maanantai 11. kesäkuuta 2018

Hyviä päätöksiä Vantaan Opetuslautakunnassa

Purettava Hämeenkylän koulun Variston opetuspiste

Puretun Hämeenkylän koulun tilalle suunnitellaan uutta uljasta Hämistä. 

Tänään Opetuslautakunnassa esiteltiin koulun hankesuunnitelma, joka hyväksyttiin liikuntatiloja lukuun ottamatta. Liikuntasalin kooksi esitettiin 600 neliömetriä, joka on aivan liian vähän.

Hämeenkylän koulu on iso yhtenäiskoulu, jossa on monta luokkaa ja paljon oppilaita. On selvää, että näin isossa koulussa liikkuu pari kolme ryhmää samaan aikaan. Silloin tarvitaan iso sali, joka voidaan jakaa kolmeen osaan. 

Kun Hämeenkylän koulun vieressä oleva homeinen Variston opetuspiste liikuntasaleineen puretaan, 600 neliömetrin sali ei varmasti riitä. Muutenkin Länsi-Vantaalla on huutava pula liikuntatiloista. Isoa salia tarvitaan lasten- ja nuorten liikuttamiseen.

Parasta olisi, että rakennetaan 1400 neliömetrin kunnon puulattialla varustettu sali. Vanhassa koulurakennuksessa oli kaksi kuntosalia, joten kuntosalit on rakennettava uuden liikuntasalin yhteyteen. Hämiksessä harrastetaan aktiivisesti välituntiliikuntaa.

Hämis ja alueen lapset ja nuoret ovat ansainneet kunnon liikuntasalin.

* * *

Opetuslautakunta hyväksyi Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman – liikuntatiloista erillinen selvitys

Opetuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.6. Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman lukuun ottamatta liikuntatiloja. Liikuntatiloista valmistellaan esitys elokuun lautakuntiin. 

Lautakunta päätti käyttää hankkeeseen sisältyvän option Variston opetuspisteestä, ja Variston nykyiset tilat korvaavat opetus- ja aputilat rakennetaan Hämeenkylän uudiskoulun yhteyteen. 

Muista suuremmista liikuntasalitiloista laaditaan erillinen selvitys tilakeskuksen ja sivistystoimen yhteistyönä vuoden 2019 aikana. Opetuslautakunnan käsittelyn jälkeen asia menee vielä teknisen lautakunnan päätettäväksi 12.6.2018.

tiistai 29. toukokuuta 2018

Valtuuston lähetekeskustelun puheeni


Eilen Vantaan valtuuston kokouksen lopussa oli pitkä lähetekeskustelu. Pidin poikkeuksellisesti jopa kolme kouluaiheista puhetta.

Aluksi oli ryhmien puheenvuorot. Oli mielenkiintoista kuulla yksittäistenkin valtuutettujen puheita.

* * *

Ensimmäisessä puheessa kiinnitin huomiota koulujen sisäilmakorjausten kontrolliin. Ei riitä, että korjataan. Korjausten on myös onnistuttava.

On erittäin hyvä, että olemme saaneet vauhtia sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaukseen. 

Mutta mistä me tiedämme, ovatko korjaukset onnistuneet? Ennen läheskään aina ei onnistuttu. 

Ei riitä, että todetaan, että nyt koulu on korjattu. Pelkät puheet eivät riitä. Ei riitä, että oletetaan, että korjaus onnistunut. 

Tarvitaan mittari, jonka avulla saadaan selville, onko korjaus onnistunut vai ei. 

Selkeä mittari on, kun määritellään, kuinka moni sisäilmaongelmista kärsivä oppilas pystyy käymään koulua sen korjauksen jälkeen. 

Oirekyselyiden avulla voidaan määritellä, että esim. yhdeksän kymmenestä oppilaasta, joilla on aikaisemmin ollut vaikeuksia tai peräti mahdotonta käydä koulua, voivat nyt sitä käydä. 

90 % takaa sen, että koulun korjausta voidaan pitää onnistuneena. Lopullinen tavoite on tietenkin 100 %. 

Oirekyselyiden pitää olla pysyvä käytäntö. Sisäilmaneuvottelukunnan pitää olla pysyvä käytäntö.

* * *

Toisessa puheessa tartuin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, oppimisen tason laskuun.

Vantaan peruskoulut ovat olleet tasalaatuisen hyviä. Aikaisemmin on tutkittu, että pääkaupunkiseudun koulut ovat Suomen kärkeä, ja mikä hienointa, Vantaan peruskoulut ovat pääkaupunkiseudun kärkeä. 

Oletan, että näin on nytkin. 

Mutta aivan selvästi on nähtävissä, että kuten muuallakin Suomessa, oppilaiden väliset oppimiserot ovat revähtäneet. Varsinkin suuri osa pojista on pudonnut kyydistä. 

Kuten olette huomanneet, oppimiserojen revähtämisestä on julkisuudessa ollut viime aikoina paljon puhetta.

Sitä en tiedä, onko revähtämisen syy kouluissa vai koulua ympäröivän yhteiskunnan muutoksissa. Asiaa ei ole kunnolla keritty tutkiakaan. 

Kokeneet opettajat ovat havainneet, että tärkeiden väliaineiden kuten matematiikan ja äidinkielen osaamisessa on yleisesti selkeitä puutteita. Esim. läheskään kaikilla kuudesluokkalaisilla ei ole kertolaskut hallussa jakolaskuista puhumattakaan.

Ei ole montaa vuotta siitä, kun oppilas lähti yläkouluun, pidettiin selvänä sitä, että oppilas osasi kertotaulut ja jakokulmat. 

Iso käppi on myös lukioon siirryttäessä. 

Näyttää siltä, että osaamista katsotaan sormien välistä.

En esitä ylenmääräistä testausta, mutta olen huomannut, että kouluissa ei enää pidetä keskeisen osaamisen testejä kuten matematiikan Makekoa tai äidinkielen Allua. Kokeet olivat opettajan työkalu opettamisen kehittämiseen. 

Vähintäinkin oppilaiden osaamisen tasoa olisi tutkittava koulun nivelkohdissa kuten kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Kun on kunnolla tutkittu, voidaan tehdä tarvittavat korjausliikkeet.

* * *

Lopussa puutuin lyhyesti vastaanottoluokkien hävittämiseen. Puhe oli spontaani, sisältö oli suurin piirtein kuin alla kirjoitan. Keskustelin asiasta Turun valtuustoseminaarissa sivistystoimenjohtaja Elina Lehto-Häggrothin kanssa.

Vantaallakaan ei ole enää vastaanottoluokkia, joihin maahan tullut lapsi sijoitettiin oppimaan suomen kieltä yhdeksi lukuvuodeksi. Nyt oppilas sijoitetaan kylmiltään tavalliseen luokkaan.

Viime lukuvuoden syksyllä sijaistin Kaivokselan koulun vastaanottoluokassa. Luokassa oli parhaimmillaan parikin opettajaa. Lapset olivat lähes ummikkoja suomen kielen suhteen. Kun keväällä pääsin samaan luokkaan, ihmetykseni oli suuri, kun oppilaat olivat vuodessa oikeasti oppineet suomea. Toiminta oli siis tehokasta, ja opettajat hyviä.


Tänä lukuvuonna sijaistaessani yhtä kuudetta luokkaa, huomasin, että luokkaan oli juuri tullut uusi poika. Siellä hän istui ymmärtämättä mistään mitään. Tietenkin hänkin pikkuhiljaa oppii suomen kielen luonnonmenetelmällä, mutta hidasta se varmasti on. Aikaa menee hukkaan.


Toiminta on nyt julkista heitteillejättöä, kun juuri maahan muuttanut oppilas jää käytännössä yksin. Kielen opettelu on mitä parhainta segregaation ehkäisyä. 


Jos nuori ei osaa suomea, hän syrjäytyy. Kielitaidottoman ihmisen työllistyminen on vaikeaa.

keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Maksuton joukkoliikenne HSL-alueelle


Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimintatulot v. 2017 (674,2 Meuroa) koostuivat:

- lipputulot 51 %
- jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet 46,5 %
- muut tulot 2,5 %.

Melkein puolet HSL:n tuloista tulee jäsenkuntien kuntaosuuksista.

Pääkaupunkiseudulla jopa eläkeläiset maksavat pientä ryhmää lukuunottamatta itse matkansa. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa kuten Lontoossa yli 60 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset saavat matkustaa maksutta.

Tallinnassa joukkoliikenne on kaupungin asukkaille maksuton. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on muitakin kaupunkeja, joissa joukkoliikenne on käyttäjille maksuton. Matkustajamäärät ovat ovat kasvaneet moninkertaisiksi.

HSL:n kuntaosuudet ovat 313,3 Meuroa, mutta pitää muistaa, etää maksajina on monta kuntaa.

HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo sekä vuoden 2018 alussa mukaan liittyneet Siuntio ja Tuusula. (HSL:n sivut)

Kun Helsinki siirtyy puistokatuihin, yksityisautoilu tukittuu varmasti, mikä ilmeisesti onkin puistokatujen rakentamisen perimmäinen syy. Todennäköisesti, kun puistokadut ovat valmiit, HSL:n on pakko siirtyä maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Helsingin seudun asukasluku kasvaa tulevaisuudessa vääjäämättä merkittävästi, ja Helsingin niemi on kapea. Voi olla, että Helsinki siirtyy jopa tietulleihin, jotta liikennettä saadaan rajoitetuksi.

Maksuton joukkoliikenne HSL-alueella lisää varmasti yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta, koska silloin kaikki pääsevät liikkumaan, vanhukset ja työttömätkin. Verotulot kasvavat aina toimeliaisuuden myötä. Välillisiä säästöjä tulee siitäkin, kun vanhukset eivät makoile nurkissaan tai sairaaloissa.

Isoissa kaupunkikeskittymissä joukkoliikenne on takuuvarmasti toimivampaa ja ekologisempaa kuin yksityisautoilu.

Maksutonta joukkoliikennettä tulee harkita tosissaan. 

Kaupungit hassaavat rahojaan mitä ihmeellisimpiin kohteisiin kuten vaikkapa potilastietojärjestelmä Apottiin. Vantaalla suunnitellaan suuruudenhullua urheilupuisto Elmoa, vaikka kaupungissa on ennestään varmaan Suomen ennätysmäärä urheilupuistoja.

Sitä paitsi maksuton joukkoliikenne on mitä merkittävintä demokratiaa, koska se kuuluu kaikille.

* * *

HS 23.5.


Vuonna 2013 Tallinnan kaupunki päätti aloittaa ilmaisen joukkoliikenteen kaupungin asukkaille. Se oli riski, joka kannatti.

Viiden vuoden aikana noin 35 000 ihmistä on siirtänyt kirjansa muista kunnista Tallinnaan. Uusien veronmaksajien vuoksi Tallinna on tehnyt voittoa ilmaisella joukkoliikenteellä jopa 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Kriitikoiden mielestä maksuttoman joukkoliikenteen menestystarina on tapahtunut ympäryskuntien kustannuksella: Tallinnan uudet verotulot ovat olleet suoraan pois muiden kuntien verotuloista.

Kaupungin ilmaisen joukkoliikenteen pääkehittäjä, Tallinnan kaupungin virkamies Allan Alaküla, haluaa kuitenkin painottaa, että suurin osa uusista veronmaksajista asui kaupungissa jo valmiiksi.

– Eivät ihmiset ole muuttaneet tänne pelkän maksuttoman joukkoliikenteen takia. Kyse on siitä, että ne kaupungin asukkaat, jotka olivat syystä tai toisesta ennen kirjoilla muissa kunnissa, saivat tarpeeksi hyvän syyn siirtää kirjansa tänne, Alaküla sanoo.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Sotea kaatamassa

Pääkaupunkiseudun PS-valtuutettujen ryhmäkokous

Vantaan valtuuston kokous alkamassa

PKS-valtuustojen kokous pidettiin Vantaalla Martinus-salissa.

Salissa nähtiin tuttuja: K-A ja Arja Juvonen.

Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui kaikki neljä pääkaupunkiseudun valtuustoa yhteiskokoukseen kaatamaan sote- ja maakuntauudistusta. Hauska oli nähdä muiden kaupunkien valtuutettuja, eritoten oman puoleen muiden kaupunkien valtuutettuja. Kiva oli, että kokouspaikka oli kerrankin lähellä Martinlaakson Martinuksessa, polkupyöräkeikka, pikkutakki päällä meinasi tulla hiki.
Vaikka kokouksessa oli erään vantaalaisen kokoomuspoliitikon sanojen mukaan teatterin makua, yhteiskokouksella oli selkeä tilaus ja sanomakin tuli selväksi: Kaikki neljä valtuustoa olivat vahvasti sitä mieltä, että nykymallinen sote- ja maakuntauudistus on täysin susi. Vain Keskusta ja Sininen tulevaisuus sekä suurin osa Kokoomuksesta olivat uudistuksen kannalla. Keskustan ja Sinisten valtuustoryhmät ovat pääkaupunkiseudulla pikkuriikkisiä.
Mielenkiintoisinta oli seurata juuri Kokoomuksen puheenvuoroja. Heidän jykevän aloituspuheenvuoronsa piti itseoikeutetusti sotekapinan isä Jan Vapaavuori. Hän sai suorastaan stalinistisenpitkät aplodit.
Perussuomalaisten puheenvuorot pitivät Helsingin Mari Rantanen, Espoon Arja Juvonen ja Vantaan Tanja Vahvelainen. Lyttäsimme sote- ja maakuntauudistuksen.
Muutamia muitakin hienoja puheenvuoroja pidettiin, mieleen jäivät etenkin Vantaan Joel Linnainmäki (vihr), Jan Edelman (kok) ja Antero Eerola (vas). Espoon Sinisten Simon Elon puhe oli ulkoisesti komea, vaikka sisällöstä en ollut samaa mieltä.
Sote-ja maakuntauudistuksen puolustajien puheet eivät suurinta osaa valtuutettuja vakuuttaneet ollenkaan. Aplodit olivat vaisuja.
Paine Uudenmaan sekä Kokoomuksen että Sinisten kansanedustajia kohtaan on valtava. On selvää, että heihin yritetään vaikuttaa. Nähtäväksi jää, kuinka vahva puoluekuri heidän eduskuntaryhmissään on. Sinisten mahdollinen liikehdintä voi vaikuttaa päätökseen ratkaisevasti. Muutaman heistä ounastellaan harkitsevan loikkausta demareihin.
Kokoomus hajosi pahasti, laskin pikaisesti, että esim. Vantaan Kokoomuksen valtuutetuista 5-6 valtuutettua lipesi äänestyksessä kannattamaan yhteistä esitystä eli vastustamaan sote- ja maakuntauudistusta. Samoin kävi Espoonkin Kokoomuksessa. Helsingin Kokoomus oli yhtenäinen vastustuksessaan.
Uudistuksen kannattajia lasketaan nyt olevan 102 kansanedustajaa. Kohta nähdään, hajoaako pakka.
Minua on koko ajan ihmetyttänyt uudistuksen massiivisuus.
Yksinkertaisilla toimilla päästäisiin pitkälle nykyjärjestelmässäkin. Palkattaisiin terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Jonot lyhenisivät, ja rahaa säästyisi rutkasti. 
18 maakuntaa ei ole tästä maailmasta. 

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

1918

Isoäitini Lainan vanhempien hauta Lappeenrannassa
1.

Synnyin maalaistaloon Vehkalahden Pampyölissä lähelle Haminaa (nyk. Vehkalahti kuuluu Haminaan). Viisivuotiaana perheeni muutti Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) Hiekkaharjuun.

Syntymäkotini Vanhala sijaitsi Lalunmäellä. Oikeastaan kaikki kylän asukkaat olivat Laluja, heitä kutsuttiin yleensä talojen nimillä. Läheistä sukua he eivät kuitenkaan enää olleet. 

Äitini isän suku on alunperin kotoisin Virosta, v. 1700 kaksi Lalun veljestä tuli Pampyöliin. He rakensivat ensin Vanhalan, sitten toinen veljistä rakensi viereen paksuseinäisen Savituvan. Talo on iso virolaistyyppinen savitalo, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä.

Varhaisimpia muistojani on, kun istuin isoäitini Hannan sylissä tuvan keinutuolissa, kun muut olivat heinäpellolla. Hän varmaan tuuditti minua uneen, koska muistan hyvin hänen laulavan minulle Tuu, tuu tupakarulla, mistäs tiesit tänne tulla? -laulua.

Usein hän kertoi minulle myös tarinoita, pelottaviakin. Hän kertoi venäläisistä desanteista, jotka jatkosodan aikaan kulkivat Pampyölin kautta takaisin Neuvostoliittoon. Yksi desantti yöpyi talossa yhden yönkin tappamatta ketään, aamuhämärissä häipyi vain pois. Desantit tappoivat kyllä yhden perheen latoon.

2.

Äitini isä Vihtori kuoli ennen kuin synnyin. Isoäitini Hanna kertoi minulle myös 1918 tapahtumista. Hänen mukaansa Vihtori meni metsään, kun punaiset tulivat ja hän meni metsään, kun valkoiset tulivat.

Isoäidilläni oli kolme veljeä ja kahdeksan siskoa. Kaksi isoenoistani kuoli v. 1918. 

Amatöörihistorioitsija Olli Korjus teki niin valtavan työn, että ammattilaistenkin työt kalpenevat sen rinnalla. Hän kirjoitti kirjan Hamina 1918, nimi nimeltä, luoti luodilta.

Hän selvitti kaikkien haminalaisten ja vehkalahtelaisten sota- ja teloituskuolemat nimi nimeltä, myös kuolintavan, -ajan- ja -paikan. Kirjaa selaillessani ensimmäinen huomioni oli, että Haminan suhteen ei voida puhua luokkasodasta ainakaan kuolleiden ammattien perusteella. Ammatit ja arvot vilistivät sikin sokin sekä valkoisten että punaisten suhteen.

Sodan alkuvaiheissa Haminaa ja koko Suomea kuohutti Haminan Pappissurmat. Surmat olivat lehtien lööpeissä. Punaiset teloittivat sekä Haminan että Vehkalahden kirkkoherrat ja yhden kappalaisen. Kun valkoiset myöhemmin tulivat Haminaa kohti Kannusjärven kautta, pellolla oli kolme nuorta miestä. Heistä kaksi ammuttiin siihen paikkaan, yksi pääsi pakoon, hänkin kuoli pari vuotta myöhemmin.

Ammutuista yksi oli 23-vuotias isoenoni Ville Toikka. Sitä en tiedä, osallistuiko hän koko kapinaan vai oliko pikateloitus sattumanvarainen.

Toinen isoenoni 26-vuotias Evert Toikka kuoli nälkään Tammisaaren leirillä.

Vankeja tuotiin muun muassa Kokkolasta, Närpiöstä, Raahesta ja Haminasta. Monet olivat valmiiksi aliravittuja ja sairaita. Muutama kuoli jo junamatkalla. Leirillä taudit levisivät nopeasti.

Kohtalonkysymykseksi nousi ruokahuolto. Ruoasta oli pula koko sodan runtelemassa Suomessa, ja myös siviiliväestö näki nälkää. Valtava vankimäärä tarvitsi tonneittain ruokaa: pelkästään leipää olisi tarvittu 180
000 kiloa kuukaudessa. Tilannetta pahensi se, että vangit eivät aluksi saaneet vastaanottaa ruokalähetyksiä. (HS 6.5.2018)

Isoäitini Hanna kertoi, että hän kävi Tammisaaren leirillä viemässä ruokaa veljelleen. Hän välitti ruokapaketit eteenpäin piikkilanka-aidan toiselta puolen. Paketit eivät koskaan menneet Evert-veljelle.

Vehkalahden hiekkamontuilla lähellä ortodoksista hautausmaata teloitettiin venäläisiä sotilaita. Myöhemmin Haminan valleilla teloitettiin myös punaisia sotavankeja. Teloittajana toimi mm. nuori Urho Kekkonen.

Myöhemmin marjametsällä pelotti kulkea hiekkamonttujen ohi, kun tiesin, että paikalla oli teloitettu venäläisiä sotilaita. Kun alueelta nostettiin hiekkaa, luita tuli aina silloin tällöin esiin.

3.

Isäni äiti Laina syntyi Lappeenrannassa. Hänen molemmat vanhempansa Elias ja Eva Niemi kuolivat v. 1918 tappavaan influessaan, Espanjan tautiin. Heidän kuolinolosuhteistaan en tiedä mitään.

Vanhempien kuollessa isoäitini oli 14-vuotias. Laina ei suostunut pikkusisartensa huutokauppaan, vaan hoiti ja kasvatti heidät itse. Hän oli töissä kultasepän apulaisena.

4.

Isäni isä Bertil oli Espoon kartanon torpparin poika. Hän oli ummikkoruotsinkielinen, hän oppi suomen hiljalleen tavattuaan Lainan Lappeenrannassa suorittaessaan asepalvelustaan.

Isäni Vidar kertoi, että Bertil ei osallistunut v. 1918 tapahtumiin muuten kuin kuskaamalla hevosella sekä valkoisten että punaisten ruumiita. Vuonna 1918 Bertil oli 17-vuotias kuten Urho Kekkonenkin Haminan valleilla.

5.

Isoisäni eno Långa-Ville Bergsten oli punarikollinen. Kun kapina alkoi, hän sanoi, että ja sen pehtoorin mä kyllä tapan, ruotsiksi kylläkin. Jotain muutakin hän teki, sillä kapinan jälkeen hän oli etsitty punarikollinen.

Jostain syystä Långa-Ville armahdettiin. Minulla on kopiot dokumentista, jossa hän vakuutti allekirjoituksellaan enää koskaan nousemasta laillista esivaltaa vastaan. 

* * *

6.5. HS


Tammisaaren leiristä tuli yksi Suomen pahimmista kipupisteistä, josta vaiettiin pitkään. Ruokaa ei riittänyt tuhansille vangeille. He näkivät nälkää ja sairastuivat. Kaikkiaan 3000 ihmistä kuoli.

Dragsvikin varuskunnassa Raaseporissa on hiljaista ja avaraa. Venäläisten 1910-luvulla rakentamien tiilikasarmien ympärillä on tilaa, kun Uudenmaan prikaatin varusmiehet valmistautuvat kansallisen veteraanipäivään.

Sata vuotta sitten toukokuussa 1918 Itäinen pitkä kasarmi ja sen ympärillä olevat kentät täyttyivät äärimmilleen, kun alueelle perustettiin Tammisaaren punavankileiri.

Paikasta tuli yksi satavuotiaan Suomen pahimmista kipupisteistä, painajainen, josta vaiettiin pitkään. Ruokajonot piikkilanka-aitojen vierellä kasvoivat satojen metrien pituisiksi. Ruokaa ei riittänyt tuhansille vangeille. He näkivät nälkää ja sairastuivat. Huono hygienia pahensi tilannetta. Syöpäläiset ja taudit levisivät.

Kesän aikana joka kolmas vanki päätyi nykyisen varuskunta-alueen vieressä olevaan joukkohautaan: kaikkiaan 10000 vangista yli 3000 kuoli muutamassa kuukaudessa.

Unohdetaanko yksinäinen vanhus, taas?

HS Mielipide 6.10. Klikkaa suuremmaksi.

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Hiljaa hengiltä

Klikkaa suuremmaksi.

Köyhät eläkeläiset Suomessa on aktiivisesti unohdettu kansanosa.


Yli kolmasosalla eläkeläisistä tekee todella tiukkaa. Alimpien portaiden eläkeläisten säädyllinen elämä esim. pääkaupunkiseudulla ilman asumistukia on mahdotonta.

Lopettaisin tehottomien kilpailua vääristävien yritystukien (MOT 2.12.2017) jakamisen, ja antaisin ko. rahat köyhille eläkeläisille. Köyhät ihmiset laittavat rahansa suoraan kulutukseen, mikä piristää suomalaista toimeliaisuutta joka tasolla.  Sitä paitsi arvolisänverotuksen kautta osa rahoista palautuu suoraan takaisin sylttytehtaalle.

Eläkeläisten taitettu indeksi (Ilkka 2.5.2018) on poistettava, sillä eläkkeet alkoivat jäädä palkoista jälkeen, kun eduskunta päätti sen käyttöönotosta 1995.

Emme arvosta eläkeläisiämme. Monessa maassa eläkeläisten elämää helpotetaan ilmaisella matkustusoikeudella julkisissa liikennevälineissä. Näin tehdään mm. Lontoossa, jossa yli 60-vuotiaat saavat matkustaa ilmaiseksi.

Vireä ja toimelias eläkeläinen tuo yhteiskunnalle säästöjä, kun vältytään kalliilta sairaalamakuuttamiselta.

Jotenkin tuntuu siltä, että meillä vanhukset tapetaan hiljaa hengiltä. Ajatellaan ehkä, että kuollut vanhus vasta säästöä tuokin.

tiistai 1. toukokuuta 2018

Reaalipoliittinen kuvarinnastus



Selailin Twitteriä. 

Seuraan mm. Barack Obamaa, Donald Trumpia ja Toomas Henrik Ilvestä sekä monia suomalaisia politiikkoja.

Tänään silmiin osui kahden erillisen twiitin kuvat. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.

Sanotaan, että Itämeri on rauhan meri. Kovia sotia on merellä historian saatteessa käyty.

Näistä kahdesta kuvasta mieleeni tulee presidentti Juho Kusti Paasikiven tunnettu lause, joka on kaiverrettu hänen patsaansa jalustaan:

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Hämeenkylän asukasilta

Puheenjohtajana toimi alueaktiivi Markus Lyyra.

Vasemmalla istuu Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Hämeenkylän omakotiyhdistys ja Vantaan Kokoomus järjesti asukasillan Hämeenkylän kirkon tiloissa. Paikalla oli ilahduttava määrä alueen asukkaita. Kahvia ja pullaakin tarjottiin.

Paikalle oli kutsuttu Vantaan kaupungilta apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö, Sivin aluepäällikkö Kirsi Kolu, aluearkkitehti Timo Kallaluoto, rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa sekä varhaiskasvatuspäällikkö Teea Markkula. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka asuu Itä-Vantaalla Vaaralassa, seurasi keskustelua kahvipöydän ääressä omaksi ilokseen.

Luottamushenkilöistä paikalla olivat opetuslautakunnan ja sisäilmaneuvottelukunnan pj Sami Kanerva (kok), Maarit Raja-aho (kok), Siri Ahokas (kok), Lauri Kaira (kok) ja minä (ps). Alueen muiden puolueiden edustajat eivät päässeet paikalle. Paikalla olivat myös Hämeenkylän kartanon viereen suunnitellun asuinalueen rakennuttajan edustajat.

Oma olotilani oli tavallaan skitsofreeninen, koska nyt minulla oli liian monta roolia: Hämeenkylän koulun oppilaan isä, alueen koulujen opettaja, kaupunginvaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen, sisäilmaneuvottelukunnan jäsen, Vantaan vanhempainyhdistysten VanVaryn sisäilmatoimikunnan jäsen ja koripalloseura PuHu junioreiden hallituksen jäsen. Keskusteluissa sivuttiin jokaista rooliani. Vaikeaa oli pysyä penkissä, mutta yhden puheenvuoron pidin lähinnä Tuomelan koulun sekä Hämeenkylän koulun uuden kunnollisen liikuntasalin puolesta.

Aluksi perehdyttiin Hämeenkylän kartanon viereen rakennettavan asuinalueen kaavaan. Alue siirtyi Keskolta Varman omistukseen kymmenisen vuotta sitten. Sijainti on erinomainen, koulut ja kaupat sekä Vihdintie ja Kehä kolmonen ovat lähellä. Alueelle tulee n. 250 asuntoa, joista yli puolet on omistusasuntoja ja loput kovan rahan vuokra-asuntoja.

Vantaan Perussuomalaiset on täydennysrakentamisen kannalla, kunhan puistoja ei nyrhitä, eikä omakotialueille rakenneta kerrostaloja. Vantaa tarvitsee hyviä veronmaksajia. Ei ole hyvä, jos Vantaa saa muuttovoittoa, mutta muuttajien verokertymä on negatiivinen.

Hyvät veronmaksajat haluavat lapsilleen hyviä kouluja. Ikävää on, että Hämeenkylässä sijaitseva Tuomelan koulu on lakkauslistalla. Lopullinen päätös tehdään kolmen vuoden päästä sen hetkisten väestöennusteiden perusteella.

Uskon ja haluan, että koulu tullaan säilyttämään, koska Lounais-Vantaan koulutilat ovat jo nyt ahtaat, ja alueelle muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä. Parasta olisi, että Tuomelan koulu säilyisi Hämeenkylän koulun opetuspisteenä lähialueen 1.-4. luokkalaisille lapsille.

Nyt pienimmät Hämeenkylän oppilaat vaeltavat kolmeen eri kouluun jopa samasta asuinyhtiöstä, mikä ei alueen asukkaiden mielestä tietenkään tunnu hyvältä. 

Hämeenkylän alueen asukasaktiivi Teemu Punkka piti hyvän ja voimakkaan puheenvuoron Tuomelan koulun puolesta ja lasten epäoikeudenmukaisista koulumatkoista kolmeen eri kouluun sekä kunnollisen Hämeenkylän koulun liikuntasalin puolesta.

Kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa valotti Hämeenkylän yhtenäiskoulun uudesta rakennuksesta sen verran kuin siitä nyt tiedetään. Keskustelua herätti koulun liikuntasalin koko. Nyt hankesuunnitelmassa koko on 600 neliötä, mutta mahdollista on myös, että salista tulee tuhannen neliön kokoinen. Toivottavasti päädytään isompaan vaihtoehtoon, sillä alueen salitilanne urheiluseurojen kannalta ei ole hyvä. Kunnollinen koripallokenttä puuttuu kokonaan, koska Energia Areena on nyt salibandypelaajien käytössä.

VanVaryn sisäilma-aktiivi Sirpa Annala piti perusteellisen puheenvuoron koulujen puhtaan sisäilman puolesta. Hämeenkylän koulun Variston opetuspisteen rakennus on niin homeessa, että jopa minäkin haistan homeen. Variston koulurakennus on ehdottomasti purettava. Askiston koulun keittiön ja voimistelusalin välinen märkä homeseinä on korjattava mitä pikimmin, mieluummin jo ensi kesänä. Vaikuttaa siltä, että Pähkinärinteen koulun peruskorjaus sisäilman osalta onnistui. Ilma on raikasta, ja uusi ilmanvaihtokoneisto on hiljainen.

Vantaan kaupungin yleiskaavaluonnos valmistuu tänä vuonna. Lännen painopistealueet ovat Myyrmäen ja Martinlaakson keskustat. Tiivistysrakentamista tehdään Hämeenkylässä, Hämevaarassa, Linnaisissa ja Vapaalassa.

Oikeastaan mielenkiintoisinta oli keskustelut asukkaiden kanssa virallisen ohjelman jälkeen.

maanantai 23. huhtikuuta 2018

Go Kela Go!


En voi ymmärtää.

Luetaan sääntöjä kuin piru raamattua.

Hei, käräjäoikeudessa todistajana oleminen ei ole hyväksyttävä syy olla poissa kuntouttavasta työtoiminnasta. 

Ystävällisesti Kela

Uhkasakko vai Kelan sakko? Kas, siinäpä pulma.

Järjen käyttö on sallittua.

Ystävällisesti K-A.L.

* * *
23.4. Iltalehti 


Tamperelainen Minttu menetti oikeudessa todistamisen vuoksi sekä kulukorvauksen että työmarkkinatuen, eli liki 10 prosenttia koko kuukautensa saatavista.

Minttu haastettiin sakon uhalla todistamaan oikeuteen. Hän oli jutun ainoa todistaja. 
Hänellä oli tuona päivänä suunniteltua kuntouttavaa työtoimintaa. 

Kela ei hyväksynyt todistamista hyväksyttävänä syynä poissaololle ja Minttu menetti päivän työttömyysetuuden ja kulukorvauksen.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Vantaan vanhukset häviävät, jos Helsinki saa vanhusten kuljetuspalvelut


Tulevan liikennepalvelulain myötä taksiliikenteen sääntely puretaan. Vantaalla vanhusten ja vammaisten yksilölliset kuljetuspalvelut ovat vaarassa.

Yllättäen uhkana on, että yksinkertaisella hallintomenettelyllä vanhusten kuljetuspalvelut siirretään Helsingin kaupungin matkapalvelukeskuksen hommaksi. Tuttu taksi ei enää tulekaan oven eteen silloin, kun tilaaja sen haluaa. Yhteiskuljetuksella matka-aika pitenee. Ja palvelu heikkenee, kun aikaa ei ole.

Monia vanhuksia kalvaa yksinäisyys. Taksikyyti voi olla päivän kohokohta, kun saa jutella tutulle taksinkuljettajalle sekä päästään neljän seinän sisältä ulos. Vanhus saatetaan rollaattorilla kotioven eteen ja ostoskassit kannetaan.

Tuntuu siltä, että taas heikkoa lyödään. Ihmisiltä, joiden etuja ei oikeastaan kukaan valvo, taas viedään. Vantaalla on tuhansia ihmisiä, jotka käyttävät kuljetuspalvelua.  

Jos mitään ei tehdä, tutusta ja turvallisesta luovutaan. Parasta olisi, että kuljetuspalvelut kilpailutetaan reilusti ja avoimesti laatukriteereitä unohtamatta.

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Populismin syvin olemus


Ehdotimme Vantaan kaupunginvaltuustossa kaavamuutoksen jättämistä pöydälle. Emme saaneet ehdotustamme läpi. Ehdotuksen sisältö löytyy alla olevasta Vantaan Sanomien kirjoituksestamme. Klikkaa lehtileikettä suuremmaksi.
Valtuustokeskustelussa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme on populistinen. Heitto tuli Kokoomuksen edustajalta. Populismia käytettiin jälleen kerran lyömäkirveenä, vaikka tosiallisesti esityksessämme puolustimme tavallisia vantaalaisia, eritoten sisäilmasairauksista kärsiviä lapsia ja koulujen henkilökuntaa.
Totta kai esityksemme, kuten mielipidekirjoituksemme lopussa toteamme, on populistinen:
Kaupunginvaltuuston kokouksessa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme oli populistinen. Kyllä se oli sitä, koska me kuuntelemme aidosti ihmistä. Ehdotimme myrkytöntä hirsikoulua Kulleropuistoon, koska naapuriston asukkaille ja Hiekkaharjun omakotiyhdistykselle se sopii. Kuuntelimme myös, mitä sisäilmasairauksista kärsivät oppilaat ja opettajat tarvitsevat. 
Edustamme tavallista ihmistä, hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yritämme noudattaa vantaalaisten tahtoa. 

Kaikki puolueet ovat omalla tavallaan populistisia. Ei kait maan päällä ole koskaan ollut yhtään puoluetta, joka ei olisi tavoitellut kansan suosiota tavalla tai toisella. Jotkut ovat tavoitelleet kansan suosiota hyvinkin ontuvin sanakääntein. 
Falskeinta mitä viime vuosilta muistan taitaa olla, kun Jyrki Katainen heilutteli työväen hanskaa. Mikään ei voi olla epäuskottavampaa. Kataisen työväen hanskalle naureskeltiin yleisesti.
Kokoomus on muuttanut käsitteen tasa-arvo muotoon mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen paljon miettinyt, mitä mahdollisuuksien tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa. Eikö tasa-arvo enää kuulukaan kaikille? 

Kaikki vähääkään yhteiskunnasta ja sen toiminnoista tietävät, että kaikille mahdollisuudet eivät koskaan ole samat. Tarkoittaako Kokoomus mahdollisuuksien tasa-arvolla sitä, että Kokoomus ajaa joidenkin ryhmien tasa-arvoa enemmän kuin joidenkin toisten ryhmien eli klassisesti ajatellen:

 ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” (George Orwell, Eläinten vallankumous)?
Aito populisti puolustaa kansaa, jotta kaikki olisivat aidosti tasa-arvoisia, ja että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässään eteenpäin. 
Katsoin, miten Wikipedia määrittelee sanan demokratia:
Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita).

Kannattaa silloin tällöin kertailla Perussuomalaisten sivuilta arvomaailmaamme. Populismista siellä todetaan: 

Kansan asialla 

Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan. Populistisen demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on asioista samat näkemykset tai mielipiteet ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Asukkaiden ääni jää täydennysrakentamisen alle

Vantaan Sanomat 14.4.2018, klikkaa suuremmaksi.

Populistinen ehdotuksemme ei mennyt Vantaan kaupunginvaltuustossa läpi. 
Yritimme suojella perinteisiä vantaalaisia omakotialueita. Toisaalta halusimme sisäilmasairauksista kärsiville lapsille ja koulujen henkilökunnalle täysin myrkyttömän hirsikoulun, joka olisi toiminut Vantaan pilottihankkeena.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Ruotsalaista näkkileipää ja pastaa

Knäckebröd från Sverige

Pasta från Sverige

Silmäni levähtivät tänään koululounaalla auki, kun äkkäsin lukea näkkileipälaatikon kylkeä. Ruotsalaista näkkileipää.

Kun keskustelin asiasta koulun emännän kanssa, hän totesi, että tulepas keittiön puolelle. Hän osoitti isoa pastalaatikkokasaa. Ruotsalaista pastaa.

Suomalaiset sahaavat jalkaansa.

Pieni säästö, joka ulkomaalaisella näkkileivällä tai pastalla saadaan, menetetään suomalaisesta yritteliäisyydestä ja työllisyydestä. Suomalaisia firmoja menee nurin, ja lisää työttömiä tulee.

Aina vedotaan kilpailulainsäädäntöön, mutta EU:n kilpailulait antaa mahdollisuuden edistää vaikkapa lähiruokaa. Kotimaista ruokaa voi ja kannattaa hankkia.

Ongelma on, että esim. kunnissa leikitään melkoista palikkaleikkiä. Jokainen sektori ajattelee vain omaa sektoriaan. Harvemmin ajatellaan kokonaisuutta.

Oletan, että suomalaiset noudattavat EU.n lakeja luonteemme takia pilkuntarkkaan. Olisipa kiva olla kärpäsenä katossa, kun ranskalaiset tai unkarilaiset, italialaiset tai kreikkalaiset kilpailuttavat.

Miksi Vantaan kouluihin rahdataan laivoilla soijaa maapallon toiselta laidalta? Suomessa tehdään hyvää ja puhdasta ruokaa kuten nyhtökauraa ja härkäpapuja. 

Vantaan kouluihin ruuat hankkii Vantaan kaupungin omistava yhtiö Vantti. Sen arvot ovat: ammattiylpeä, osallistava, kehittävä ja yhteiskuntavastuullinen.

Yhteiskuntavastuullinen?