niille, joilla ei ole vielä liikuntaharrastusta.
Liikuntakerhoja järjestetään ala- ja yläkouluissa koulupäivän yhteydessä aamuisin, välitunneilla ja heti koulupäivän jälkeen, useimmiten koulun liikuntasalissa. Toiminta on suunnattu koulun toiveiden ja tarpeiden mukaan tietyille luokka-asteille. Kerhojen ohjelmassa otetaan huomioon lasten toiveet ja liikutaan monipuolisesti pelaillen ja leikkien. Kerhokausi on 2.9.2019‒15.5.2020. Koulujen loma-aikoina liikuntakerhot ovat tauolla.
– Kerhoihin ja liikuntavälitunneille on helppo tulla mukaan, koska ne järjestetään koulupäivän yhteydessä. Näin ei välttämättä tarvitse lähteä enää illalla harrastamaan, kertoo Sillanpää.
Kerhojen koulukohtaiset tiedot, aikataulut ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta hobihobi.fi. Mukaan voi kuitenkin tulla myös ilmoittautumatta. Hobihobi-palvelusta löytyy koulujen liikuntakerhojen lisäksi myös paljon muita harrastuksia. Tällä hetkellä palvelua pilotoidaan, ja sitä kehitetään edelleen. 
Liikuntakerhot ovat osa Vantaan, Espoon, Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien yhteistä #Paraskoulu-hanketta. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. 
Lisätietoja: 
projektikoordinaattori Päivi Sillanpää, p. 040 353 4663, paivi.sillanpaa@vantaa.fi
projektiasiantuntija Eva Autio, p. 040 620 8762, eva.autio@vantaa.fi

perjantai 9. elokuuta 2019

Vastaus aloitteeseeni matalan kynnyksen liikuntakerhoista


Tein valtuustoaloitteen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille kouluissa, kun hyvää työtä tehnyt WAU ry meni konkurssiin. Wau-kerhot järjestivät kouluilla koulupäivien jälkeen liikuntakerhoja lapsille, joita liikuntaseurat eivät tavoita tai lapsille, jotka eivät halua osallistua kilpaurheilutoimintaan. 

Kävin seuraamassa Wau-kerhon toimintaa Pähkinärinteen koulussa. Kerho oli erittäin suosittu, jotkut lapset tulivat odottamaan liikuntasalin käytävään kerhon alkamista jopa kaksi tuntia ennen kerhon alkamista. Toiminta oli hyvin monipuolista, leikittiin, kisailtiin ja pelattiin. Pähkinärinteen koulun WAU-kerhon vetäjä Johanna Takala oli kokenut, osaava ja innostava kerhon vetäjä.

Sivistystoimen liikuntapalvelujen vastaus aloitteeseeni oli hyvin tyydyttävä. Korvaavat toimenpiteet on jo aloitettu, pitää vain toivoa, että kerhojen vetäjiä saadaan ja toiminta saadaan syksyllä vauhdilla käyntiin.  

Totean saman kuin aloitteeni lopussa:

Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.

Paras koulu -hanke
Sportia kaikille

* * *

Vastaus Kai-Ari Lundellin ja 25 muun valtuutetun aloitteeseen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille

Kai-Ari Lundell ja 25 muuta valtuutettua jättivät seuraavan hallintosäännön mukaisen valtuustoaloitteen:

”Matalan kynnyksen liikuntakerhoja lapsille

Koska matalan kynnyksen liikuntakerhoja kouluissa järjestävä WAU ry meni konkurssiin, esitän, että Vantaan kaupunki järjestää kouluissa lapsille vastaavia maksuttomia kerhoja koulupäivien jälkeen. Kerhoissa liikutetaan lapsia, joita urheiluseurat eivät tavoita tai lapsia, jotka eivät halua osallistua kilpailutoimintaan.

Valtuuston kaikki ryhmät ovat yhteisesti hyväksyneet segregaation ehkäisyohjelman. Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.”


Sivistystoimen liikuntapalvelut toteaa vastauksenaan seuraavaa:

WAU ry vastasi Vantaan perusopetuksen matalan kynnyksen liikuntakerhotoiminnasta usean vuoden ajan ja syksystä 2015 lähtien toimintaa on rahoitettu liikunnan avustuksin vapaa-ajan lautakunnan myöntämänä. WAU ry:n hakeuduttua konkurssiin liikuntapalvelut ja perusopetus ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin ja pääosin kevään 2019 kerhot saatiin jatkumaan lukuvuoden loppuun saakka tulosalueiden omalla rahoituksella.

Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan korvaavia toimintoja tulevalle lukuvuodelle yhteistyössä perusopetuksen #paraskoulu-hankkeen ja Sporttia kaikille ry:n kanssa. Lukukaudelle 2019–2020 tavoitteena on saada korvattua WAU-kerhot täysimääräisesti Sporttia kouluille -kerhoilla, jotka toteutetaan Sporttia kaikille ry:n kautta. Toiminnan käynnistyminen syyskuussa edellyttää ohjaajarekrytoinnin onnistumista, liikuntatilojen varmistumisen kouluilta sekä vapaa-ajan lautakunnalta myönteisen avustuspäätöksen.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nopeita huomioita hallitusohjelmasta

Klikkaa suuremmaksi

Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.

Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

lauantai 4. toukokuuta 2019

Naurettava kiista eduskunnan istumajärjestyksestä


Ruotsalainen kansanpuolue RKP:n pj Anna-Maja Henriksson ehdotuksellaan siirtää puolueensa paikka eduskunnan istumajärjestyksestä oikealta keskelle sai aikaan kummallisen käänteen, kun nyt ehdotetaan, että Perussuomalaisten paikka siirrettäisiin keskeltä oikealle.

Olen samaa mieltä kuten Jussi Halla-ahokin, että kyse on kiusanteosta. Ei kestetä, kun PS menestyi hyvin eduskuntavaaleissa.

Kuten Hesarin yllä olevasta arvokartasta näkyy, PS on niin keskellä kuin olla ja voi. 

Puolueiden istumapaikat on aina määritelty talouspolitiikan perusteella eli vasemmisto-oikeistoakselilla, ei liberaali-konservatiiviakselin perusteella.


Kun katsotaan puolueiden arvokarttoja tarkemmin, huomataan, että Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n arvokartat ovat kuin haulikolla ammutut. Oikeutetusti herää kysymys, että onko ko. puolueilla omia yhteisiä arvoja ollenkaan, niin hajallaan osumat ovat.

Jos yo. arvokartan perusteella laitettaisiin kansanedustajat istumaan, niin kepulaisethan pitäisi hajauttaa istumaan ympäri salia, niin hajallaan puolue näyttää olevan.

Perussuomalaisten paikka on tietysti siinä, missä se nyt on. Toivottavasti istumajärjestyksestä päästään järkevään ratkaisuun, jotta varsinainen eduskuntatyö pääsee pikkuhiljaa kunnolla alkuun. 

Jos sopuun ei päästä, voidaan on luopua vasemmisto-oikeistoakselista kokonaan: 

Arvotaan puolueiden istumajärjestys joka vaalin jälkeen erikseen. Silloin ei tarvitse miettiä puolueiden talouspoliittista suuntautumista tai arvoja istumajärjestyksen suhteen, vaan onnettar hoitaa homman. 

Luck be a lady.

* * *

2.5. Yle


Puolueiden istumajärjestys eduskunnan suuressa salissa muuttuu niin, että perussuomalaisten edustajat istuvat jatkossa salin oikeassa laidassa. Tähän asti oikeassa laidassa istuneet RKP:n edustajat pääsevät toiveensa mukaisesti keskemmälle salia.

Asiasta kertoi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmaneduskuntaryhmien puheenjohtajien tapaamisen jälkeen. Muodollisesti istumajärjestys vahvistetaan puhemiesneuvoston esityksestä perjantaina.

– Jos täältä puhemiehestä katsoen vasemmalta lähdetään, niin siellä on tietysti vasemmistoliitto, sen jälkeen sosiaalidemokraatit, vihreät ja sen jälkeen keskusta, sen jälkeen RKP ja kristillisdemokraatit, sitten kokoomus ja sitten siellä äärimmäisenä oikealla laidalla on perussuomalaiset, Lindtman luetteli.

Tähän mennessä perussuomalaiset ovat istuneet salin keskivaiheilla vihreiden ja keskustan välissä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi istumajärjestysratkaisua Twitterissä.

– Ei istumapaikka puoluetta pahenna, mutta on tämä aika pikkusieluista protestointia ja kiusantekoa muilta puolueilta. Taustalla lienee kiukku vaalituloksesta, Halla-aho kirjoitti.

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Pika-analyysi Halla-ahon vappupuheesta


Perussuomalaisten Helsingin piiri järjesti hienon Vappupiknikin tällä kertaa Hesperian puistoon, kun edelliset kerrat tapahtumat olivat Snellmannin patsaan edustalla Lönrotin kadulla. 

Paikan valinta Risto Rydin patsaalla oli onnistunut, puisto sopii vappuun hienosti, ja presidentti Ryti sopii perussuomalaisuuteen. Ryti sai sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kymmenen vuoden kuritushuonetuomion, josta hän istui kolme vuotta, kunnes presidentti Paasikivi armahti hänet. Tavallaan Ryti oli Suomen kansan sijaiskärsijä.


Jussi Halla-ahon puhe oli selkeä ja hyvin jäsennelty, puhujana hän on mielestäni kehittynyt kovasti. Häntä on ilo kuunnella, mikä nytkin näkyi kuuntelijoiden määrässä, joka on suurin Helsingin piirin järjestämissä vapputapahtumissa tähän mennessä. Kun kävelin pois tapahtumasta, huomasin, että Kepun tapahtumassa Kyösti Kallion patsaalla oli yli puolet vähemmän osallistujia kuin meidän tapahtumassamme.

Tänä vuonna jokaisen puheenjohtajan vappupuheissa sivuttiin varmasti hallituspolitiikkaa. Niin teki Halla-ahokin.

Hän kahteen kertaan painotti yrittämistä, työtä ja työllisyyttä:

Vappu on historiallisesti työn juhla. Suurin osa tulevien vuosien suurista kysymyksistä liittyykin tavalla tai toisella työhön ja työllisyyteen. Itse asiassa kaikki politiikka ja päätöksenteko liittyy työhön ja työllisyyteen. Ilman työtä ei ole hyvinvointia, eikä ilman työtä ole verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkea hyvää ja kivaa. Siksi kaiken päätöksenteon pitäisi pyrkiä ennen kaikkea siihen, että työtä on tarjolla, ja että siitä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen.

Viesti muille puolueille oli selvä. Rinteen demareille työ ja työllisyys sekä Orvon kokoomuslaisille yrittämisen edellytykset ovat ydinkysymyksiä. Halla-ahon tähtäin on perussinipunassa, joka olisi kansan tahdon mukainen kolmen voittajapuolueen muodostama hallitus:

Demokratiassa ihmiset saavat äänestää vapaasti erilaisten vaihtoehtojen välillä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Vaalien tuloksen pitäisi myös jollakin tavoin heijastua käytännön päätöksenteossa. Sen pitäisi jotenkin näkyä siinä, mitä ympäröivässä todellisuudessa tapahtuu. 

Kolmas miettimisen arvoinen vaihtoehto olisi se, että hallituksen muodostavat automaattisesti kaksi tai kolme suurinta puoluetta. Tällä tavoin ainakin suurimpien äänestäjäryhmien näkemykset tulisivat aina edustetuiksi. 

Halla-ahon koko puhe on kuunneltavissa ja luettavissa täältä.


Tietenkin hauskinta vapputapahtumissa on tuttujen tapaaminen. Kuvassa poseeraan Tanja Aidanjuuri-Vestalan kanssa, joka oli myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa, työparini. Vantaalaistoimijoista paikalla olivat ainakin Pauli-Artturi Luttinen ja Ari Siponen. 

Keskustelin myös puoluesihteerikandidaatti Jyrki Lohen kanssa. Ryhmittäydyn hänen taakseen, koska Vantaan Niilo Kärki ei nyt lähde puoluesihteerikisaan mukaan. 

Juttelin myös Markku Saarikankaan sekä eurovaaliehdokkaiden Mika Raatikaisen ja Mauri Peltokankaan sekä monen muun toimijan kanssa. Jussi Halla-ahon jätin rauhaan, koska hän puheensa jälkeen kiitettävästi kulki alueella, kätteli ihmisiä ja jutteli heidän kanssaan, ja antoi kannattajiensa ottaa myös yhteisselfiekuvia. 

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Komea voitto, vaikka turpaan tuli


Pöly on laskeutunut ja vaalit ovat takana. Puolue sai komea voiton, joka maistuu todella makealta. Oli hyvin lähellä, että olisimme nousseet ykköseksi. 

Hallitusneuvottelut ovat poikkeuksellisen jännittävät, saa nähdä, miten puolueen käy. 

Kokoomus yllätti minut täysin  menestymällä noin hyvin, Sipilän Keskustapuolue kantoi koko vastuun hallituksen epäonnistumisista. Kokoomus pääsi vastuusta kuin koira veräjästä, syy on yksinkertainen, puolueen perusäänestäjät eivät livenneet. 

Erityisen hyvältä tuntui, kun Siniset ei saanut paikan paikkaa, vaikka Uudellamaalla Jussi Niinistö ja Sampo Terho saivatkin sen verran ääniä, että he veivät meiltä sen seitsemännen paikan. Sinisten häipyminen eduskunnasta oli oikeudenmukaisuuden osoitus äänestäjiltä, petturuuden hinta tuli selväksi.

Perussuomalaisten menestyksen kärjet olivat maahanmuutto ja ilmastomuutoksen liiallinen hössötys. Menestyksen kruunu oli puheenjohtaja Jussi Halla-ahon loistavat esiintymiset erilaisissa paneeleissa tai väittelyissä. Jussin sivistynyt ja rauhallinen charmi puri äänestäjiin.

Oma menestymiseni 1513:lla (tarkistettu lukema) äänellä oli heikko, vaikka vaalihommia paiskittiin aivan urkuna. Odotin paljon enemmän, mutta nyt kärkiteemani koulutus ei noussut missään vaiheessa keskustelun keskiöön. Omalla panoksellani autoin Uudellamaalla puoluettani vaalivoittoon.

Vaalikamppailut ovat kuin sököä, löin pöytään 18 000 euroa ja hävisin. Tein hyvän mainonnan sekä lehdissä että netissä, mutta nyt ei purrut. Sain hyvät äänet Länsi-Vantaalta, tyydyttävästi muualta Vantaalta, mutta Uudellamaalla olin heikko. Erityisen heikko olin isieni mailla Espoossa, josta sain vain rapiat 150 ääntä, vaikka esim. mainonta Länsiväylässä oli tiheää.

Vantaalta ja Espoosta pääsi kummastakin läpi vain yksi oma ehdokas, Mika Niikko ja Arja Juvonen, jotka uusivat paikkansa. Muut neljä kansanedustajaa tulivat Uudeltamaalta, jonka pikkukunnat onnistuivat keskittämään äänet hienosti.

Onnittelen kovasti puoluetta sekä kaikkia läpimenijöitä ja tekijöitä upeasta menestyksestä. Erityisen kiitollinen olen omista tukijoistani ja äänestäjistäni. Myyrmäen vaalimökin keskusteluissa Perussuomalaisia kohdeltiin todelliseen myötäkarvaan, vastaanotto oli erittäin positiivista.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa ikää alkaa olla liikaa, olen silloin 67-vuotias, joten keskityn kuntapolitiikkaan, jossa Vantaalla kyllä tekemistä riittää. Kuntavaalit ovat jo parin vuoden päästä, joten ainakin Vantaan Perussuomalaisten tähtäin on jo niissä. 

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Vaalikamppailu on ohi

Myyrmäen Paalutorilla

Viiden viikon loppurutistus on ohi. Järjestimme tänään ison vaalitapahtuman Myyrmäen Paalutorille, koska kutsuimme paikalle puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. 

Selvää on, että pärjään hyvin kotikentälläni eli Länsi-Vantaalla. Tarkoitus oli kuitata kotiin Timo Soinin jälkeen jättämät äänet. Huomenna nähdään, kuinka käy.

Jussi Halla-aho veti vaalikansaa.

Näiden eduskuntavaalien selkeä ykkösmagneetti on ollut tietysti Jussi Halla-aho. Yksikään muu puoluejohtaja ei ole kerännyt ympärilleen niin monia äänestäjiä kuin hän.

Muutenkin on kiitettävä Jussia hienosta työstä. Hän on jaksanut kiertää ympäri Suomen ja hänen esiintymisensä on ollut takuuvarmaa oli hän sitten toreilla tai televisiossa.

Halla-aho on esiintynyt hillitysti, puhunut rauhallisesti, ei ole reuhtonut studioissa tai provosoitunut ja on pystynyt aina perustelemaan vastauksensa hyvin. Ihmiset ovat läpi puoluekentän kiitelleet Halla-ahon esiintymisiä.

Kisa on jännittävä aivan viime metreille. Mikäli onnistumme äänestyspäivänä samalla tavalla kuin kahdella edellisellä kerralla, kunniankukko kyllä laulaa meille myöhään sunnuntai-iltana.

Toivottavasti kannattajamme eivät jää vaalipäivänä makoilemaan koteihinsa.

tiistai 9. huhtikuuta 2019

Lundell kolmas Nuorisovaaleissa


Uudenmaan vaalipiiri

1. Pirkka-Pekka Petelius VIHR – 374 ääntä
2. Markku Saarikangas PS – 337 ääntä
3. Kai Mykkänen KOK – 101 ääntä
4. Inka Hopsu VIHR – 129 ääntä
5. Habiba Ali SDP – 101 ääntä
6. Kai-Ari Lundell PS – 241 ääntä

Kivaltahan tämä tuntuu, äänimäärällä mitattuna sijoituin Uudellamaalla kolmanneksi. 

Nuoriso on valistunutta. Toivottavasti nuoret menevät sankoin joukoin ääniuurnille, ja tulokseni realisoituisi myös eduskuntavaaleissa :)

Ks. alla olevan linkin kautta liitteet, joista löytyvät ehdokkaiden saamat äänimäärät.

* * *

8.4. Allianssi


Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi koordinoi eduskuntavaalien Nuorisovaalit kuudennen kerran 1.-5.4.2019. Nuorisovaaleissa oli mukana 877 perus- ja toisen asteen oppilaitosta kahdessatoista vaalipiirissä. Ääniä annettiin yhteensä 62 935, joista hylättyjä oli 3628. Nuorisovaalien tavoite on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Valtakunnallisesti nuorten keskuudessa suosituimmiksi puolueiksi nousivat vihreät 17  prosentin, kokoomus 14,5 prosentin, perussuomalaiset 14,5 prosentin ja keskusta 11,7 prosentin kannatuksella. Vaikka kokoomus keräsi enemmän ääniä, hyötyi  perussuomalaiset vaalipiirien viimeisten paikkojen jaosta siten, että puolue sai yhden paikan kokoomusta enemmän nuorten eduskuntaan.

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Äijäremontti

Vantaan Sanomat 30.3. Klikkaa suuremmaksi ja lue.

Olen aina ihmetellyt, miksei miehiä kutsuta säännöllisesti terveystarkastuksiin vaikkapa vain viiden vuoden välein. Varsinkin yksinasuvat miehet ovat melkoisia väliinputoajia, kun heillä ei ole kotona sitä puolisoa, joka hänet miehen sinne terveyskeskukseen työntäisi.

Ilmeisesti naiset keskinmäärin ovat valistuneempia ihmisiä terveytensä suhteen kuin miehet.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Hallan vaalitenttiä katsomassa Ylen studiolla

Palloseura PS Hurut: Luttinen, Väätäinen ja Lundell

Vierailin tänään Ylen studioilla, koska puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vaalitenttiin tarvittiin yleisöä. Ylivoimaisesti parasta koko reissussa oli nähdä tuttuja perussuomalaisia, joita en ollut pitkään aikaan nähnyt tai koskaan tavannutkaan esim. Juha Mäenpää, Juha Väätäinen, Marko Enqvist, Veli-Pekka Sainio ja Knuutti Hyttinen.

Kaikkein hauskinta oli jutella Julma-Juhan kanssa hänen juoksuistaan. 10-vuotiaasta pojasta lähtien kannustin häntä paikan päällä Olympiastadionilla Suomi-Ruotsi maaotteluissa, kruunu oli tietenkin v. 1971 EM-kisat.

Markku Naumanen ja K-A Lundell

Ohjelman aikana ei saanut tietenkään valokuvata. Halla-ahon puhe oli loistava, paras kaikista, joka tähän mennessä on pidetty. Puheessa tuli esiin Jussin parhaat puolet, älyllisyys ja rauhallisuus, mukana oli pikkuhippu hänelle tyypillistä kuivaa brittityyppistä huumoria, josta pidän. Yleisöltä Halla sai ansaitut aplodit.


Haastatteluosuus oli puuduttavaa katsottavaa, ilmastopolitiikan jauhaminen vei minut melkein unten maille. Ärsyttävää oli, kun Halla ei saanut sanoa sanottavaansa loppuun, vaan häntä katkottiin.

Haastattelijat veivät temmon pois, aihetta olisi pitänyt vaihtaa nopeammin. Ei puhuttu yhtään vaikkapa koulutus- tai puolustuspolitiikasta. Maahanmuuttokysymyksiä käsiteltiin pinnallisesti.

Lopussa Matti Apunen totesi, että Hallan olisi pitänyt kiteyttää ajatuksensa aina kahteen lauseeseen. Halla vastasi, että yleensä persuja syytetään pinnallisuudesta ja populismista, mutta nyt, kun hän yritti perustella kunnolla vastauksia, siihen ei aina annettu mahdollisuuksia.

Haastattelua vaivasi katkonaisuus ja pinnallisuus, mikä ei ollut Hallan vika. Halla pärjäsi kokonaisuudessaan paljon paremmin kuin Sipilä, Rinne tai Orpo. Mielestäni samaan tasoon on pystynyt vain Sari Essayah.

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Kiva kampanjointipäivä

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään oli kiva kampanjointipäivä. Aamulla sain puhtia kintereisiin, kun selailin viikonlopun Vantaan Sanomia ja huomasin, että tunteella ja tappuralla kirjoittamani mielipidekirjoitukseni vanhustenhoidon järkyttävästä tilasta oli mennyt läpi.

Niin paljon on puhuttu vanhustenhoidon surkeasta tilasta, että odotan paljon seuraavalta eduskunnalta, jonka vahvuudessa toivottavasti tulen olemaan:

Vanhustenhoidon ongelmat on kerta kaikkiaan korjattava.

Jos seuraava eduskunta sitä ei tee, alkaa usko monelta edustukselliseen demokratiaan murentua. Viime vaalien alla kuten aikaisempienkin eduskuntavaalien alla tehtiin kovia koulutuslupauksia, joita ei taaskaan lunastettu.


Riensin Kehäradan junaan Tikkurilan Kevätmarkkinoille kampanjoimaan Vantaan Perussuomalaisten teltoille. Oli hauska tavata Uudenmaan PS-ehdokkaita, kuvassa poseeraan kauniiden ehdokkaiden Arja Juvosen ja Maiju Tapiolinnan kera.

Teltoilla äänestäjien vastaanotto on ollut kautta linjan myönteistä ja kannustavaa, mikä rohkaisee kovasti yrittämään. Monia pitkiä juttutuokioita pidin ihmisten kanssa. Hauskaa on ollut myös keskustelut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Keskustelu avartaa aina.

Erityisen mukavaa oli, kun moni ihminen totesi:

Joo, tunnen kyllä sinut.

Olen lukenut kirjoituksiasi.

Vanhustenhoidon kirjoituksesi oli hyvä.

Näin mainoksesi lehdessä tänään.

Joo, olet se päätä pidempi ehdokas.

Äänestin sinua viimeeksikin, äänestän nytkin.

torstai 14. maaliskuuta 2019

Terveysasemien ruuhkanpurkua palvelusetelein


Vantaan kaupungin sähköpostiin kilahti mielenkiintoinen tiedote, Vantaa alkaa purkaa terveysasemien ruuhkia palvelusetelein. Nyt reagoidaan.

Jonotusajat esim. Myyrmäen terveysasemalla voivat olla ylipitkiä. Koko järjestelmä on nurinkurinen, ensin pitää puhelimella varata aika terveydenhoitajalle, joka määrittelee, milloin asiakas pääsee lääkärille.

En ole ankara terveyspalvelujen yksityistämisen puolestapuhuja. Olen sitä mieltä, että julkista terveydenhoitoa pitää kehittää. Mutta yksityiset terveyspalvelut ovat julkisen terveydenhoidon hyvä täydentäjä, vrt. työterveydenhoito.

Vantaan ruuhkanpurkupalvelusetelit on oiva esimerkki järjen käytöstä. Kun julkinen puoli sakkautuu, puretaan jonot yksityisillä palveluilla, kunnes terveysasemat saadaan sellaiseen kuntoon, että niissä ei tarvitse ylen määrin jonotella tai lääkärin vastaanottoaikoja viikkotolkulla odotella.

* * *

Vantaan kaupunki
tiedote 13.3.2019

Vantaa myöntää palveluseteleitä, jos terveysasemalla ei ole tarjota kiireetöntä vastaanottoaikaa

Jos omalla terveysasemalla ei ole tarjota kiireetöntä vastaanottoaikaa, kuntalainen voi saada palvelusetelin yksityiselle lääkäriasemalle.

Miten palvelusetelin saa?

Seteli voidaan myöntää terveysasemien puhelinpalvelussa tai hoitajan vastaanotolla terveysasemalla. Myönnetty seteli näkyy parastapalvelua.fi-sivulla. Palveluseteli voidaan antaa ainoastaan kiireettömään hoitoon kertaluontoisesti:
- yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnille tai
- ajokorttitarkastukseen.

Kiireelliset sairaudet hoidetaan kaupungin terveysasemien päiväpoliklinikoilla ja Peijaksen yhteispäivystyksessä.

Miten palveluseteliä käytetään?

Sivulle parastapalvelua.fi kirjaudutaan sisään palvelusetelin numerolla, pankkitunnuksilla, sähköisellä asiointikortilla tai mobiilivarmenteella. Kun asiakas on kirjautunut, järjestelmä näyttää hänelle myönnetyt palvelusetelit. Palvelusta näkee myös ne yksityiset lääkäriasemat, joille voi varata ajan.

Asiakas varaa ajan ottamalla yhteyttä lääkäriaseman ajanvaraukseen. Asiakas kertoo varauksen yhteydessä, että hänellä on palveluseteli.

Miten palvelusetelillä maksetaan?

Lääkärikäynti maksetaan palvelusetelillä käynnin yhteydessä. Jos seteli ei kata lääkäripalkkiota kokonaan, asiakas maksaa ylimenevän osuuden vastaanottokäynnillä. Jos asiakas ei peru varattua aikaa, seteli mitätöidään ja asiakas joutuu maksamaan käynnin itse lääkäriaseman hinnaston mukaan.

Voiko palvelusetelillä mennä laboratoriotutkimukseen?

Kyllä, jos lääkäri tekee lähetteen. Laboratoriotutkimuksia varten käytetään Vantaan HUSLAB:n (Myyrmäki, Tikkurila, Korso ja Hakunila) toimipisteitä. Seteli ei kata yksityisen laboratorion maksuja.

Minkä arvoinen palveluseteli on?

Palvelusetelin arvo:
- yleislääkärin vastaanottokäynti (20 minuuttia) 45,00 €
- ajoterveyden lausuntoon liittyvä käynti 20,00 €

Lisätietoja:
terveyspalvelupäällikkö Pertti Sopanen, p. 050 304 4830, pertti.sopanen@vantaa.fi

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Jotain tolkkua vanhustenhoitoon!



Jatkuvasti tihkuu hämmästyttäviä tietoja vanhustenhoidon tilasta oli sitten kyse yksin asuvista vanhuksista, kotihoivasta, julkisesta tai yksityisestä hoivakodista tai palvelutalosta.

Uusin aivan järkyttävä uutinen kajahti Oulusta:

* * *

13.3. Iltalehti


Järkyttävän löydön tehnyt tytär on jättänyt Oulun kaupungin työntekijöistä poliisille tutkintapyynnön. Hän epäilee heitä heitteillejätöstä.

– Kaikki me tulemme joskus vanhoiksi ja ehkä muutamme palvelutaloon luullen, että siellä on se turva aina olemassa, 48-vuotias nainen sanoo ääni särkyen.

Hän on vihainen ja ihmeissään isänsä kohtalosta. Seitsemänkymppinen isä löydettiin menehtyneenä oululaisessa palvelutalossa sijaitsevan asunnon lattialta pari viikkoa sitten, helmikuun lopussa.

– Kaikista järkyttävintä oli, kun toinen poliisi sanoi, että isä on on virunut siellä niin pitkään, ettei kasvojen tunnistusta voida tehdä, nainen kertoo ääni jälleen itkuun sortuen.

* * *

Nyt kyseessä on Oulun kaupungin palvelutalo. 

Isä on virunut siellä niin pitkään, ettei kasvojen tunnistusta voitu tehdä.

Kyllä jälkeläisten pitäisi olla hyvillä mielin, kun isä tai äiti pääsee palvelutaloon, luottaa siihen, että vanhus saa ruokaa ja hoivaa.

On täysin mieletön ajatus, ettei vanhuksen oveen koputeta, mennä päivittäin sisään, jos vanhusta ei missään näy, ja katsoa, että vanhuksella on kaikki hyvin. Jonkinlainen kontrollijärjestelmä pitää olla.

Eilen Martinlaakson asemalla yksinäinen vanha mummo työnteli rollaattoriaan jäisessä lumessa, pysähtyi luokseni ja alkoi itkeä ja valittaa kovaa tilannettaan. Rahaa ei ole edes säädylliseen päivittäiseen ruokaan, eikä kukaan käy katsomassa koskaan, miten hän voi. Rollaattorilla on vaikea kulkea terveyskeskukseen. Taksikorttia hän ei ole pyynnöistä huolimatta saanut.

Suomessa jätetään vanhuksia heitteille, mikä on täysin tuomittavaa. Mutta miten ihmeessä vanhus voidaan jättää yksin julkisessa palvelutalossa tai yksityisessä hoivakodissa?

Yhteiskunta, joka ei arvosta vanhuksiaan, ei ole minkään arvoinen.

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Puolueiden arvokartta



Olen aina rakastanut tilastoja, mutta ennen kaikkea hienoja kuvia, jotka selkeyttävät tilastot visuaalisesti.

Helsingin Sanomat tutki eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia ja asetti puolueet x-akselille (vasemmistolaisuus-oikeistolaisuus) sekä y-akselille (liberaalisuus-konservatiivisuus).

Vastausten perusteella on selvää, että talouspoliittisesti ajatellen etenkin Kesk ja Rkp ovat sijoittuneet aivan liian vasemmalle mitä ko. puolueiden käytännön politiikka on osoittanut. Sipilän politiikka on ollut kuin Kokoomuksen märkä uni, niin oikeistolaista politiikkaa Sipilän hallitus veti.

Perussuomalaisten aateperustan kulmakivet löytyvät heti Arvomaailmamme alusta:

Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua. Me arvostamme ja haluamme korostaa tavallisten ihmisten ääntä ja roolia politiikassa, kulttuurissa ja historiassa.

Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.

HS:n arvokartalla PS:n vaaleansininen pallukka on varmaan oikeassa kohdassa, oma pallukkani todennäköisesti on alempana, mutta muuten vasemmisto-oikeisto -akselilla oikeassa kohdassa.

Äänestäjän kannalta edellisten Kuntavaalien arvokartta kertoo paljon. Kun äänestää Perussuomalaisia tiedät kartalla, missä olet. 

Eniten alla olevassa visualisoinnissa minua kummastattaa Keskusta ja Kokoomus, kuin haulikolla olisi rätkitty tauluun, ei enää tunnusteta minkäänlaista väriä.


* * *

7.3. HS


Eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuvat yksityistämiseen ja menoleikkauksiin kielteisemmin kuin neljä vuotta sitten. HS analysoi torstaina auenneen vaalikoneensa yli 1 700 vastausta.

Miltei kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat ottaneet askeleen vasemmalle sitten viime eduskuntavaalien.

Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien vaalikoneeseen osallistuneiden yli 1 700 eduskuntavaaliehdokkaan vastauksista.

HS:n analyysin perusteella etenkin keskustan ja Rkp:n ehdokkaat ovat vastaustensa mukaan lähempänä poliittisen kentän vasenta laitaa kuin neljä vuotta sitten.

Arvokartan toisella eli konservatiivi–liberaali-akselilla muutokset ovat olleet pienempiä.

Perussuomalaisten näkemyksistä on tullut hieman aiempaakin konservatiivisempia, kun taas useat muut puolueet ovat siirtyneet aavistuksen kohti arvokartan liberaalia alalaitaa.