Lentorata - kolmen miljardin euron hanke

 

Kuva: Uudenmaanliitto

Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024

Kolmen miljardin euron päätös

Vantaan kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä. Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.

Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.

Kannattajat perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että se kehittyy muutenkin.

Kaiken lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.

Lentorata kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.

Lentoradan rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.

Yhteensä näiden kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon, että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien taskuista.

Rahalla on muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.

Valtio upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia. Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet käyttävät omia autojaan tai takseja.

Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.

Kai-Ari Lundell, ps

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj