Lähivaalien esittelyni

 

Kopioin puolueen sivujen ehdokasgalleriasta esittelyni ja teemani myös tänne.

Kuntavaalit

FISV

“Päätä pidempi”

Päätöksenteon on oltava reilua ja avointa. Jos haluat muutosta, mene vaaliuurnille ja äänestä muutosta.

Teemat

Turvallinen koulupolku

Perusasiat kunniaan koulussa, kuten lukeminen! Oppimistason luisu on saatava kerta kaikkiaan pysähtymään. Peruskoulun luokkakokoon maksimiksi 18 oppilasta. Segregaatioalueiden kouluissa 16. Koulukiusaamiselle saatava stoppi. Koulurakennuksista pidettävä huolta, homekoulut historiaan. Ei enää avokonttorikouluja. Kouluruokaan laatua. Kouluun tullaan oppimaan, eikä leikkimään kännyköillä.

Pientaloalueita rakennettava lisää

Pientaloalueita ei saa pilkkoa palasiksi. Mieluummin rakennetaan pelloille kuin lähimetsiin, joita vantaalaiset arvostavat. Keskustojen ja asemaseutujen turvallisuudesta on pidettävä huolta. Myyrmäen keskustan kaltaisia korkeiden kerrostalojen keskittymiä ei pidä enää Vantaalle rakentaa. Kerrostaloalueetkin voidaan rakentaa viihtyisiksi.

Kaupungin talous kuntoon

Vantaan elinvoimaa on lisättävä houkuttelemalla kaupunkiin kilpailukykyisiä yrityksiä, jotta kaupunkilaiset saavat töitä ja kaupunki lisää kunta- ja yhteisöveroa. Hankintojen kilpailutukseen on saatava terävyyttä. Korruption vastainen ohjelma on saatava valmiiksi. Kuntaveroa ei saa missään nimessä nostaa, muuten yhä useampi vantaalainen muuttaa lähikaupunkeihin.

Asun Vapaalassa. Olen opettanut vantaalaisia lapsia vuodesta 1980. Minut valittiin Suomen vuoden luokanopettajaksi v. 2013. Jäin eläkkeelle, mutta nyt on aikaa tehdä ihmisläheistä politiikkaa. Olen viiden lapsen isä. Minulla on kolme lapsenlasta. Harrastan tennistä sekä mökkeilyä että matkailua. Lemmikkimme on kissa Wilbur. Olen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Toimin myös kaupungin konsernijaoston toisena varapuheenjohtajana. Vantaan Perussuomalainen valtuustoryhmä ajoi koko valtuustokauden ajan pientaloalueiden puolta, jotta niitä ei pilkottaisi palasiksi. Kaupungin metsiin ei pidä rakentaa, peltoja kyllä riittää. Alueiden eriytyminen ei ole hyvästä. Erityisen huolissani olen Myyrmäen kehityksestä. Myyrmäen keskustasumpun rakentaminen Paalutorin viereen oli iso virhe. Halusimme kaupungille korruption vastaisen ohjelman, joka on nyt tekeillä. Olemme ajaneet koululuokkien koon pienentämistä. Luokkakokojen pienentäminen voidaan aloittaa segregaatioalueiden kouluista. Oppimisen taso peruskouluissa on pudonnut. On keskityttävä perusasioiden opettamiseen, kuten lukemiseen. Ilman kunnollista lukutaitoa nuori syrjäytyy. Luokkiin on palautettava työrauha. Koulukiusaaminen on kitkettävä. Ei enää yhtään homekoulua. Lasten ja nuorten pitäisi saada liikkua ja urheilla maksutta kaupungin koulujen saleissa ja urheilukentillä. Erityisen iloinen olen kaupungin uusista, isoista liikuntahalleista. Uudet lähiliikuntapaikat ovat rautaa.

---

Aluevaalit

FISV

“Päätä pidempi”

Hyvinvointi on tärkeintä. Jos haluat muutosta, mene vaaliuurnille ja äänestä muutosta.

Teemat

Palvelujen sujuvuus

Asiakkaiden kannalta oleellista on, kuinka nopeasti ja jouhevasti päästään palveluihin. Maisa on hyvä alku, mutta sitä on kehitettävä selkeämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Puhelimessa ei kukaan halua jonottaa, eikä takaisinsoittoa kukaan jaksa odotella paria tuntia pidempää. Selvää on, että Vantaa-Keravalla terveyskeskusten pitäisi olla raiteiden varrella. Valitettavasti Peijas on rakennettu väärään paikkaan. Palvelut on tarjottava asiakkaille selkeällä suomenkielellä.

Lääkäripalvelut lähelle

Vantaa-Keravalla kokeillaan jo liikkuvaa sairaalaa eli lääkäri tulee esim. sairaan vanhuksen kotiin. Opintoretkellä Tanskassa ihastuin maan ammatinharjoittajamalliin. Yksityinen perhelääkäri tulee autollaan potilaan kotiin, potilaalle käynti on maksuton. Mallia on syytä kokeilla, sillä Suomen kahden järjestelmän malli, julkinen terveydenhoito ja isot kansainväliset terveystalot, on tolkuttaman kallis ja raskas. Vantaa-Keravalla aloitettua omalääkärimallia on kehitettävä edelleen. Tietenkin on hyvä, että lääkäri tuntee potilaansa läpikotaisin, eikä joka kerta tarvitse aloittaa kirjausrumbaa uudelleen, jos lääkärit vaihtuvat.

Arvokas vanhuus

Maa, joka ei arvosta vanhuksiaan, ei ole mistään kotoisin. Meillä on oman onnensa varaan jätettyjä vanhuksia. Etsivää vanhustentyötä on kehitettävä niin, että kaikkien kotona asuvien vanhusten luona on säännöllisesti käytävä katsomassa kunto ja asuinolosuhteet ja sen jälkeen tarpeen mukaan ohjattava heidät tarvittavien palvelujen pariin. Omaishoidon tukea on korotettava, muuten hoitavat puolisot nääntyvät. Yli 65-vuotiaille on tarjottava maksuton oikeus liikkua julkisilla liikennevälineillä, kuten sivistysmaissa on tapana. Heille on tarjottava myös maksuton sporttikortti.

Olen Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuuston jäsen. Toimin myös lähidemokratialautakunnassa. Olemme ajaneet hyvinvointialueen valtuustoryhmärahan alentamista. Ehdotimme myös, että joitakin vaikuttamiselimiä olisi lakkautettu. Emme saaneet kumpaakaan läpi. Tyytyväinen olen, että terveyskeskuksissa siirryttiin omalääkärimalliin. Liikkuvan sairaalan idea on loistava. Olisi hyvä, että Vantaa-Keravallakin kokeiltaisiin lääkärin ammatinharjoittajamallia, jossa lääkäri tulee kotiin hoitamaan potilasta. Suurimmassa osassa tapauksia perhelääkäri saa hoidettua potilaan, mutta tarpeen tullen potilas ohjataan joko terveyskeskukseen tai keskussairaalaan. Perhelääkärimalli toimii monessa Euroopan maassa loistavasti, kuten Tanskassa, jossa kotilääkärikäynti on potilaalle maksuton. Hyvinvointialueen on pidettävä huolta kouluihin suunnatuista palveluista, kuten koululääkärit ja terveydenhoitajat sekä kuraattorit ja psykologit. Kerran vuodessa olisi hyvä, että olisi koululääkärintarkastus, esim. kavalia selkäsairauksia eivät vanhemmat huomaa ajoissa. Kouluterveydenhoito on vahvaa ennaltaehkäisevää toimintaa sekä lapsen henkiselle että fyysiselle terveydelle. Arvokas vanhuus on turvattava kaikille. Palvelut on saatava sujuviksi. Omaishoidon tuen on oltava riittävä. Sporttikortti jo 65-vuotiaille.

Case Marjatta-Säätiön tukiraha

Vantaan Sanomat 10.3.2025

Muut puolueet tarjosivat vanhuksia auttavalle säätiölle 120 000 euroa, demarit 100 000 euroa

Kirjoittajat kertovat oman näkemyksensä järjestöille ja yhdistyksille liittyvässä tukikiistassa.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi Vantaan Sanomissa, että "Tämä oli vastenmielinen näytelmä", kun lautakunta päätti helmikuun lopun kokouksessaan antaa Marjatta-Säätiölle avustusta 100 000 euroa.

Marjatta-Säätiö on tehnyt hyvää työtä, mutta on ymmärrettävä, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue, kuten muutkin hyvinvointialueet, on talouskurimuksessa.

Virkamiesten pohjaesitys oli hyvin laadittu yksimielisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan. Järjestöille oli jaossa kaikkiaan vajaat miljoona euroa. Nyt monelta järjestöltä vähennettiin tukea ja moni yhdistys ja järjestö jäi kokonaankin ilman tukea.

Kyse oli nollasummapelistä. Jos jollekin järjestölle olisi lisätty rahaa, vastaava summa olisi pitänyt ottaa joltakin järjestöltä pois. Olisiko Kiljusen esittämä lisäraha Marjatta-Säätiölle pitänyt ottaa pois lastensuojelu- vai päihdetyöstä? Mielenterveystyöstä vai turvatalotoiminnasta?

Vastenmieliseksi asian tekee se, että Kiljunen yritti puheenjohtajana painostaa muita puolueita demareiden esityksen taakse. Kiljusen sanoin: "Lautakunnan puheenjohtajana yritin kaikkeni, että emme joutuisi päätymään äänestysratkaisuun, mutta en siinä onnistunut". (VS digi 6.3.2025).

Jos jollekin järjestölle olisi lisätty rahaa, vastaava summa olisi pitänyt ottaa joltakin järjestöltä pois.

Kiljuselle on todettava, että lautakunnissa on aivan normaali käytäntö, että asioista äänestetään. Äänestäminen kuuluu demokratiaan.

Vastenmielistä on myös, että Kiljunen ei lehtijutussa kertonut, että muut puolueet tarjosivat Marjatta-Säätiölle 120 000 euroa. Lautakunnan jäsen Kai-Ari Lundell (ps.) sanoi päivää ennen lautakunnan kokousta Kiljuselle kaupunginvaltuuston kokouksen kahvitauolla: ”Kimmo, ota nyt huomenna se 120 000”. 

Mutta SDP vei asian äänestykseen ja hävisi sen 9-4. Virkamiesten esittämän pohjan kannalla olivat kokoomus, vihreät, perussuomalaiset, keskusta ja Liike Nyt. Vastaan olivat demarit ja vasemmisto.

Irvokasta on, että tosiasiassa demarit itse Kiljusen johdolla leikkasivat demaritaustaiselta Marjatta-Säätiöltä 20 000 euroa lisää.

SDP:n harjoittama poliittinen kotiinpäin vetäminen on omiaan vaarantamaan sen hyvän yhteistyön, mikä hyvinvointialueella on eri järjestöjen kanssa. Järjestöjen tekemä työ ei ole hyvinvointialueesta irrallista toimintaa, vaan se on vaikuttavaa matalan kynnyksen työtä.

Järjestöavustusten myöntämisen perusteiden tulee olla avoimia. Perusteiden on oltava kaikilla järjestöillä tiedossa hyvissä ajoin ennen hakemusten jättämistä. Vain sitä kautta voimme toteuttaa yhteistä strategiaa ja palvella asukkaita vaikuttavasti.

Kai-Ari Lundell (ps.)

aluevaltuutettu

lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen

Teemu Purojärvi (ps.)

aluevaltuutettu

aluehallituksen jäsen

Luokkakoko maksimissaan 18 oppilaaseen

18.2.2025

Lehtikirjoitus Vantaan Sanomiin

Vantaan peruskoulujen luokkakokomaksimi 18 oppilaaseen

STT:n uutisen (18.2.2025) mukaan yhdeksän kymmenestä opettajasta katsoo työn vaativuuden lisääntyneen uransa aikana. Kyselyyn vastanneiden mukaan lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvointi kasvattaa työn vaativuutta.

Koulut ovat aivan eri tilanteessa kuin 20 vuotta sitten. Työ on aiempaa paljon haastavampaa.

Oppilaiden osaamistaso eri oppiaineissa on laskenut selvästi. Erityisesti pojat ovat vaaravyöhykkeessä, noin joka kolmannen ysiluokkalaisen pojan lukutaito on tokaluokkalaisen tasolla. He eivät ymmärrä lukemaansa. Kun oppilas ei ymmärrä lukemaansa, oppimisen eväät on syöty. Syrjäytymiskierteen ensimmäinen askel on otettu, ja jatko-opintomahdollisuudet kaventuvat.

Eläkkeellä olevana opettajana olen kauhuissani nopeasta oppisen tason laskusta. Suomi on liukumassa kovaa vauhtia oppimisen mallimaasta mutasarjaan.

Vantaan peruskoulujen erityispiirre on vieraskielisten lasten suuri määrä. Erityisesti segregaatioalueiden koulujen opettajilta vaaditaan paljon, kun lapsille opetetaan suomen kieltä.

Peruskoulun luokkakokoja on pienennettävä maksimikokoon 18 oppilasta.

Segregaatioalueiden koulujen luokkien maksimikoko pitää olla 16 oppilasta, eikä sekään yksistään riitä. Luokan- tai aineenopettajan tukena pitää luokassa vuorotellen olla erityisopettaja tai S2-opettaja.

On selvää, että luokkakojen pienentäminen maksaa paljon. Mutta vielä enemmän maksaa, jos emme tee mitään. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kannattaa maksaa etukäteen vähemmän kuin jälkikäteen enemmän. Kyse on ennaltaehkäisystä.

Vantaalla emme voi madaltaa luokkakokoja kaikissa kouluissa yhtä aikaa. Aloitetaan vaikka yhdestä koulusta, jossa eniten oppimisen ongelmia. Jatketaan sitten luokkakokojen pienentämistä rahavarojen mukaan.

Peruskoulun luokkakokojen alentamisesta on kaupungin talousarvioneuvotteluissa keskusteltu jo muutaman vuoden ajan. Seuraavan syksyn neuvotteluissa on keskusteltava tosissaan. On katsottava, mistä tarvittava raha löytyy vaikka pieneenkin alkuun.

Rahanjaossakin kyse on aina arvovalinnoista.

 

Kai-Ari Lundell (ps)

luokanopettaja

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Leena Meri ja Mari Rantanen Vantaan turvallisuusaiheisessa PS-foorumissa

 

Katso #suomenuutiset tekemä striimi Vantaan turvallisuusaiheisesta PS-foorumista - vierailijoina olivat Perussuomalaisten tahtonaiset, ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Klikkaa alla olevaa linkkiä.

https://www.youtube.com/watch?v=BdaLOdBb-IY

#aluevaalit #kuntavaalit #perusnaiset #uudenmaanperussuomalaiset #perussuomalaiset #Vantaa

Kuva valtuustosalista tilaisuuden jälkeen, Päätä pidemmän kainalossa ovat ministerit Leena Meri ja Mari Rantanen.

Sain kunnian olla tilaisuuden järjestäjänä ja juontajana. Kovin homma oli kysymysten etukäteen miettiminen ja muokkaaminen. Itse juonto kysymyksineen sujui hyvin.

Oli kivaa, kun sali oli suurin piirtein täynnä, silloin on aina mukavaa puhua, kun yleisöä on edessä. Opettajana olen siihen tietenkin tottunut.

Komeaa oli huomata, kuinka hyvin ministerit Meri ja Rantanen ovat hoitaneet hommansa. Yleisö oli hyvin tyytyväinen kuulemaansa ja näkemäänsä.

Erityiskiitokset Perusnaisille kahvituksesta ja Suomen Uutisille upeasta ja ammattitaitoisesta striimauksesta.

Seuraava Vantaan PS-foorumin teemana on terveys ja hyvinvointi. Vieraina ovat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja kansanedustaja, sotevaliokunnan jäsen Pia Sillanpää. Juontajana toimii meidän aluehallituksen asiantuntija Teemu Purojärvi.

Vantaan liikuntahallitilanteesta

Kuvassa pidän aiheesta puhetta valtuustosalin pöntössä.

Kuva: Päivi Tuovinen VS

Vantaan Sanomat 18.12.2024

Päätös: Korso saa uuden ison hallin – ”Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri hallista tulee”

Korson suuralueelle Metsolaan rakennetaan 2 800 neliön liikuntahalli, johon tulee varsinaista liikuntatilaa 2 000 neliötä. Hallin rakentamisesta päätti Vantaan kaupunginvaltuusto maanantaina 16. joulukuuta.

Kai-Ari Lundell (ps.) kuvasi valtuuston kokouksessa uuden hallin kokoa.

– Metsolan halli tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin Hämeenkylän upea liikuntahalli. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri uudesta liikuntahallista tulee.

* * *

Politiikkani intohimoalueita ovat opetus ja koulu sekä liikunta ja urheilu.

Olen iloinen, kun Vantaan sisäliikuntaolosuhteisiin on tullut ja on tulossa parannusta. 

Muutama vuosi sitten Hämeenkylän uuden yhtenäiskoulun yhteyteen rakennettiin iso liikuntahalli, joka koulupäivän aikana voidaan jakaa jopa neljään osaan. Neliöitä hallissa on 1400, joten se on suurin piirtein kolmen tavallisen koulun liikuntasalin kokoinen.

Nyt Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että Korson Leppäkorven yhtenäiskoulun viereen rakennetaan liikuntahalli, jonka pinta-ala on peräti 2800 neliötä. Liikuntatilaa on 2000 neliötä. Varasto- ja pukuhuonetilaa tulee 800 neliötä, mikä on hienoa, sillä yleensä koulujen liikuntasalien varastot ovat kynkkäisen pieniä.

Vantaan liikuntapäällikkö Anu Jokela kertoo, että tämän hetken suunnitelmien mukaan halliin on tulossa kaksi täysimittaista salibandykenttää ja ainakin kaksi täysimittaista koripallokenttää. Lisäksi halliin tulee pienempiä koripallokenttiä poikittain. (VS 18.12.2024)

Myyrmäen Varia muuttaa muutaman vuoden päästä Vehkalaan. Tilalle rakennetaan Ojahaan yhtenäiskoulu, mikä helpottaa kovasti Kaivokselan, Kilterin ja Uomarinteen koulujen ahtautta. Myyrmäkeä täydennysrakennetaan, mikä tietenkin merkitsee sitä, että alueelle muuttaa lisää lapsiperheitä.

Ojahaan koulun yhteyteen rakennetaan myös iso liikuntahalli.

Koulujen yhteyteen rakennettavat liikuntahallit ovat Vantaalla uusi ja toimiva konsepti. Hallit ovat teollisuushalleja, joista muokataan liikuntahalleja. Ulkoasu voidaan suunnitella yhtenäiseksi varsinaisen koulurakennuksen kanssa. Hallit tulevat edullisemmiksi kuin suoraan kouluarkkitehtuuriin integroidut perinteiset koulujen liikuntasalit. Parasta on, että rahalla saa enemmän neliöitä liikkumiseen. Koska liikuntahallit eivät ole integroitu suoraan kouluihin, vapaa-ajan käyttöä on helppo valvoa, kun hallien käyttäjien ei enää tarvitse kulkea koulujen tilojen läpi.

Ylästön yhtenäiskoulussa Keski-Vantaalla on lähes 900 oppilasta ja pieni vain 360 neliön liikuntasali. On selvää, että koulun liikunnanopetusta on mahdotonta toteuttaa asianmukaisesti varsinkin rospuuttoaikoina. Liikuntasaliin mahtuu vain kaksi ryhmää kerralla, ja muut joutuvat liikkumaan ulkona.

Ongelma on, että Ylästön koulun tontti on niin ahdas, että liikuntahallin rakentaminen on mahdotonta. Ulkokentällekään ei voi rakentaa. Jos koulun lähiympäristöstä löytyisi tontti hallia varten, voidaan ajatella, että 1.-4. -luokkalaiset käyttäisivät koulun pikkusalia ja 5.-9. -luokkalaiset kävelisivät lähialueella sijaitsevaan liikuntahalliin.

Vantaan sisäjäätilanne kohenee ratkaisevasti, kun Asolaan Korson ja Koivukylän välimaastoon tulevaan Elmon urheilupuistoon rakennetaan kahden kaukalon kokoinen jäähalli.

Kiekko-Vantaalla on suunnitelmissa liigatasoisen jäähallin rakentaminen. Rahoista ja paikasta ei ole vielä tietoa.

Sisäjäät ovat suljettuja tiloja, joten vapaa-ajan luistelua niissä on vaikeaa toteuttaa. Vantaa tarvitsee lisää ulkotekojäitä. On surullista katsoa, kun ulkokentät ( ns. luonnonjäät) ensin jäädytetään ja sitten ne sulavat. Kentät voivat sulaa monta kertaa talvessa.

Huomasin viimeisinä opetusvuosinani, että lasten luistelutaidot ovat mahottuneet. Oppilaat, jotka harrastavat jääkiekkoa tai taitoluistelua osaavat tietenkin luistella, mutta loput luistelevat hyvin haparoiden tai eivät osaa luistella ollenkaan. 

Läheskään kaikilla lapsilla ei ole edes omia luistimia, ja vapaa-ajan jääpelejä näkyy harvoin ulkokentillä.

Vantaalla on neljä ulkotekojääkenttää: Hakunila, Hiekkaharju, Kartanonkoski ja Martinlaakso. Huutavin pula tekojäistä on Myyrmäen suuralueella, hyvä paikka tekojäälle olisi keskeisen sijainnin suhteen Vapaalan aukea Vapaalan ja Variston välissä. Kentälle olisi lyhyehkö kävely-yhteys melkein kaikista alueen kouluista.

Muita alueita, joista ulkotekojääkenttä puuttuu, ovat ainakin: Kivistö, Koivukylä, Korso ja Länsimäki.

Vantaan ongelma on kaupungin hajanaisuus. Kaupunkiin on jouduttu rakentamaan useita urheilupuistoja. 

Hajanainen yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki. Infra tulee kalliiksi.

Aluevaltuustopuheeni Vantaa-Keravan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut,

Suomessa oli 1990-luvulle asti omalääkärijärjestelmä. Silloin asiakas pääsi saman lääkärin hoitoon. Lääkäri tiesi tasan tarkkaan potilaan käyntihistorian, eikä tarvinnut päivät pääksytysten hoitaa vieraita potilaita.

Hyvä, että omalääkärimalli tekee vahvaa paluuta.

Myös HUS:n ympärivuorokautinen liikkuva sairaala LiiSa on askel oikeaan suuntaan, kun hoito tulee viiveettä omaan kotiin palveluasumisen ja kotihoidon piirissä oleville.

Muutamia vuosia sitten ennen soteuudistusta vierailin Uusi Vantaa -työryhmän mukana tutustumassa Tanskan silloiseen hyvinvointialuemalliin.

Tanskassa petyttiin malliin ja alettiin taas vahvistaa kuntien asemaa.

Mutta, ihailin Tanskan ammatinharjoittajamallia.

Siellä suurin osa lääkäreistä on itsenäisiä ammatinharjoittajia, joilla on sopimus alueellisten viranomaisten kanssa. Vastaanotoista vajaa tuhat on yhden lääkärin asemia, loput kimppalääkäriasemia.

Tanskassa lääkärit ovat käytännössä perhelääkäreitä, jotka tekevät myös kotikäyntejä. Kotikäynti on asiakkaalle maksuton.

Ammatinharjoittajamalli toimisi komeasti myös Vantaa-Keravalla. Ei tarvittaisi kuin kaksi isoa terkkaria, Tikkurila ja Myyrmäki.

Ihmiset kulkisivat terkkareille junilla, busseilla tai ratikalla. Jos kunto on huono, niin ei muuta kuin kännykkä käteen ja lääkäri kotiin.

Ennen sote-uudistusta Jätkäsaaren Clarionissa järjestettiin Uudenmaan soteasiantuntijoille sekä kunnallisille päättäjille Suuri Sotetilaisuus. Paikalla oli myös muutama onneton valtuutettu kuten minä.

Asiantuntijat, kuten Timo Aronkytö, kertoivat omia näkemyksiään tulevasta sotesta. Myönteisiä puheenvuoroja ei juuri kuultu.

Lopuksi tehtiin kädennostoäänestys - ketkä kannattivat tulevaa soteuudistusta? Isossa salissa nousi vain kaksi sotea kannattavaa kättä.

Järkytyin, kun paria vuotta myöhemmin soteuudistus runnottiin väkisin läpi, vaikka Tanskassa jo pakitettiin.

Kuhan nyt sanoin.

Kiitos

#vakehyva #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa

Opettajaa ei saa lyödä

HS 5.12.2023

OAJ: Opettajiin kohdistuva väki­valta on lisääntynyt

Koulut|OAJ:n mukaan työrauha parantuisi ryhmäkokojen pienentämisellä.

Yksi keskeinen ratkaisu työrauhan parantamiseen on OAJ:n mukaan ryhmäkokojen pienentäminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Havainnot opettajiin ja muihin opetusalan työntekijöihin kohdistuvasta väkivallasta ovat lisääntyneet kolmen viime vuoden aikana, tiedottaa Opetusalan ammattijärjestö (OAJ).

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten työsuojeluvaltuutetuille osoitetussa kyselyssä lähes 80 prosenttia kunta-alalla työskentelevistä ja kokonaisuudessaan yli 60 prosenttia vastaajista on tätä mieltä.

”Pienessä ryhmässä opiskelu edistää työrauhaa sekä auttaa kiinnittymään paremmin omaan ryhmään ja lisää yhteisöllisyyttä. Kun opettaja tietää ja tuntee jokaisen ryhmänsä oppijan, hänen on myös helpompi havaita muutoksia ja reagoida ongelmiin.”

* * *

Olen paasannut blogissani pienen luokkakoon merkityksestä iät ja ajat.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto on oikeassa. On päivän selvää, että pienessä ryhmässä opiskelu edistää työrauhaa sekä auttaa kiinnittymään paremmin omaan ryhmään ja lisää yhteisöllisyyttä.

On erittäin hienoa, että sana yhteisöllisyys on otettu taas työpakkiin. On tärkeää, että jokainen lapsi kokee osallisuutta kouluyhteisössä. Luokka on miniyhteisö. Jokaisella lapsella on oltava turvallinen oma paikka omassa turvallisessa luokassa. 

On tärkeää, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi. Pienessä luokassa opettajalla on enemmän aikaa per oppilas on sitten kyse opettamisesta tai oppilaan kohtaamisesta. Oppilaantuntemus lisääntyy. Työrauhaakin on helppo ylläpitää.

Luokkahenki on oleellista. Kun opiskelin luokanopettajaksi, luokkahengen merkitystä korostettiin. En tiedä, mikä tilanne opettajankoulutuksessa nyt on luokkahengen korostamisen suhteen.

Kouluyhteisön on oltava turvallinen myös opettajalle.

Pitkän opettajan urani aikana vain kerran oppilas löi minua. Ei tuntunut kivalta. Sijaistin vaikeaa erityisluokkaa, josta vakituinen opettaja oli irtisanoutunut edellisenä päivänä kesken kaiken luokan vaikeuden takia. 

Oppilas alkoi piipittää puhelinta kesken opetuskeskustelun. Pyysin puhelinta minulle, oppilas ei suostunut, vaan aikoi lähteä luokasta pois. Ohje oli sellainen, että oppilaita ei saanut päästää luokasta pois, ei edes välitunnille yhdessä muiden oppilaiden kanssa, koska muutama luokan oppilas oli erittäin väkivaltainen. Luokka piti viedä ulos happihyppelylle, kun pihalla ei ollut muita lapsia.

Laitoin käden ovenkahvaan ja pidin oven kiinni. Silloin yllättäen oppilas alkoi hakata minua kovaa vatsaan. Kyseessä oli 13-vuotias ronski poika, lyönnit olivat kovia, mutta kun olin valmiudessa, lyönnit eivät satuttaneet.

Mietin hetken, mitä teen. Sanoin pojalle, että mene istumaan oven takana olevalle sohvalle. Tule sisään, kun olet rauhoittunut. Oppilas istui sohvalla vartin, koputti oveen, ja pyysin hänet sisään luokkaan.

Kokeneena opettajana sain joissain kouluissa sijaistettavaksi usein ne luokat, joihin muita sijaisia ei voitu laittaa. Sekään ei aina tuntunut kivalta. Sijaistin eläkkeelle lähtöni jälkeen seitsemän vuotta, nyt ei ole aikaa. Viimeiset pari kolme vuotta sijaistin vain parissa rauhallisessa koulussa. 

Sain valita kouluni, mitä vakituiset opettajat eivät voi tehdä, ellei lukuvuoden päätteeksi vaihdeta koulua. Oletan, että koulun vaihtoja ainakin pääkaupunkiseudulla tapahtuu melko paljon. 

Kotikaupungissani Vantaalla segregaatiokoulujen opettajille maksetaan S2-palkanlisää. Lisän suuruutta en tiedä, mutta tuskin se iso on. En tiedä, onko lisä vaikuttanut opettajien pysyvyyteen ko. kouluissa.

Päiväkodeissa varhaiskasvatuksen opettajien kokonaispalkkaa korotettiin vuosi sitten 300:lla eurolla. Tavoitteena oli saada lisää päteviä varhaiskasvattajia kaupunkiin. Kuten odotinkin, naapurikaupungit nokittivat ja Vantaan korotuksen tenhovoima lieveni jonkin verran.

Palkanlisät tai -korotukset eivät paljoa lohduta opettajia, kun oppilaat käyvät päälle.

Murto on oikeassa siinäkin, että väkivaltatilanteisiin puuttuminen ja niiden ennaltaehkäisy eivät saa jäädä vain koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten harteille.

Päävastuu lapsista on aina kodeilla. Kotikasvatus väkivallankin ennaltaehkäisyn suhteen on aivan oleellista. Kotikasvatus on kasvatuksen kivijalka, jonka päälle koulu ja opettajat voivat rakentaa. Mutta vaikeaa se on, jos kotikasvatus on mennyt pieleen ja oppilaan vanhemmat eivät halua tehdä yhteistyötä koulun kanssa.

Jos koti ja koulu epäonnistuvat, yhteiskunnan rooli väkivallan ehkäisemiseksi jää pieneksi ja tietenkin ikävän jälkijättöiseksi. Ei auta aina itkeä ruikuttaa yhteiskunnan perään, sillä yhteiskunta ei ole oikeastaan mitään muuta kuin me. Kyllä kodeissa on otettava päävastuu.

Pieni luokkakoko edistää myös oppimista, kun opettaja voi tukea oppilasta yksilöllisemmin. Pienet luokat kaiken järjen mukaan ehkäisevät myös erityisluokille siirtoja. 

Vantaalla olen esittänyt, että peruskoulussa luokkakokoa alennettaisiin maksimissaan 16:sta oppilaaseen. Silloin esim. jakotunteja ei tarvittaisi, tukiopetuksenkin määrä vähenisi. Samalla voitaisiin lopettaa oppilaiden juoksutukset opetustilasta toiseen lopettamalla kaiken maailman valinnaisaineet vavat ja tavat, jotka lisäävät häiriötilanteita, kun opetusryhmiä sotketaan toisiinsa. 

Muutenkin voitaisiin tehdä jonkinlainen ryhtiliike ja keskityttäisiin kahteen koulun perusasiaan, opettamiseen ja oppimiseen. 

Pienet luokat maksavat paljon. On selvää, että kerralla ei luokkakokojen pienentämistä tehdä. Mutta pienentäminen voidaan aivan hyvin aloittaa jostakin segregaatiokoulusta, jossa on eniten oppimisvaikeuksia. Pienennetään luokkia koulu kerrallaan aina sitä mukaa, kun kaupungin rahavarat antavat siihen mahdollisuuden.

Oppiminen edistää aina työrauhaa. Oppimattomuus edistää vain häiriökäyttäytymistä. Levottomuus ja törmäily edistää sitä. Syystä tai toisesta turhautunut tai epätasapainossa oleva oppilas voi pahimmillaan käydä jopa opettajaansa kiinni.

Vantaan koulujen hätkähdyttävät rikosluvut

HS 2.12.2024

Tiettyjen kaupunkien koulut ovat väkivaltaisimpia

Oppilaitoksissa rikollisuutta yleisesti esiintyy eniten pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Vähiten kirjauksia on raportoitu maakuntakeskuksissa sekä ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kunnissa.

Tutkimuksen mukaan erot ovat merkittävät tilastollisesti.

Suomen suurimmista kaupungeista Vantaalla rikoksia tehdään kouluissa eniten. Vähiten puolestaan Joensuussa.

Kouluissa tapahtuva väkivalta on rikollista toimintaa, ei koulukiusaamista, paljastaa tuore tutkimus Vahingontekoja ja väkivaltaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä eli kiusaajien toimintaan viitataan rikosnimikkeillä kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, vahingonteko, vainoaminen tai seksuaalinen ahdistelu.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut asenne- ja koulutusmuutos ja on tietoisesti tehty töitä sen eteen”, oikeustieteen tohtori, dosentti ja tutkimuksen yksi tekijöistä Henri Rikander sanoo.

* * *

Koulukiusaamista ja -väkivaltaa on ollut aina, rikoksiakin kouluissa on tehty aina. Hyvä, että väkivalta kouluissakin luokitellaan väkivallaksi, ei koulukiusaamiseksi tai poikien väliseksi nahisteluksi. 

Kotikaupunkini Vantaan kouluissa tapahtuneiden rikosten määrä hätkähdyttää. Vantaa on määrillä mitattuna Suomen ykkönen. Mitä on tapahtunut?

Muiden kaupunkien käytäntöjä en tiedä, mutta yksi syy Vantaan kärkipaikkaan voi olla, että Vantaalla niitä rikosilmoituksia koulun toimesta oikeasti tehdään. Enää ei väkivaltaa tai muita rikoksia kuitata pelkällä jälki-istunnolla. Rikosilmoitus voi pysäyttää lapsen tai nuoren miettimään, mitä tuli tehtyä. Kotiin rikosilmoitus on selvä signaali, että kotonakin on mietittävä, mitä tehdään.

Opettajia on kehotettu myös merkkaamaan ja yksilöimään kaikki häiriköinnit, kiusaamiset ja tappelut Wilmaan. Tietyissä levottomissa luokissa homma on opettajille melkoinen, koska kirjanpitoon voi mennä hirmuisesti aikaa. Usein on vielä soitettava kotiin ja pyydettävä vanhemmat kouluun keskustelemaan.

Opettajan päätehtävä on opettaminen. Kun aika menee järjestyksenpitoon ja kaiken maailman asioiden setvittelyyn, opettaja voi turhautua tai väsähtää. Oppimistulokset ovat muutenkin laskusuunnassa.

En ole nähnyt Vantaan koulukohtaisia rikostilastoja. Varmaa on, että rikokset eivät jakaudu tasaisesti eri koulujen kesken. Viime vuosina opetin paljon isossa yhtenäiskoulussa. En nähnyt koko aikana yhtään tappelua. Luokissa ei häiriköity.

Vantaalla on satsattu peruskouluun paljon. Oppimisongelmiin on pureuduttu mm. seuraavasti:

- vuosiviikkotuntilisäyksillä (alkuopetuksen äidinkieli 1 vvt ja matematiikka 1 vvt)

- lisäämällä erityisopettajia luokille 1–2 ja 7–9 

- kota-rahoituksella (valtion ja kaupungin oma rahoitus) 

- laajalla koulutustarjonnalla ja keskitetyllä tuella (mm. tutorit, hankkeiden resurssiopettajat)

- kolmiportaisen tuen mallin jalkauttamisella

Varsinkin kota-rahoitus eli erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin on ollut merkittävä. Esim. Vantaan esi- ja perusopetus sai lukuvuodeksi 2022–23 tasa-arvorahaa 6 281. 041 euroa. Raha vastasi perusopetuksessa noin 127 opettajan ja 179 avustajan palkkaa.

Kota-rahoitus on tullut tarpeeseen, sillä Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki. Vantaalaisista vieraskielisiä on n. 30 %. Joissakin vantaalaisissa kouluissa vieraskielisten lasten osuus on 70-80 %.

Nyt kehitetään myös turvallisuuden kehittämistä: ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää yhdessä hyvinvointialueen, poliisin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa.  

Kaikkiin 7.–9.-luokkien opetusta antaviin kouluihin (19) palkataan kouluvalmentajat. 

Kun aloitin opettajat työt v. 1980, keskityttiin paljon yhteisöllisyyteen. Jossain vaiheessa heiluri hyppäsi miltei yltiöyksilöllisyyteen. 

Yhteisöllisyys tarkoittaa, että oppilas kokee osallisuutta kouluyhteisössä. On tärkeää, että jokainen oppilas tulee kohdatuksi. Ruokaillessa tai vaikkapa käsityötunneilla opettaja voi istua oppilaan vieressä ja kuunnella.

Koulujen luokkakokoa pitäisi pienentää. Silloin opettajilla olisi enemmän aikaan opettaa per oppilas. Kun oppilaita ei ole liikaa, oppilaantuntemus lisääntyy. 

Vantaalla keskimääräinen luokkakoko on 20,5, joka tuntuu pieneltä verrattuna entisaikojen 42 oppilaiden luokkiin. Nyt luokissa on paljon erityisen tuen oppilaita ja paljon vieraskielisiä lapsia, jotka vaativat paljon henkilökohtaista tukea.

Luokkakoon pienentäminen kerralla on mahdotonta, koska hintalappu on liian korkea. Olisi hyvä aloittaa luokkakoon pienentäminen vaikka niistä segregaatiokouluista, joissa oppimisongelmat ovat suurimpia. Edettäisiin vaikka koulu kerrallaan.

Päivän selvää on, että kouluissa suoritettu väkivalta on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jota koulu ei yksin pysty ratkomaan.