sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Vaalirauhaa

Oulun Vihreiden toimisto v. 2020 ja Helsingin Perussuomalaisten toimisto v. 2015

Töhriminen, maalittaminen, uhkaaminen tai väkivalta eivät kuulu demokratiaan. Ymmärrän, että vaalit voivat kuumentaa tunteita, mutta antaa vaalijulisteiden tai puoluetoimistojen olla rauhassa.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on puutteistaan huolimatta yhteiskuntajärjestelmien evoluution huippu, joka on kyennyt takaamaan kohtuullisen tulonjaon ja tasa-arvon. Heikoimmista pidetään huolta, koulutus on huippuluokkaa ja antaa kaikille mahdollisuuden.

Edustuksellisessa demokratiassa valitaan ihmisiä päättämään asioista. Poliitikotkin ovat ihmisiä puoluekannasta huolimatta. Erilaisia mielipiteitä on, ja niin pitääkin olla. Asioista pitää saada keskustella asiallisesti ilman pelkoa. Terveissä yhteiskunnissa on vapaa lehdistö sekä mielipiteen- ja sananvapaus.

Mielipiteen- ja sananvapaus tietenkään eivät tarkoita sitä, että saa tehdä mitä tahansa. Lakia on noudatettava. Pahin esimerkki laittomuuksista oli taannoinen Keski-Suomen Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yritys.

Olen huomannut, että esim. toriteltoilla kaikki puolueet ovat kokeneet uhkaa, oli kyse sitten SDP, KOK, VIHR tai PS. Usein miten kyse on solvaamisesta tai huutamisesta, mutta joskus myös väkivallan uhasta. Itse olen kokenut pari kertaa selkeää väkivallan uhkaa, ensimmäinen kerta nauratti, toinen ei enää yhtään. Jälkimmäisellä kerralla kävelin ripeästi pois, koska homma olisi edennyt tappeluun.

Pari vuotta sitten Korsossa tultiin lujaa silloista ministeri Timo Soinia päin. Onneksi paikalla oli pari osaavaa turvamiestä, jotka taltuttivat riehujan saman tien. Oma telttamme oli aivan vastapäätä SIN-telttaa, joten näin koko tapahtuman lähietäisyydeltä. Ei ollut kivaa katsottavaa.

Paikallisyhdistykseni on reagoinut hienosti kouluttamalla joistakin jäsenistämme järjestysmiehiä. He ovat takuuvarmasti paikalla, kun esim. puoluejohtaja Jussi Halla-aho silloin tällöin vierailee tapahtumissamme. Isot ulkotapahtumat suunnittelemme aina myös turvallisuutta ajatellen. Esim. iso keväinen vaalistarttimme Tikkurilan torilla rakennettiin niin, että isot autot ja rekat ympäröivät torin niin, ettei kukaan päässyt autolla ajamaan torikansan päälle.

Netissä asiattomuuksia poliitikot kokevat kautta linjan. Minäkin olen jonkin verran kokenut solvauksia, mutta tyypillisintä on ns. vyöryttäminen. Kun teen postauksen aiheesta A, kommenttiosiossa ei keskustella asiasta, vaan vyörytetään aiheilla B, C ja D. Tyypillistä on, että kaivellaan joidenkin muiden ihmisten vanhoja kannanottoja, twiittejä tai FB-postauksia. 

Uuden Suomen blogeissakin jotkut harrastavat samaa, eivät pysy aiheessa A, vaan aletaan vyöryttää aiheita B, C ja D.

Kirjoitukseni on spontaani purkaus vakavasta asiasta. 

Vaalirauhaa kaikille tasapuolisesti.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Irlanti - EU:n suurin käenpoika


En ole talousmies, mutta vuodesta 2010 lähtien olen pohtinut Irlantia, sen omintakeista talouspolitiikkaa ja ennen kaikkea Irlannin saamia jättimäisiä EU-tukia.

Irlanti oli todella köyhä ja takapajuinen maa, kunnes se liittyi v. 1973 Euroopan Unioniin yhdessä Iso-Britannian ja Tanskan kanssa. EU-tuet maalle olivat valtaisia.

Jossain vaiheessa Irlanti aloitti omintakeisen talouspolitiikan. Maa alkoi houkutella esim. IT-yrityksiä Yhdysvalloista puolet pienemmällä yritystysverolla kuin Suomella on. Palkat olivat korkealla.

Irlannin talous kuumeni, kunnes talous rojahti v. 2008. EU  tuki maata v. 2010 85 miljardin euron paketilla, jossa Suomen osuus oli noin puoli miljardia euroa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistui Irlannin pelastustalkoisiin.

Kun iso-Britannia lähti EU:sta, EU alkaa nyt jakaa jäsenmailleen sopeutumista varten Brexit-tukipaketteja. Irlanti on riippuvainen Iso-Britanniasta. Irlanti saa vajaan yhden miljardin euron kokoisen tukipaketin, kun taas Suomi saa vajaat 14 miljoonaa euroa.

1 miljardi = 1000 miljoonaa

Todennäköisesti Irlannin talous kuumenee taas, joten jossain vaiheessa EU joutuu tukemaan maata suurin summin.

Irlanti ei ole Schengen-maa. Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle ei tullirajaa eikä tiukkaa raja-valvontaa.

tiistai 12. tammikuuta 2021

Perussuomalaiset on pohjoismainen demokraattinen puolue


En muista, milloin kuntavaalikampanjointi on alkanut vastaavanlaisella törkykampanjoinnilla kuin nyt. Yhdysvaltojen sisäpolitiikalla ratsastetaan ennennäkemättömillä ja hyvin vastenmielisillä tavoilla. Puurot ja vellit ovat aivan sekaisin.

Etenkin Antti Rinteen lausunnot ovat pöyristyttävyyden huippu:

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b90e4358-3941-4296-877b-042e67222a7e

Antti Rinteelle on todettava, että PS on hyvin demokraattinen puolue. Puoluekokoukseemme pääsevät osallistumaan kaikki puolueemme jäsenet, jotka kaikki ovat puhe- ja äänivaltaisia. PS on todellinen kansanpuolue, kun taas SDP on perinteisesti ollut politrukkien puolue.

Ei ihme, että SDP vaihtoi puheenjohtajansa, Rinne olisi ollut SDP:lle tuhon tie käsittämättömillä lausunnoillaan.

Ei Petteri Orponkaan lausunnot vihjailevuudessaan jääneet juurikaan Antti Rinteen lausunnoista jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-11729959

Sori vaan Antti Rinne ja Petteri Orpo, kertauksen vuoksi:

- PS on kansanvaltainen, pohjoismaista demokratiaa kannattava puolue

- PS kannattaa sananvapautta

- PS ei ole murentamassa oikeusvaltiota

- PS ei ole ryysäämässä Arkadianmäelle muutoin kuin demokraattisin keinoin

Jos muuta väittää, kyse on pöpöjen näkemisestä tai sitten vainoharhaisesta politiikan tekemisestä.

Syy törkykampanjointiin on aivan selvä, PS:n gallup-lukemat pelottavat.

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Uusi vuosi, uudet kujeet – kuntavaaleihin 104 päivää


Vantaalla kevään kuntavaalien ylivoimaisesti suurin haaste on matala äänestysprosentti. Kun koko maassa prosentti v. 2017 kuntavaaleissa oli 58,9 %, Vantaalla se oli vain 52,3%.

Syitä Vantaan matalaan äänestysprosenttiin voi arvioida. Perussyy lienee, että Vantaa on aina ollut hyvin muuttovoittoinen kunta. Juurtuminen kestää.

Toisaalta Vantaalla asuu paljon nuoria, v. 2017 kuntavaaleissa koko maassa vain Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa (Yle 20.3.2017).

Muutin perheeni kanssa syntymäkunnastani Vehkalahdelta Vantaalle viisivuotiaana v. 1961 Ilolaan silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Muutaman vuoden päästä muutimme Hiekkaharjuun. Kotikadullani Hiekkaharjuntiellä oli vain pari kerrostaloa, muut talot olivat omakotitaloja. Pian omakotitalot purettiin yksi kerrallaan ja jokaiselle tontille rakennettiin kerrostalo tai pari.

Kerrostalojen pihoilla puhuttiin murteita ympäri Suomen. Kesälomilla ihmiset ajoivat autoillaan entisiin kotipitäjiinsä. Monelle tuli kotiin maakuntalehti tai pitäjän sanomat Hesarin sijaan.

Puolueille matala äänestysprosentti on kova kanki kaskessa. Perinteisesti matalasta äänestysprosentista ovat kärsineet vasemmistopuolueet sekä Perussuomalaiset.

 

Kuntavaalit 2017 – Vantaan paikkajakautuma

SDP 18

KOK 17

VIHR 12

PS 8

VAS 5

KESK 3

KD 2

RKP 2

 

Vaalien voittaja oli Vihreät, joka ohitti Perussuomalaiset. Puolue pääsi vaa’ankieliasemaan ja lähes tuplasi muut luottamuspaikkansa.

1960-70 -luvuilla Vantaata hallitsi SDP-SKDL -akseli, esim. monen koulun vahtimestarin pätevyysvaatimuksena oli punakantinen puolueen jäsenkirja. Vasemmistoakselin jälkeen SDP ja Kokoomus ovat jo pitkään olleet Vantaan valtapuolueet.

Kuntavaalit2021 ovat vantaalaisittain hyvin mielenkiintoiset. Perussuomalaisten valtakunnallinen kannatusprosentti gallupien mukaan rohisee koko ajan ylöspäin. Yleinen kannatus todennäköisesti heijastuu myös Perussuomalaisten menestykseen Vantaalla. Toivottavasti onnistumme Vantaalla myös vaalikampanjoinnissa. Lähdemme vaaleihin täydellä listalla.

Tavoitteemme on nousta takaisin Vantaan kolmospuolueeksi. Jos oikein hyvin käy, voimme horjuttaa myös SDP-KOK -akselia.

Kuumin vaaliaihe Vantaalla tullee olemaan Vantaan kallis ratikkahanke. Perussuomalaiset haluaa laittaa Vantaan ratikan jäihin. Paljon halvemalla selvitään, kun ratikan tilalle hankitaan sähkönivelbusseja. 

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Mikään ei ole hauskempaa kuin etukäteisspekulaatiot, oli sitten kyse kuntavaaleista tai vaikkapa parin viikon päästä pelattavasta Liverpool vs Manchester United jalkapallo-ottelusta.